Nämä lait muuttuvat vuonna 2025: Alv, kotitalousvähennys, paikallinen sopiminen…

Arvonlisävero

Alennettuihin arvonlisäverokantoihin tulee muutoksia vuodenvaihteessa, kun monen tuotteen ja palvelun arvonlisävero nousee 10 prosentista 14 prosenttiin.

14 %:n arvonlisäverokanta 1.1.2025 alkaen:

• kirjat (painetut ja sähköiset julkaisut)
• lääkkeet
• liikuntapalvelut, esimerkiksi peli- ja salivuorojen tennis-, golf-, jäähalli- ja liikuntavuorojen sekä hiihtohissilippujen myynti
• pääsy kulttuuri-, viihde- ja urheilutapahtumiin, esimerkiksi teatteriin, sirkukseen, messuille, huvipuistoon, konserttiin, museoon, eläintarhaan, elokuvateatteriin, näyttelyyn sekä tällaisten tapahtumien suoratoistoon
• henkilökuljetukset (bussit, junat, taksit, kotimaan lentoliikenne)
• majoituspalvelut (hotellit, motellit, matkustajakodit, maatilamajoitus, leirintäalueiden teltta-, asuntoauto- ja vaunupaikat sekä mökkien vuokraus)
• esiintyvän taiteilijan, urheilijan tai muun julkisen esiintyjän saamat palkkiot, jos palkkion saaja on hakeutunut tästä toiminnasta arvonlisäverovelvolliseksi.

Verottajan ohjeistuksen siitä, mitä verokantaa käytetään vuodenvaihteen molemmin puolin, voi lukea täältä. Arvonlisäveron ilmoittamisesta vuoden alusta alkaen voi lukea lisää täältä.

Arvonlisäverotukseen tulee muitakin muutoksia vuodenvaihteessa. Arvonlisäverotuksen vähäisen toiminnan raja nousee vuoden 2025 alussa 20 000 euroon. Samalla arvonlisäveron alarajahuojennus poistuu. Alarajahuojennus on ollut verohelpotus yrityksille, jotka kuuluvat alv-rekisteriin ja joiden liikevaihto on alle 30 000 euroa. Alarajahuojennusta voi vielä hakea vuodelta 2024.

Kotitalousvähennys pienenee

Kotitalousvähennyksen leikkaukset tulevat voimaan 1.1.2025. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä alenee 1 600 euroon ja omavastuuosuus nousee 150 euroon. Lisäksi kotitalousvähennyksen vähennysprosentit alenevat.

Ensi vuonna verovelvollinen on oikeutettu vähentämään 35 prosenttia maksamastaan työkorvauksesta, jos vähennykseen oikeuttava työ on ostettu ennakkoperintärekisteriin merkityltä yritykseltä. Jos palkkaa työntekijän, vähentää saa kotitalousvähennykseen oikeuttavasta työstä maksetusta palkasta 13 prosenttia sekä palkkaan liittyvät työnantajan sivukulut.

Kotitalousvähennyksen enimmäismäärän ja vähennysprosenttien aleneminen koskee kotitalous-, hoiva- ja hoitotyötä, fysioterapiaa sekä remontteja eli asunnon tai vapaa-ajan asunnon kunnossapito- tai perusparannustyötä.

Öljylämmityksestä luopuminen säilyy voimassa olevan lain mukaisesti vuoden 2027 loppuun korotetun kotitalousvähennyksen piirissä. Öljylämmityksestä luopumisen kohdalla kotitalousvähennyksen enimmäismäärä on 3 500 euroa, ja verovelvollinen on oikeutettu vähentämään 60 prosenttia työkorvauksista sekä 30 prosenttia palkoista. Omavastuun korotus koskee myös öljylämmityksestä luopumista.

PRH määrää uusia maksuja

Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) voi vuoden 2025 alusta alkaen määrätä uusia maksuja yrityksille, jotka eivät ole ilmoittaneet tilinpäätöstä ajoissa tai eivät korjaa kaupparekisteritietojensa puutteita ja virheitä.

Uusi tilinpäätöksen myöhästymismaksu koskee joulukuussa 2024 ja sen jälkeen päättyvien tilikausien tilinpäätöksiä. Käytännössä maksuja aletaan määrätä syksystä 2025 alkaen.

