YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Namitupa valmistaa karkkinsa alusta loppuun käsityönä – Suosittu salmiakki syntyi puolivahingossa
Eteläpohjalaisen Namituvan menestystuote on raskaana oleville sallittu salmiakki.
Makeistehtailija Lotta Laine toivoo, että hänen kotipaikkakuntansa Ilmajoki tunnettaisiin tulevaisuudessa aitojen salmiakkien kotina.
Laine johtaa Ilmajoella karamellitehdas Namitupaa. Hän tuli mukaan yritykseen sukupolvenvaihdoksen kautta vuonna 2018, ja ainoaksi omistajaksi vuonna 2024.
Viisi henkilöä työllistävä Namitupa on varsin poikkeuksellinen makeisalan yritys. Karkit valmistetaan käsityönä alusta loppuun asti itse, sekä osin 1960–1970-luvun työkoneilla.
– Kun pienet tehtaat ovat sulkeneet oviaan, olemme pelastaneet koneistoa meille. Vanhat, mekaaniset koneet ovat todella toimintavarmoja, ja haluamme vaalia perinteistä valmistustapaa, Laine kertoo.
Alun perin salmiakki oli Namituvalle tuote tuotteiden joukossa, mutta pikkuhiljaa makeisten valmistaminen keskittyi lähes kokonaan salmiakkiin, sen eri makuihin ja niiden kehittämiseen. Namituvan valikoimasta löytyy lähes sata erilaista salmiakkimakua.
Makeistehtaan Pöyröö-puluveri ja Rakkaussalmiakki ovat molemmat voittaneet Salmiakki-Finlandian.
Kaikki alkoi polkakarkeista
Alun perin karamellitehdas käynnistyi Laineen isän maahantuonti- ja tukkuliikkeen sisaryrityksenä vuonna 1997. Tukkuliike toi maahan paitsi ravintolatarvikkeita, myös ruotsalaisia Polkagris-karamelleja.
– Senaikaisten kauppaketjujen kuten Anttilan ja Tiimarin kauppiaat alkoivat toivoa, että karamellien valmistamista esiteltäisiin asiakaspäivissä ynnä muissa tapahtumissa, Lotta Laine kertoo.
Yritys järjestikin eri tilaisuuksiin leipurin Ruotsin Grännasta, josta punavalkoiset polkatangot ovat kotoisin.
– Pidemmän päälle oli kuitenkin vaikea tuoda leipuria sieltä asti esiintymään. Pitkien neuvottelujen ja työharjoittelun jälkeen saimme alkaa valmistaa polkakaramelleja pienimuotoisesti itse.
Asiakkaita tuntui kiinnostavan karamellien valmistaminen. Tarvittiin siis paikka, jossa sitä esiteltäisiin yleisölle. Niinpä Ilmajoen keskustaan nousi Namitupa 1990-luvun puolivälissä. Pian eläkeläiskerhot ja erilaiset harrasteryhmät matkustivatkin bussilla Ilmajoelle seuraamaan työnäytöksiä ja ostamaan mukaansa tuliaisia.
Kärkituote syntyi puolivahingossa
Eräs Namituvan kärkituotteista on salmiakki, jossa ei ole lainkaan glykyrritsiiniä eli lakritsihappoa. Raskaana olevien pitäisi välttää glykyrritsiiniä, samoin korkeasta verenpaineesta kärsivien.
Kauppatieteitä opiskellut Laine kertoo, että glykyrritsiinittömien salmiakkien tietoinen kehittäminen ja markkinointi alkoi puolivahingossa vuonna 2017.
– Yliopiston pakollisella englannin kurssilla pidin esitelmän, tietysti salmiakista. Eräs nainen kysyi, miksi odotusaikana ei saa syödä salmiakkia. En tiennyt vastausta, mutta lupasin selvittää sen hänelle.
Asiaa penkoessaan Laine törmäsi ensimmäisen kerran glykyrritsiiniin.
– Silloin en vielä ehkä itse tajunnutkaan, kuinka iso juttu se on. Suositus sen välttämisestä tuli pikkuhiljaa ravitsemussuosituksiin ja neuvoloihin, joten ihmiset alkoivat kysellä aiheesta.
Namituvalla hoksattiin, että useammat heidän tekemistään salmiakeista olivat jo valmiiksi glykyrritsiinivapaita. Kun näitä salmiakkeja alettiin toden teolla markkinoimaan, huomattiin, että niille oli kysyntää. Yksi glykyrritsiinittömistä salmiakeista olikin sopivasti nimeltään Rakkaussalmikki, joka taipuu tarvittaessa myös Raskaussalmiakiksi.
”Kotona on taas rauha”
Kun Suomeen iski korona, Namituvalla oli aikaa kehittää verkkokauppaansa sekä ideoida ja uudistaa toimintaansa. Yrityksessä ideoitiin yksi verkkokaupan nykyisistä kärkituotteista, raskauspakkaus, joka sisältää monenlaisia glykyrritsiinivapaita salmiakkimakeisia.
– Heti osoittautui, että sille on todellakin kysyntää. Saamme siitä jatkuvasti ihanaa palautetta, kuinka elämä on pelastettu ja kotona taas rauha, Laine kuvailee.
Nyt Namituvasta saa yli viittäkymmentä erilaista glykyrritsiinivapaata salmiakkia. Laine kertoo, että monet ihmettelevät, onko glykyrritsiinitön salmiakki eri makuista kuin tavallinen salmiakki.
