Näin yritys voi sopia palkoista paikallisesti uuden TES:n avulla

Teknologiateollisuuden TES sisältää merkittäviä uusia avauksia, jotka lisäävät paikallista sopimista, toteaa Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula.

– Paikallinen sopiminen on ulotettu nyt palkkaratkaisuun. Voidaan neuvotella paikallisesti ottaen huomioon yrityksen talous, tilauskanta, työllisyystilanne ja kustannuskilpailukyky markkinoilla, Makkula listaa.

Paikallisissa neuvotteluissa voidaan sopia palkantarkistuksen toteutustapa, ajankohta ja suuruus.

Neuvottelujen takaraja 15.12.

Teknologiateollisuuden työehtosopimus astui voimaan 8. marraskuuta ja se on voimassa 31.10.2020 saakka. Paikallisilla neuvotteluilla on jo kiire, sillä työehtosopimus lähtee siitä, että vuotta 2018 koskevat neuvottelut on käytävä 15.12. 2017 mennessä.

Vuotta 2019 koskevat neuvottelut puolestaan on käytävä joulukuun puoliväliin 2018 mennessä.

Miten palkat muuttuvat?

Yrittäjien työmarkkinajohtaja Makkula painottaa, että paikallinen sopiminen palkankorotuksen osalta on ensisijainen vaihtoehto Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen mukaan.

– Kun yhdessä käydään läpi yrityksen tilanne ja sovitaan, niin voidaan päätyä nollakorotukseen tai toisaalta palkkoja voidaan korottaa enemmänkin kuin työehtosopimukseen on kirjattu, työmarkkinajohtaja Janne Makkula kiteyttää.

Jos asioita ei saada sovittua paikallisesti, tulee käyttöön Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen ns. perälautamalli. Palkkoja korotetaan yleiskorotuksen mukaan 1,1 prosenttia.

Osana perälautamallia palkkojen korottamiseen käytetään myös työpaikkakohtainen 0,5% erä. Korotusta tulee siis yhteensä 1,6%.

Työpaikkakohtaisesta 0,5% erästä työnantaja määrittää kunkin henkilökohtaisen korotuksen. Jollekin se voi olla minimissään 0,1%, jollekin toiselle hieman enemmän. Jos talokohtaista erää ei sovita se jaetaan yleiskorotuksena liittojen ohjeistuksen mukaisesti.

Näin pekkaspäiviä voidaan muuttaa työpäiviksi

Teknologiateollisuuden työehtosopimus mahdollistaa paikallisesti sopien myös sen, että työaikaa voidaan pidentää. Kuusi päivää ns. pekkaspäivistä eli 48 tuntia voidaan paikallisesti sopien muuttaa työpäiviksi. Kaikkinensa näitä pekkaspäiviksi kutsuttuja työajanlyhennysvapaita on 12,5 päivää vuodessa.

Pekkaspäivien sopimisessa sovitaan järjestäytymättömässä yrityksessä ensin pääperiaatteet ns. kehyssopimuksella joko työntekijöiden edustajan kanssa tai koko henkilökunnan kanssa. Kehyssopimuksen puitteissa kukin työntekijä voi sopia omasta henkilökohtaisesta järjestelystään.

Pekkaspäivissä ei ole erillistä ns. perälautamallia. Jos sopimukseen ei päästä, työpaikalla mennään sitten tessin mukaan.

Lomarahat ja palvelusvuosilisät vapaiksi

Teknologiateollisuus uusi tes antaa myös mahdollisuuden vähentää säännöllistä työaikaa eli työpaikalla voidaan sopia lomarahat vapaiksi vaihtamisesta. Tässäkin pitää olla kaikkia yrityksen työntekijöitä koskeva kehyssopimus.

Myös palvelusvuosilisät voi jatkossa vaihtaa vapaisiin, ilman kehyssopimista. Palvelusvuosilisiä alkaa kertyä 10 vuoden jälkeen.

Laki kohtelee yrityksiä eriarvoisesti

Edellä esitellyt paikallisen sopimisen mahdollisuudet ovat myös järjestäytymättömien yritysten käytettävissä. Työehtosopimusten kaikkien paikallisen sopimuksen mahdollisuuksien kohdalla asia ei kuitenkaan ole näin.

Yrittäjien työmarkkinajohtaja, varatuomari Janne Makkula perää lainsäätäjältä eli eduskunnalta toimia, että paikallisen sopimisen kiellot poistetaan laista, jotta asioista voidaan aidosti sopia paikallisesti.

Työlakeihin on säädetty paikallisen sopimisen kieltoja yleissitovuutta noudattaville, työantajaliittoihin kuulumattomille yrityksille.

Työmarkkinajohtaja Makkula toteaa, että työsopimuslaki, työaikalaki ja vuosilomalaki sisältävät paikallisen sopimisen kiellot yleissitovaa työehtosopimusta noudattaville yrityksille.

– Kiellot merkitsevät käytännössä sitä, että jos työehtosopimusten osapuolet ovat sallineet paikallisen sopimisen tietyistä laissa säädetyistä asioista, sopiminen on mahdollista ainoastaan työnantajaliittoon kuuluvissa yrityksissä, Makkula sanoo.

Työaikalain osalta kielto koskee esimerkiksi ylityökorvauksen suuruudesta toisin sopimista, mikäli työehtosopimus tällaisen sopimisen mahdollistaa.

– Eduskunta ne kiellot on sinne laittanut ja vain eduskunta voi ne sieltä poistaa. Ei ole olemassa mitään perusteita sille, että yrityksiä kohdellaan lainsäädännössä eriarvoisesti sen mukaan ovatko ne liittoihin järjestäytyneitä vai ei, siksi kiellot pitäisi poistaa. Sen voi tehdä ainoastaan eduskunta.

Työnantajaliittoihin kuuluvia yrityksiä vähemmistö

Työnantajaliittoihin kuulumattomia, mutta oman alan työehtosopimuksia yleissitovuuden perusteella noudattavia yrityksiä on noin 50000. Niistä tuhannet noudattavat Teknologiateollisuuden tessiä. Työntekijöitä tällaisissa yrityksissä on tyypillisimmillään puolenkymmentä.

Näissä ns. järjestäytymättömissä yrityksissä ei yleensä ole eikä tarvitsekaan olla liittoon kuuluvaa luottamusmiestä. Yrittäjät voivat neuvotella työntekijöiden keskuudestaan valitseman luottamusvaltuutetun välityksellä tai vaikka kaikkien kanssa yhtä aikaa kahvihuoneen pöydän ääressä, Makkula sanoo.

Työnantajaliittoihin kuuluvia yrityksiä on noin 20000 ja ns.vapaassa kentässä (ei yleissitovuutta) on samoin noin 20000 yritystä.

Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula toivoo, että Teknologiateollisuuden tessissä nyt olevien kaltaisia paikallista sopimista helpottavia muutoksia tulee myös muiden alojen työehtosopimuksiin, joista neuvotellaan lähiaikoina, muun muassa palvelualoilla.

– Vain lainsäätäjä voi asettaa kieltoja. Lainsäätäjä ei ole asettanut kieltoa palkkojen paikalliselle sopimiselle, painottaa Yrittäjien työmarkkinajohtaja Makkula.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittäjät

Suomen Yrittäjät toimittaa jäsenilleen ensi viikolla yksityiskohtaisemmat ohjeet Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen soveltamiseen

Teknologiateollisuuden koko tes löytyy täältä