PRH määrää tilinpäätöksen myöhästymismaksun, jos osakeyhtiö, osuuskunta, eurooppayhtiö tai eurooppaosuuskunta ei ilmoita tilinpäätöstä kaupparekisteriin kahdeksan kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

Seuraamusmaksun suuruus riippuu myöhästymisen kestosta:
150 euroa, jos tilinpäätös on ilmoitettu enintään 2 kuukautta myöhässä
300 euroa, jos tilinpäätös on ilmoitettu 2–4 kuukautta myöhässä
600 euroa, jos tilinpäätös on ilmoitettu yli 4 kuukautta myöhässä tai tilinpäätöstä ei ole ilmoitettu.

Maksu on kaksinkertainen, jos yritysmuoto on julkinen osakeyhtiö tai eurooppayhtiö. PRH määrää kaksinkertaisen maksun myös, jos tilinpäätöstä ei ole ilmoitettu ajoissa kahdelta tai useammalta peräkkäiseltä tilikaudelta.

Rekisteripuutteista myös maksu

Vuodesta 2025 alkaen PRH voi määrätä maksun myös yrityksille, jotka eivät kehotuksesta huolimatta korjaa kaupparekisteritiedoissa olevia puutteita tai virheitä. Tämä laiminlyöntimaksu koskee kaikkia yritysmuotoja.

PRH voi määrätä 300 euron laiminlyöntimaksun esimerkiksi, jos osoite, päätösvaltainen hallitus tai edunsaajatiedot puuttuvat, jos rekisteritiedoissa on virheitä (esimerkiksi tilintarkastaja ei ole hyväksytty) tai jos vastuuhenkilö tai tilintarkastaja on liiketoimintakiellossa. Laiminlyöntimaksu on kaksinkertainen, jos yritysmuoto on julkinen osakeyhtiö tai eurooppayhtiö.

Paikallinen sopiminen mahdollista

Paikallisen sopimisen uusi sääntely tulee voimaan 1.1.2025. Yleissitovaa työehtosopimusta noudattavilta järjestäytymättömiltä yrityksiltä poistetaan paikallisen sopimisen kiellot laista.

Lisäksi sopiminen on mahdollista myös luottamusvaltuutetun kanssa, vaikka työehtosopimus edellyttäisi sopijaosapuoleksi luottamusmiestä, jos yrityksessä ei ole luottamusmiestä tällaista ei ole.

Yrityskohtaisilla työehtosopimuksilla voidaan jatkossa sopia samoista joustoista kuin valtakunnallisilla työehtosopimuksilla.

Ulkomainen työvoima

Ulkomaalaisen työntekijän palkkaamisesta on tähän asti pitänyt tehdä ilmoitus TE-toimistolle. 1.1.2025 alkaen tämä ilmoitus tehdään Maahanmuuttovirastolle.

Ilmoitus on tehtävä ensisijaisesti sähköistä asiointijärjestelmää käyttäen, ja sen on sisällettävä tieto palkkaamastaan työntekijästä, työsuhteen kestosta, palkasta ja sovellettavasta työehtosopimuksesta.

Suomeen työntekijän oleskeluluvalla saapuvan henkilön on jatkossa saatava Suomessa tehtävästä työstä palkkaa vähintään 1 600 euroa kuukaudessa.

Rakentaminen

Uusi rakentamislaki astuu voimaan 1.1.2025. Viime hallituskaudella hyväksyttyyn lakiin tehtiin eduskunnassa muutoksia, jotka koskevat rakennuksen purkamisluvan edellytyksiä ja rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen helpottamista.

Yksi muutoksista oli se, että jatkossa alle 30 neliön kokoinen rakennus (muu kuin asuinrakennus) ei tarvitse rakentamislupaa. Jatkossa ei ole myöskään kahta erillistä lupaa, vaan rakennuslupa ja toimenpidelupa yhdistyvät yhdeksi rakentamisluvaksi.

Rakentamislain mukaan rakennuksen voi jatkossa purkaa, jos se sijaitsee alueella, jonka rakennukset ovat menettäneet suurimman osa arvostaan. Ehtona on myös, että purkaminen johtaa ”merkittävään materiaalien uudelleenkäyttöön tai kierrätykseen”. Tällöin ei sovelleta säännöstä, jonka mukaan purkaminen ei saisi aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueidenkäytön muulle järjestämiselle.

Rakennuslain tiettyjä osia ollaan myös muuttamassa ”rakentamislain korjaussarjalla”, joka on ollut eduskunnan käsittelyssä syyskuusta alkaen. Vielä ei tiedetä varmuudella, miten laki muuttuu ja koska muutokset astuvat voimaan.

