Nato-jäsenyys lisää eniten pk-yritysten investointihaluja, ay-liikkeen toiminta pahin jarru 

Nato-jäsenyys lisää pk-yritysten investointihaluja merkittävästi, kertoo tuore Yrittäjägallup. 

– Yleistilanne on selkeästi heikentynyt viime elokuusta, jolloin oli vielä useita tekijöitä, jotka enemmän kannustivat kuin karkottivat investointeja. Osin tilanteen synkistyminen johtuu suhdannekuvan heikentymisestä, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen Suomen Yrittäjistä sanoo. 

Yrittäjägallupissa kysyttiin 21 asiasta, lisäävätkö vai vähentävätkö ne pk-yritysten investointihaluja. Nato-jäsenyys on selkeästi investointihaluja lisäävä tekijä (saldoluku +33) ja kysytyistä asioista ainoa, joka yksi positiiviseen saldolukuun.

– Investointijarruja on valitettavasti juuri nyt pitkä rivi. Meillä olisi huutava tarve investoinneille, mutta omilla päätöksillä ja toimilla ajamme investointeja muualle, Pentikäinen harmittelee. 

Pahimpia investointijarruja ovat ay-liikkeen toiminta (saldoluku -58), verotuksen taso (-55), kasvava julkinen velka (-49), työvoiman hinta (-46) ja Venäjän toiminta (-46). Merkittäviä jarruja ovat myös talouden näkymät (-45) ja satamien työtaistelut (-42). 

Yrittäjägallupiin vastasi 1 077 pk-yrityksen edustajaa 2.–9. tammikuuta. Tutkimuksen toteutti Verian Suomen Yrittäjien toimeksiannosta. 

Ay-liikkeen toiminta suurin investointijarru

– Lakkoaallon keskellä on syytä korostaa ay-liikkeen toiminnan merkitystä. Suomalainen duunari tarvitsisi investointeja työpaikkojen turvaamiseksi, mutta jotkut ammattiliitot toimivat tavalla, joka syö omistajien ja yrittäjien viimeisetkin investointihalut. Tässä ei ole mieltä.

Yli kymmenen henkeä työllistäville ja teollisuudessa toimiville ay-liikkeen toiminta on ylivoimaisesti suurin investointijarru. 

– Myös työnantajaleirin pitää itsekriittisesti miettiä, pitäisikö työmarkkinajärjestelmää ja tapoja toimia rohkeasti uudistaa. Yleensä sitä saa, mitä kylvää.

Energian saatavuus menetti vetovoimansa

Joidenkin tekijöiden vaikutus investointihalukkuuteen on selkeästi heikentynyt edellisestä kyselystä, joka tehtiin elokuussa 2024. Esimerkiksi energian saatavuuden ja infrastruktuurin saldoluvut ovat pudonneet selvästi, ja ne ovat muuttuneet investointijarruiksi. 

– Aiemmin investointihaluja lisännyt energian saatavuus on menettänyt vetovoimaansa. Nyt se hieman enemmän vähentää kuin lisää investointihaluja. Energian saatavuus on kuitenkin toiseksi vahvin investointihaluja lisäävä tekijä, Pentikäinen sanoo. 

Yli kymmenen henkeä työllistäville energian saatavuus on kuitenkin investointihoukutin. Myös verotuksen tason merkitys investointijarruna on lisääntynyt. 

Pientä positiivista kehitystä on tapahtunut investointiluvituksessa. Se koettiin aiemmin nykyistä pahemmin investointijarruksi. Vielä elokuussa sen saldoluku oli -26, nyt -17. 

Myös työvoiman saatavuuden saldoluku on parantunut. Se oli elokuussa -29, mutta nyt -21. Työvoiman laatu ja saatavuus ovat erityisen vahvasti investointijarru Itä-Suomessa.