Nollatuntisopimuksiin saatiin selkeät pelisäännöt – lakiin useita täsmennyksiä

Presidentti on vahvistanut vaihtelevan työajan sopimuksia koskevat lait. Lainsäädäntö koskee nollatuntisopimuksia ja muita sopimuksia, joissa työaika on sovittu kiinteän työtuntimäärän sijasta liukuvana (esim. 0-40 tuntia/viikossa tai 10-30 tuntia/viikossa). Sääntely koskee myös työntekijöitä, jotka kutsutaan työhön tarvittaessa. Kesäkuun alussa voimaan tulevissa laeissa tällaisia sopimuksia kutsutaan vaihtelevan työajan sopimuksiksi. Sääntelyllä ratkaistaan Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan työelämässä havaittuja epäkohtia, joita näiden sopimusten käyttöön liittyy.

Laki kieltää nollatuntisopimukset työsuhteissa, joissa työvoimatarve on kiinteä

Laissa määritellään, milloin vaihtelevasta työajasta voidaan sopia työnantajan aloitteesta. Vaihtelevasta työajasta ei saa sopia, jos työnantajalla on kiinteä työvoimatarve. Työnantajan työvoimatarpeen ja työaikaehdon välillä on siten riippuvuussuhde. Jos työvoimatarve on kiinteä, työaikaehdonkin on oltava kiinteä, TEM tiedottaa. Jos työvoimatarve sen sijaan vaihtelee, on mahdollista sopia työvoimatarvetta vastaavasta vaihtelevasta työaikaehdosta.

Vaihtelevan työaikaehdon alarajaa ei saa sopia pienemmäksi kuin todellinen työvoimatarve edellyttää. Jos työvoimatarve esimerkiksi vaihtelee 20 ja 30 tunnin välillä, ei ole sallittua sopia 0-30-tunnin sopimuksesta.

Säännöksen tarkoituksena on ennen kaikkea estää tilanteita, joissa työsuhdeturvaa pyritään kiertämään vaihtelevaa työaikaa koskevan ehdon kautta.

Jos vaihtelevaa työaikaa ehdottaa työnantaja, toimitaan näin

Jos vaihtelevasta työajasta sovitaan työnantajan aloitteesta, työnantajan on annettava työntekijälle selvitys siitä, missä tilanteissa ja missä määrin työnantajalle syntyy työvoimatarvetta. Selvitysvelvollisuudella pyritään siihen, että työsuhteen osapuolilla on sopimussuhteen sisällöstä samanlaiset odotukset.

Huomioitavaa on, että lain voimaan tullessa olemassa olevien vaihtelevan työajan sopimusten osalta selvitys on annettava viimeistään kuuden kuukauden kuluessa lain voimaantulosta.

Jos ennen lain voimaantuloa tehty vaihtelevaa työaikaa koskeva ehto ei täytä lain vaatimuksia, työnantajan on tarjottava työntekijälle mahdollisuutta muuttaa ehto vastaamaan työnantajan työvoimatarvetta kuuden kuukauden kuluessa lain voimaantulosta.

Sairausajan palkkaan täsmennyksiä

Sairausajan palkan maksuvelvollisuutta on täsmennetty silloin, kun käytetään vaihtelevaa työaikaa. Sairausajan palkka pitää maksaa silloin, kun työkyvyttömyysaikaan kohdistuva työvuoro on merkitty työvuoroluetteloon, siitä on muutoin sovittu tai olosuhteisiin nähden voidaan pitää selvänä, että työntekijä olisi työkykyisenä ollut työssä.

Irtisanomiseen korvaus ansionmenetyksestä

Irtisanomisajan tarkoituksena on antaa toiselle sopijapuolelle mahdollisuus varautua työsuhteen päättymisen seurauksiin. Käytännössä tämä tarkoitus voi jäädä täyttymättä, jos työnantaja lopettaa työn tarjoamisen irtisanomisaikana.

Tästä syystä työsopimuslakia muutettiin siten, että jos työnantajan irtisanomisaikana tarjoaman työn määrä alittaa viimeistä työvuoroa edeltäneiden 12 viikon keskimääräisen työn määrän, työnantajan on korvattava alituksesta aiheutuva ansionmenetys.

Työvuoroluettelolla ennakoitavuutta – annettava viikkoa ennen

Voimassa olevan lain mukaan jokaisella työpaikalla on oltava työvuoroluettelo, josta ilmenee muun muassa työajan alkamiset ja päättymiset. Työvuoroluettelo on laadittava niin pitkäksi ajaksi kuin mahdollista ja se on annettava viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista.

Työvuoroluetteloa koskevaa sääntelyä täsmennettiin vaihtelevan työajan sopimusten osalta. Lisäksi vaihtelevaa työaikaa noudattava työntekijä ei voi jatkossa antaa työsopimuksessaan kestoltaan rajoittamatonta lisätyösuostumusta.

Työttömyysturva selkeytyy

Nollatuntisopimuksen ajalta voi jo nykyisin saada soviteltua työttömyysetuutta, jos työtä on tarjolla vain vähän. Nollatuntisopimuksen irtisanomisen takia mahdollisesti asetettava korvaukseton määräaika eli ns. karenssi saattaa kuitenkin joissakin tilanteissa olla kohtuuton. Korvauksetonta määräaikaa ei jatkossa aseteta, jos työntekijä irtisanoutuu eikä työtä ole viimeisten 12 viikon aikana ollut millään viikolla tarjolla pääsääntöisesti vähintään 18 tuntia. Tuntiraja on sama, joka kerryttää työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevaa työssäoloehtoa.

Muutoksen ulkopuolelle on rajattu tilanteet, joissa työntekijälle taataan työsopimuksessa jokin tietty määrä työtunteja.

toimitus (at) yrittajat.fi