Suomen Yrittäjät pitää rakennuslakiin tehtäviä muutoksia tarpeellisina.

– Ne keventävät hallinnollista taakkaa ja byrokratiaa sekä selkeyttävät valitusoikeutta. Lailla torjutaan ilmastonmuutosta, edistetään kiertotaloutta, sujuvoitetaan rakentamista ja tuetaan rakennetun ympäristön digitalisaatiokehitystä, Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen sanoo.

Toivosen mukaan korjaussarjassa on useita tärkeitä parannuksia, jotka lisäävät investointihankkeiden ennustettavuutta ja jotka voivat nopeuttaa investointeja. Näitä ovat esimerkiksi rakentamisluvan yhteydessä vaadittavien tietojen laajuuden rajaaminen ja rakentamisluvan käsittelylle säädettävä kolmen kuukauden käsittelyaika. Jos käsittelyaika ylittyy, yritys voi saada helpotuksia lupamaksuihinsa.

– On tärkeää, että investointilupien prosessia nopeutetaan. Tehostamisen kannalta on välttämätöntä, että lupien käsittelyajoista säädetään lailla. Hallintolaissa käsittelyajoille asetettu yleissäännös ei ole kokemusten valossa riittävä. Määräaikojen säätämisellä asetettaisiin luvanhakijat alueellisesti keskenään samanarvoiseen asemaan, Toivonen jatkaa.

Hän uskoo, että kuntiin suunnitellut hankkeet ja investoinnit hyödyttävät koko alueen taloutta.

– Investointien myötä kuntiin syntyy työpaikkoja, kertyy verovaroja ja sitä kautta luo alueelle hyvinvointia. Jos kaavoitus ja lupamenettelyt venyvät hyvin pitkiksi, investointi voi jäädä kokonaan toteutumatta. Siitä meillä on Suomessa kokemusta. Näin ollen ripeä ja lakiin kirjattu käsittelyaika hyödyttää lopulta kuntienkin taloutta, vaikka uusi lainsäädäntö aiheuttanee viranhaltijaresurssien lisäämistä.

Korjaussarjassa ehdotetaan muun muassa valitusoikeuden rajaamista, rakentamislain valitusoikeuksien laajentamisesta luopumista, ELY-keskuksen valitusoikeuden palauttamista maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseksi ja Museoviranomaisen valitusoikeudesta luopumista.

– Lakialoitteen tarkoituksena on sujuvoittaa ja nopeuttaa muun muassa pientalohankkeita. Tämän lisäksi katsomme, että esityksellä on todennäköisesti myönteisiä vaikutuksia myös yritystoimintaan liittyvän rakentamisen osalta. Näin ollen lakialoite on perusteltu ja kannatettava, Toivonen jatkaa.

Verotus

Verovuodesta 2025 alkaen verokortit tulevat voimaan heti vuoden alussa 1.1. Myös verokortin tuloraja on laskettu koko vuodelle eli 12 kuukaudelle. Aiemmin verokortit tulivat voimaan helmikuun alusta.

Lisäksi yli 7 000 euron ennakonkannonalaiset tulot, kuten vuokratulot, voi joko sisällyttää verokortin ennakonpidätysprosenttiin tai veron voi maksaa ennakkoverona. Verovelvollisen tekemä valinta jää voimaan tuleville vuosille, ellei sitä muuta.

Myöhästymismaksusääntely oma-aloitteisessa verotuksessa kiristyy 

Oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain mukainen myöhästymismaksu määrätään myös silloin, kun verovelvollinen on ilmoittanut liikaa palautukseen oikeuttavaa arvonlisäveroa. Nykyisin myöhästymismaksu määrätään maksettavalle verolle.

Työnantajan maksamat muuttokustannukset verovapaiksi

Työpaikan sijainnin vuoksi tapahtuvasta muutosta aiheutuneet kustannukset ovat 1.1.2025 alkaen kokonaan verovapaata tuloa, kun työnantaja maksaa muuttokustannukset. Aiemmin työnantajan maksamista muutto- ja matkustamiskuluista verovapaata on ollut puolet.  

Pellon ja metsän vuokratulon verotus muuttuu

Pellon ja metsän vuokraamisesta saadut tulot verotetaan vuodesta 2025 alkaen luonnollisilla henkilöillä tuloverolain mukaan pääomatulona, ei enää maatalouden tulona.  Osakeyhtiöillä maatalous- ja metsämaan vuokratulot verotetaan jatkossa elinkeinotoiminnan tulolähteessä.

