Nuohooja ottaa yhteyttä entistä harvemmin – Taustalla alaa harmittava lakimuutos

Nuohousala kärsii keikkojen vähentymisestä. Osaltaan taustalla on vallitseva taloustilanne, osaltaan vuonna 2019 käytöstä poistunut piirinuohousjärjestelmä. 

Nuohous on lakisääteinen. Pelastuslain mukaan vastuu on kiinteistön omistajalla. Lain mukaan nuohous on tehtävä asuinkiinteistössä kerran vuodessa, yksityiskäytössä olevassa loma-asunnossa kerran kolmessa vuodessa ja yrityskäytössä olevassa vapaa-ajan kiinteistössä kerran vuodessa.

– Nuohousta ei enää tarjota samalla tavalla kuin aikaisemmin. Piirinuohousjärjestelmän aikoina käytiin alueita läpi alue kerrallaan. Nykyään ei saa samalla lailla ilmoittaa kotitalouksille, että olemme tulossa. Viestintä on erilaista ja välimatkat nuohouskohteiden välillä ovat pidentyneet. Jos Lauttasaaressa on yksi keikka ja sen jälkeen eri puolella Helsinkiä toinen, se ei paljon inspiroi. Emme enää pääse nuohoamaan yhtä aluetta kerrallaan, vuodesta 1992 alalla toiminut yrittäjä Isto Rantanen kertoo. Hänen mukaansa keikkojen määrä on vähentynyt noin 30 prosentilla.

Vaikka laki määrää nuohouksesta, kukaan ei käytännössä valvo, onko hormeja huollettu.

Riittämätön pätevyys huolestuttaa

Nuohousalan keskusliitto on nostanut esille nuohoojien pätevyyden. Piirinuohousaikana alan ammattilaisten pätevyys tarkistettiin samalla piirien haun yhteydessä. Nyt liitto epäilee, että nuohoojina toimii henkilöitä, joilta puuttuu vaadittava kelpoisuus.

– Ehdotin nuohoojarekisteriä jo useita vuosia sitten, mutta ehdotus ei silloin saanut kannatusta vastuuministeriössä. Luulisi, että rekisteri kiinnostaisi ainakin vakuutusyhtiöitä, jotka korvaavat huoltamattomista hormeista aiheutuvia vahinkoja, Rantanen sanoo.

Alan säännöksissä vaaditaan edelleen ammattitutkinto, mutta ongelmana on riittämätön valvonta.

– Asiakas ei voi sellaista tietää eikä välttämättä ymmärrä kysyä. Kun niin sanottu ammattimies tulee tekemään homman, niin se on sillä selvä. Käsitykseni mukaan kouluttamattomia ja vähän koulutettuja on alalla melko paljon.

Nuohousalan keskusliiton tietojen mukaan Suomessa on noin 1,27 miljoonaa nuohottavaa kiinteistöä, joista asuinrakennuksia on 74 prosenttia ja vapaa-ajan asuntoja 25 prosenttia. Nuohottavia tulisijoja on yhteensä noin 3,5 miljoonaa ja puukiukaita noin 1,5 miljoonaa.