Näin YEL-työtulojen tarkistukset etenivät: Lähes puolet yrittäjistä ei reagoinut lainkaan

Työeläkevakuuttajien tulorajalliset YEL-työtulotarkistukset päättyivät viime vuoteen. Jatkossa työtulot tarkastetaan silloin, jos vakuutetun tilannetta ei ole tarkistettu kolmeen vuoteen, jos hän ei ole itse muuttanut työtuloa ja vakuutus on ollut tämän ajan voimassa.

Työtulotarkastusten trendi on ollut sama kuin ensimmäisen tarkastuskierroksen aikana. Työeläkevakuuttajat TELA ry kertoo, että noin 70 prosentilla yrittäjistä työtulo nousi. Lähes puolet ei reagoinut millään tavalla eläkeyhtiön lähettämään työtuloehdotukseen, ja noin kahdeksan prosenttia hylkäsi eläkeyhtiön ehdotuksen. Noin 25 prosentilla työtulo pysyi samana, ja alle prosentilla työtulo laski. Tiedot käyvät ilmi Telan joulukuussa keräämistä alustavista luvuista.

Eläkevakuuttaja Elosta kerrotaan, että työtuloehdotuksen saaneiden yrittäjien kohdalla työtulo nousi 23 prosenttia viime vuoden tarkistuksessa.

– Pääsääntöisesti kyseessä oli 4 000 euron korotus työtuloon, Elon kehittämispäällikkö Heta Virkki kertoo.

Elo lähetti työtuloehdotuksen viime vuonna noin 10 000 yrittäjälle. Valtaosa heistä valitsi 4 000 euron korotuksen.

Jos yrittäjä ei ole reagoinut mitenkään eläkeyhtiön lähettämään työtuloehdotukseen, ehdotuksessa mainittu muutos astuu automaattisesti voimaan.

– Lopullisista YEL-työtulopäätöksistämme valitti kaksi prosenttia yrittäjistä, Virkki jatkaa.

Työtulo vaikuttaa paitsi vanhuuden ja työkyvyttömyyden aikana maksettavaan työeläkkeeseen, myös esimerkiksi sairaus- ja vanhempainpäivärahaan, työttömyysturvaan ja asumistukeen.

Näin tarkistukset etenivät

Työtulotarkistusten kohteena olivat vuonna 2024 ne yrittäjät, joiden YEL-työtulo oli alle 25 000 euroa ja joiden työtuloon ei ollut tehty merkittäviä muutoksia viimeisen kolmen kalenterivuoden aikana. Työtulotarkistukset perustuvat vuoden 2023 alussa voimaan astuneeseen lakimuutokseen, joka velvoittaa työeläkevakuuttajat tarkistamaan yrittäjien työtulon tason säännöllisesti.

– Tarkistusvelvollisuuden lisäksi lakiin lisättiin aiempaa tarkemmin tiedot, joiden perusteella yrittäjän työtulo arvioidaan. Tarkoituksena on saada työtulo vastaamaan mahdollisimman hyvin yrittäjän todellista työpanosta nykylain mukaan, jolloin myös yrittäjän työeläke sekä muu sosiaaliturva asettuu oikealle tasolle, Telan yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Janne Pelkonen kertoo.

Tarkistuksen kohteena olevia YEL-vakuutuksia oli viime vuonna noin 34 500. Jos tarkistuksessa havaittiin, että yrittäjän työtulo ei vastannut työpanoksen arvoa, yrittäjä sai työeläkevakuuttajalta ehdotuksen uudesta työtulosta. Yrittäjän on tällöin ollut mahdollista esittää lisätietoja työtulon perusteluksi, mikäli hän ei ole ollut samaa mieltä ehdotetusta työtulosta.

– Lähes puolet työtuloehdotuksen saaneista yrittäjistä ei ollut reagoinut siihen lainkaan, ja noin kahdeksan prosenttia hylkäsi ehdotuksen eli toimitti lisätietoja esimerkiksi yrittäjätoimintansa laajuudesta ja työpanoksensa arvosta, Pelkonen jatkaa.

Yrittäjien toimittamissa lisätiedoissa korostuivat esimerkiksi tieto yritystoiminnan tilanteen muutoksesta, yrittäjän maksukyky, liikevaihtoa koskevien taustatietojen virheellisyys, työtuntien vähäisyys sekä terveydelliset syyt.

Aikaisemmin ongelmana oli eläkeyhtiöiden käyttämän YEL-työtulolaskurin antamat osin väärät tiedot. Alan yhteistä laskuria tuunattiin vuoden 2023 tarkistusten jälkeen.

