Nämä lakimuutokset astuvat voimaan 1. heinäkuuta

Osakeyhtiön perustamisessa 2500 € pääomaa ei enää vaadita

Tähän saakka oy:n perustaminen on vaatinut vähintään 2 500 euron osakepääoman, mutta 1. heinäkuuta 2019 alkaen ei enää vaadita alkupääomaa lainkaan.

Kynnys osakeyhtiön perustamiseen laskee. Nykyisin moni yrittäjä on valinnut toiminimen, vaikka osakeyhtiö voisi olla vähintään yhtä hyvä ratkaisu.

Nyt sekä aloittavat yrittäjät että nykyiset toiminimellä toimivat miettivät osakeyhtiön perustamista.

Mitkä ovat toiminimen ja oy:n erot?

Osakeyhtiön perustamisen puolesta puhuu kaksi merkittävää asiaa: yritystoiminnan vastuut ja verotus.

Osakeyhtiössä vastuut rajautuvat yhtiöön, kun taas toiminimiyrittäjä on henkilökohtaisesti vastuussa kaikista liiketoimintaansa liittyvistä vastuista, sopimuksista ja veloista.

Osakeyhtiössä firman velat eivät ylety yrittäjän henkilökohtaisiin varoihin (ellei niitä ole käytetty lainan takuuna).

Toiminimen tulot verotetaan suoraan yrittäjän tulona. Osakeyhtiö sen sijaan on itsenäisesti verovelvollinen. Osakeyhtiö maksaa tuloksestaan veroa, mutta yrittäjälle maksettava palkka vähentää tätä tuloa.

Mikäli osakeyhtiö tekee voittoa, sitä voidaan jakaa omistajille osinkoina. Niiden verotus on usein palkkatuloa huomattavasti kevyempää.

Osakeyhtiöllä on tiukemmat kirjanpitovelvoitteet. Siltä edellytetään kahdenkertaista kirjanpitoa, kun taas toiminimi voi selvitä vain yhdenkertaisella kirjapidolla. Toiminimeltä ei myöskään vaadita välttämättä tilinpäätöstä, mutta osakeyhtiön pitää aina laatia tilinpäätös.

Osakeyhtiöllä pitää myös olla hallitus. Perustajajäsen voi olla sekä toimitusjohtaja että hallituksen puheenjohtajana, mutta hänen lisäkseen hallituksessa pitää olla vähintäänkin yksi varajäsen. Tämä voi olla esimerkiksi yrittäjän puoliso.

Lataa Yrityksen perustamisen opas täältä

Irtisanominen helpottuu

Lakimuutoksella pyritään madaltamaan pienten yritysten kynnystä uusien työntekijöiden palkkaamiseen.

Nyt laki muuttuu niin, että työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden lukumäärä otetaan nimenomaisesti huomioon irtisanomistilanteissa. Toisin sanoen laki korostaa jatkossa nykyistä enemmän pienen työnantajan asemaa.

Olosuhteet ovat monessa mielessä erilaiset pienillä työpaikoilla. Yhdelläkin työntekijällä on iso vaikutus työyhteisön toimivuuteen, jos kyse on pienestä yrityksestä. Pieni työyhteisö on selvästi herkempi häiriötilanteille. Lisäksi pienellä työnantajalla on usein heikommat mahdollisuudet ottaa vastaan taloudellisia menetyksiä.

Jatkossa irtisanomistilanteiden oikeuskäsittelyissä on merkityksellistä etenkin se, jos työpaikalla on vähän työntekijöitä.

Pidemmällä aikavälillä vaikutukset näkyvät tuomioistuinten päätöksissä.

Jatkossa kun tuomiosistuimet arvioivat irtisanomisperusteen painavuutta, niiden on otettava huomioon yrityksen koko ja etenkin pieni työntekijämäärä. Sitä kautta näemme vaikutuksia. Tämä on selvä muutos nykyiseen oikeuskäytäntöön.

Irtisanomisen perusedellytykset pysyvät jatkossakin ennallaan. Työntekijän irtisanominen on mahdollista ainoastaan asiallisesta ja painavasta syystä.