Muutos ei koske maatilaan kuuluvan rakennuksen, rakennelman tai näiden rakennuspaikan vuokratuloa, vaan näistä saadut vuokratulot verotetaan edelleen maatalouden tulolähteessä.  

Sairauspäiväraha ja kuntoutusraha

Vuonna 2024 sairauspäivärahan ja kuntoutusrahan määrä on laskettu seuraavilla periaatteilla: päiväraha on ollut 70 prosenttia vuositulojen kolmassadasosasta, jos vuositulot ovat olleet enintään 35 769 euroa. Jos tulot ovat olleet suuremmat, rajan ylittävältä osalta on laskettu mukaan päivärahaan vain 20 prosenttia ylittävän tulon kolmassadasosasta.

Sairauspäivärahan ja kuntoutusrahan laskukaava muuttuu siten, että vuoden 2025 vuositulon ylärajaksi tulee 28 241 euroa. Vuonna 2025 70 prosentin korvaustason mukaista tukea saa enintään tämän suuruisista tuloista. Samalla tulorajan ylittävien tulojen korvaustaso laskee 20 prosentista 15 prosenttiin, joten näistä tuloista päivärahaan lasketaan mukaan enää 15 prosenttia tulon kolmassadasosasta. Vuositulon yläraja tarkistetaan vuosittain palkkakertoimella.

Laskukaavan muutokset vaikuttavat myös osasairauspäivärahaan, koska sen määrä on puolet sairauspäivärahan määrästä.

Muutokset eivät vaikuta sairauspäivärahojen ja kuntoutusrahan määrään niillä henkilöillä, joiden vuositulot ovat enintään 28 241 euroa tai joille päivärahaa maksetaan vähimmäismääräisenä. Päivärahat pienentyvät siis niillä henkilöillä, jotka ansaitsevat noin 2 400 euroa kuukaudessa tai enemmän.

Muutokset pienentävät myös työnantaja-asiakkaille maksettavien päivärahojen määrää silloin, kun työntekijän vuositulot ovat suuremmat kuin 28 241 euroa. Sairauspäiväraha, kuntoutusraha ja osasairauspäiväraha voidaan maksaa työnantajalle, jos työnantaja maksaa palkkaa työntekijän poissaolon ajalta. 

Uutta laskukaavaa käytetään, jos oikeus sairauspäivärahaan, osasairauspäivärahaan tai kuntoutusrahaan alkaa 1.1.2025 tai sen jälkeen. Jos oikeus päivärahaan alkaa ennen 1.1.2025, lainmuutos ei vaikuta päivärahan määrään.

Yleinen asumistuki

1.1.2025 alkaen yleistä asumistukea ei voi enää saada omistusasunnon asumismenoihin kuten vastikkeisiin, omakotitalon hoitomenoihin ja asuntolainan korkoihin.

Lisäksi yleiseen asumistukeen palautetaan varallisuusharkinta. Tämä tarkoittaa sitä, että osa ruokakunnan omaisuudesta vaikuttaa 1.1.2025 alkaen tuen määrään.

Huomioon otettavan omaisuuden raja yhden henkilön ruokakunnassa on 10 000 euroa ja kahden tai useamman aikuisen ruokakunnassa 20 000 euroa. Rajan ylittävästä osuudesta huomioidaan 20 prosenttia tulona asumistuessa.

Jos ruokakunnalla on omaisuutta 50 000 euroa tai enemmän, yleistä asumistukea ei makseta lainkaan.

Tilillä olevista talletuksista tehdään kuitenkin 2 000 euron käyttövaravähennys. Vähennys on henkilökohtainen, ja tämä osuus ei siis vaikuta yleiseen asumistukeen.

Omaisuudesta vähennetään kuitenkin ensin velat.

Omaisuutena otetaan huomioon:

• kirjat (painetut ja sähköiset julkaisut)
• lääkkeet
• kiinteistöt, ei kuitenkaan omassa käytössä olevaa kesämökkiä
• asunto-osakkeet
• talletukset
• elinkeinotoiminnan ja maatalouden varat sekä osuudet yhtymien varoista
• metsäomaisuus
• obligaatiot, joukkovelkakirjat ja muut vastaavat
• julkisesti noteeratut osakkeet ja sijoitusrahasto-osuudet
• vakuutussijoitukset.

Omaisuutena ei otettaisi huomioon esimerkiksi osuutta jakamattomasta kuolinpesästä tai ASP-tilillä olevia talletuksia.