Nasa tutkii Marsia joensuulaisen oppimisalustan avulla – ”Suomen hyvä koulutusmaine auttaa viennissä”

Valamiksen toimitusjohtaja Jussi Hurskainen kertoo, että puolet yrityksen liikevaihdosta tulee jo viennistä. Kohdemaita ovat muun muassa Yhdysvallat, Hollanti, Saksa ja Iso-Britannia.

– Meillä on kuusi toimipistettä ulkomailla. Joensuun jälkeen isoin toimisto on Petroskoissa. Siellä työskentelee jo 40 henkeä. Venäjällä on hyvin koodausosaamista, Hurskainen kertoo.

Kotipaikassa Joensuussa työntekijöitä on noin 80, ja kaiken kaikkiaan henkilöstö on kasvanut kahteensataan.

Hurskaisen mukaan suomalaisella koulutusjärjestelmällä on hyvä maine maailmalla, ja koulutukseen liittyviä tuotteita myyvät yritykset saavat siitä hyvää potkua vientiponnisteluilleen.

– Tuotteemme on joustava, se sopii hyvin monenlaisiin tarkoituksiin. Meidät erottaa kilpailijoistamme ehkä eniten se, että tarjoamme tuotteemme ympärille erilaisia palveluja.

Hurskainen kertoo, että varsinaisen alustan lisäksi yritys auttaa koulutussisällön suunnittelussa, rakentaa visuaalisen ilmeen ja analysoi asiakkaiden tuottamaa dataa.

Ideoita tiedemiehille

Valamis myy tuotettaan erityisesti isoille yrityksille. Yksi isoimmista on avaruusjärjestö Nasa, joka hankki yritykseltä oppimisalustan Epic Challenge -koulutusohjelmaansa varten.

– Ohjelman avulla tiedemiehet saavat ideoita opiskelijoita, miten Mars saataisiin asutettua. Opiskelijat tekevät pienryhmissä tehtäviä ja raportoivat siitä Nasalle. Tehtävänä voi olla esimerkiksi, kuinka puhdistaa vettä Marsissa.

Koulutusohjelmassa on mukana kymmeniätuhansia opiskelijoita ammattikoululaisista tohtoriopiskelijoihin saakka.

– Toimme ohjelman Eurooppaan kolme vuotta sitten. Ehdotimme että voimme pilotoida sitä Joensuussa. Nyt Suomesta mukana ovat myös Lahti ja Tampere, Hurskainen kertoo.

Oppimisalusta mahdollistaa ideoinnin ja sitä kautta voi syntyä innovaatioita.

– Opiskelijat eivät ole lukkiutuneet kaavoihin. Aina joskus löytyy hyvä idea, jota pitää tutkia tarkemmin.

Oppimisalustojen kehittämisessä hyödynnetään Hurskaisen mukaan pelillisyyttä ja keinoälyä. Etenkin keinoälyä pitäisi Hurskaisen mukaan soveltaa yhä enemmän eri toimialoilla.

– Esimerkiksi vakuutusyhtiöt voisivat analysoida vakuutustarpeita keinoälyn avulla. Oppilaitokset voisivat käyttää sitä tunnistamaan opiskelijoita, joilla on vaara lopettaa opiskelu. Tämä onnistuisi analysoimalla käyttäytymistä ja huomaamalla merkkejä motivaation puutteesta. Näitä voivat olla esimerkiksi, ettei ole ilmoittautunut kursseille tai pariin kuukauteen palauttanut tehtäviä, Hurskainen selventää.

Valamiksen oppimisalustalla koulutussisältöjä rakennetaan pitkälti keinoälyn avulla, tavoitteena on personoida koulutus henkilön osaamisen mukaan.

– Alusta ehdottaa tietynlaista koulutuskokonaisuutta, joka perustuu opiskelijan osaamiseen, käyttäytymiseen ja tarjolla olevaan koulutukseen.

Jussi Hurskainen esiintyi torstaina Koulutusjohdon foorumissa Helsingissä. Foorumi keräsi 200 koulutuksen ja yritysten edustajaa pohtimaan osaamisen kehittämistä.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuva: Tiina Rantakoski