Yrittäjän työttömän perheenjäsenen asema paranee

Heinäkuun ensimmäisestä päivästä tulee voimaan laki, jolla halutaan parantaa ja selkeyttää yrittäjien perheenjäsenten tilannetta työttömyysturvajärjestelmässä.

Muutos koskee yrityksessä työskentelevää yrittäjän perheenjäsentä, jolla itsellään ei ole yrityksessä omistusta tai määräysvaltaa ja jonka työskentelyä ei vakuuteta YEL-vakuutuksessa. Perheenjäseneksi katsotaan puoliso ja henkilö, joka on yrityksessä työskentelevälle henkilölle sukua suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa ja asuu samassa taloudessa.

Henkilön katsominen yrittäjäksi edellyttää jatkossa aina henkilökohtaista omistusosuutta, osuutta äänimäärästä tai muutoin henkilökohtaista määräysvaltaa. Henkilö, jolla ei ole yrityksessä omistusta eikä määräysvaltaa, on työttömyysturvajärjestelmässä jatkossa palkansaaja.

Jatkossa työsuhteen päättyessä tuotannollisilla tai taloudellisilla perusteilla ei-omistavalla henkilöllä on oikeus työttömyysetuuteen omavastuuajan jälkeen.

Jos muutoksen vaikutuspiirissä oleva henkilö haluaa kerryttää oikeutta ansioperusteiseen työttömyyspäivärahaan, hänen tulee liittyä palkansaajia vakuuttavaan työttömyyskassaan tai mahdollinen yrittäjäkassan jäsenyys on siirrettävä palkansaajan työttömyyskassaan.

Työttömyysvakuutusmaksu määräytyy jatkossa palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun mukaan, kun nykyisin palkasta peritään pienempi, niin kutsuttu osaomistajamaksu.

Heinäkuussa tapahtuvan muutoksen jälkeen perheyrityksessä ei-omistava perheenjäsen täyttää työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevan työssäoloehdon 52 kalenteriviikon työskentelyllä. Työtä täytyy olla vähintään 18 tuntia kalenteriviikossa ja palkan on oltava työehtosopimuksen mukainen.

Tavallisesti palkansaajan työssäoloehto on 26 viikkoa. Mikäli palkansaajan työttömyyskassassa itsensä vakuuttanut henkilö täyttäisi molemmat työssäoloehdot jäädessään työttömäksi, hän voisi valita, kumman työskentelyn mukaan ansiopäiväraha maksetaan.

Jos henkilö ei täytä työssäoloehtoa, hän voi kuitenkin saada Kelan maksamaa työmarkkinatukea.

Omistajien tiedot kaupparekisteriin

Useimpien yritysten täytyy ilmoittaa omistajiensa (ns. tosiasiallisten edunsaajiensa) tiedot kaupparekisteriin 1.7.2019 alkaen. Esimerkiksi kaikkien osakeyhtiöiden ja osuuskuntien täytyy tehdä ilmoitus. Toiminimiyrittäjät ja pörssiyhtiöt eivät tee ilmoitusta.

Tilitoimisto tai asiamies voi ilmoittaa edunsaajatiedot yrityksen puolesta, jos yritys on valtuuttanut sen tekemään ilmoituksen.

Tosiasiallinen edunsaaja on henkilö, joka esimerkiksi omistaa yli 25 prosenttia yrityksen osakkeista suoraan tai välillisesti toisen yrityksen kautta.

Yrityksillä on 1.7.2019 alkaen vuosi aikaa tehdä ilmoitus. Sen jälkeen ilmoitus tehdään aina, kun perustetaan uusi yritys tai edunsaajien tiedot muuttuvat. Ilmoitus täytyy tehdä myös, kun yrityksellä ei ole edunsaajia tai he eivät ole yrityksen tiedossa.

Ilmoitus ja asiamiehen valtuuttaminen tehdään sähköisesti YTJ-palvelussa (www.ytj.fi). Edunsaajailmoitus ja valtuutus ovat maksuttomia.Lue lisää edunsaajista Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) verkkosivuilta.