Noin 54 prosentilla työtulotarkistuksen kohteena olleista yrittäjistä työtulo nousi lainmukaisen enimmäismäärän verran eli 4 000 eurolla. Tämä tarkoittaa kuukausittaisessa YEL-maksussa noin 85 euron korotusta. Osaa näistä yrittäjistä saattaa odottaa uusi korotus seuraavalla tarkistuskierroksella kolmen vuoden kuluttua.

Yrittäjällä oikeus valittaa

Jos yrittäjä ei ole tyytyväinen hänelle vahvistettuun YEL-työtuloon, hänellä on oikeus valittaa päätöksestä Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaan (TELK) 30 päivän kuluessa päätöksen vastaanottamisesta.

– Muutoksenhakulautakunnalla ei vielä ole täydellisiä tilastotietoja YEL-työtulopäätöksistä tehdyistä valituksista lainmuutoksen voimaantulon jälkeen. Alustavien tietojen mukaan esimeriksi vuoden 2024 tammi-syyskuussa TELK on vastaanottanut noin 700 valitusta alle 15 000 euron työtulopäätöksistä, Pelkonen kertoo.

Valituksissa yleisimmin mainittuja syitä ovat olleet väärä työpanoksen arvon arviointi, kyvyttömyys maksaa suurempia vakuutusmaksuja sekä näkemys siitä, että edellisten vuosien liikevaihto ja -voitto eivät kuvaa tulevaisuuden odotuksia.

– Tähän mennessä ratkaistuista, viime vuonna tehdyistä valituksista noin 30–50 työtulopäätöstä on muutettu. Pääasialliset perusteet muutoksiin ovat TELK:n mukaan olleet näyttö todellisista työtunneista, toiminnan supistuminen aiemmasta tai toiminnan osa-aikaisuus tai sivutoimisuus, Pelkonen selvittää.

Eläkejärjestelmä syynissä

YEL-työtulojen tarkistukset jatkuvat myös alkavana vuonna. Kohderyhmänä tulevat olemaan kaikki ne yrittäjät, joiden YEL-vakuutus on ollut vähintään kolme vuotta voimassa ja työtuloon ei ole tehty merkittäviä muutoksia kyseisenä aikana. Työeläkevakuuttajien arvioiden mukaan heitä tulee olemaan vajaat 64 000.

– Jatkossakin työeläkevakuuttajilla on lain mukainen velvollisuus tarkistaa yrittäjän työtulo kolmen vuoden välein. Enimmäiskorotus puolestaan koskee kahta ensimmäistä tarkistuskierrosta, Pelkonen kertoo.

Vuosittain maksettavat yrittäjäeläkkeet rahoitetaan työssä olevilta perittävillä YEL-maksuilla, jotka eivät kuitenkaan riitä kattamaan eläkemenoa. Erotuksen kuittaa valtio, jonka osuus on vuosien saatossa kasvanut merkittävästi.

Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut selvityshenkilö Jukka Rantalan kartoittamaan yrittäjien eläkejärjestelmän kehittämistarpeita. Rantalan tehtävänä on selvittää erityisesti nykyisen työtulomäärittelyn ongelmia ja etsiä vaihtoehtoisia tapoja niiden ratkaisemiseksi.

– Selvityshenkilön tulee avoimesti arvioida YEL-järjestelmään esitettyjä uskottavia kehittämisehdotuksia kuten pakollisen YEL-vakuuttamisen alarajan nostoa. Lisäksi on arvioitava ainakin yrittäjän vapauden lisäämistä YEL-työtulon määrittämisessä, rahastoinnin käynnistämisen mahdollisuutta ja ansiotulojen käyttämistä vakuuttamisen perusteena, Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén sanoi joulukuussa.

Yrittäjät on ehdottanut, että yrittäjän eläkelain mukaisen pakollisen vakuuttamisen alaraja tulee nostaa nykyiseltä tasolta vähintään yrittäjän ansiosidonnaisen työttömyysturvan alarajalle. Tällöin perusturvan varassa olevia yrittäjiä ei velvoitettaisi maksamaan korkeita eläkevakuutusmaksuja ja pakollisen järjestelmän piirissä olevien etuudet ylittäisivät vähimmäisturvan. Yrittäjien mukaan rahastoinnin sisällyttämistä YEL-järjestelmään on selvitettävä, koska se on ainoa keino pienentää kasvavaa valtion osuutta yrittäjien eläkkeistä.