– Ihmiset kysyvät, että onko jotenkin vähemmän salmiakkinen. Se ei ole niin, sillä alunperinkin glykyrritsiinitön salmiakki on ollut tuotteemme salmiakin ystäville, ei erikoisruokavaliotuote.
Barcelonan kautta takaisin kotiin
Laine on ollut mukana karkkitehtaan töissä pienestä pitäen. Ihan pienenä hän tarjoili erilaisilla messuilla maistiaisia yleisölle, isompana liimaili jo etikettitarroja. Yläasteikäisenä hän myi karkkeja eri tapahtumissa.
Lukioikäisenä hän kuitenkin ajatteli, ettei halua jäädä Ilmajoelle. Hänen tähtäimessään oli oikeustieteellinen ja lakimiehen ura. Lukion jälkeen hän päättikin muuttaa Espanjaan, Barcelonaan.
– Menin siellä töihin ja tapasin mieheni. Asuimme siellä yhdessä vajaat pari vuotta, mutta sitten alkoi tuntua siltä, ettei toisella töissä oleminen ole minun juttuni.
Niinpä Laine ja hänen nepalilaislähtöinen puolisonsa Sujan muuttivat Suomeen.
– Vaikka olin vannonut, etten ikinä palaisi Ilmajoelle, niin tänne tulin, ja olen ollut erittäin tyytyväinen siihen päätökseen.
Ensin Laine suunnitteli aloittavansa oikeustieteellisen opinnot, mutta työ karkkitehtaalla vei mukanaan. Samoin kävi aikaisemmin työkseen taekwondoa valmentaneelle Sujanille.
– Hän on taiteellinen käsityöläistyyppi, joten karkkien valmistaminen sopii hänelle hyvin.
Mainetta maailmalla
Puolen miljoonan liikevaihdon viime vuonna tavoittanut Namitupa on niittänyt mainetta maailmallakin. Yritys muun muassa pääsi mukaan New York Timesin salmiakkireportaasiin. Jutun tehneelle toimittajalle annettiin kotiin viemiseksi rakkaussalmiakkia.
– Lehden faktantarkistaja soitti perään, että onko näitä makeisia oikeasti suositeltu vaimolle vietäväksi. Se on väkevä salmiakki, joten ehkä siellä oltiin epäileväisiä, voiko se olla rakkaudenosoitus, Laine naurahtaa.
Myös amerikkalaisbloggarit ja toimittajat ovat löytäneet Namituvan. Lisäksi paikalla vieraili amerikkalaisen tv-ohjelman The Good Roadin edustajia suunnittelemassa mahdollista jaksoa salmiakista ja ilmajokisesta elämästä sen ympärillä.
– Emme tiedä, koska kuvaukset tapahtuisivat, mutta ainakin suunnitelmat olivat kovat, Laine sanoo.
Namituvan salmiakeilla on monenlaisia jälleenmyyjiä ympäri Suomen. Niitä löytyy niin suurista ruokakaupoista kuin pienistä puodeista. Vientiä on Pohjois-ja Keski-Eurooppaan. Pohjois-Amerikassakin on yksi jälleenmyyjä.
Salmiakkiensa myötä Lotta Laine haluaisi luoda uudenlaista salmiakkikulttuuria. Sen sijaan, että karkit olisivat nopeaa herkuttelua varten, Laine tahtoisi, että niitä maisteltaisiin ja vertailtaisiin, että niistä saataisiin elämyksiä.
– Suomessa on paljon salmiakin harrastajia, on Salmiakkiyhdistyskin. Toivon, että meidän salmiakkimme toisivat lisäarvoa maisteluun, koska valmistamme omaleimaisia makuyhdistelmiä ja tarjoamme kaikenlaista uutta ja erilaista, Laine sanoo.
Namituvan valikoimista löytyvät esimerkiksi popcorn- ja mojito-salmiakit.
– Yksi kovasti mielenkiintoa herättävä maku on alun perin Ilmajoen kunnalle liikelahjaksi kehitetty, paikallisia makuja yhdistävä kossulla maustettu salmiakkikaramelli, Laine mainitsee.
– Salmiakista saa todella paljon irti, kun sen yhdistää johonkin. Sen ei tarvitse olla se perusväkevä maku, vaan mukana voi olla jotain raikasta, makeaa tai yllättävää. Silloin makuaisti ei puudu väkevään makuun.
Vinkkaa meille juttuaihe!
Karkkitehtailija: tuleva makeisvero on epäreilu
Kesäkuulle 2025 suunniteltu makeisten arvonlisäveron nostaminen 14 prosentista yleisen alv-kannan piiriin ei ole hyvä uutinen makeisalalle eikä myöskään Namituvalle. Muutoksen jälkeen karkin ja suklaan arvonlisäverokanta olisi 25,5 prosenttia.
Lotta Laine arvioi muutoksen nostavan kuluttajahintoja. Käsityönä valmistettujen kotimaisten makeisten hinta ei alun perinkään ole huokeimmasta päästä.
– Se on ikävää varsinkin pienemmille toimijoille. Tietysti toivoisin, ettei veron nostamista tule.
Laine kokee ristiriitaisena, jos arvonlisäveron nostamista perustellaan kansanterveydellä.
– On hyvin paljon muitakin tuotteita, joiden kohdalla alv:n pitäisi sitten nousta.
– Monia epäterveellisiä tuotteita syödään mättämällä. Me teemme kovia karkkeja, joita yleensä syödään hitaasti nautiskellen muutama kerrallaan.
Kaisu Puranen