Nyt tuli karu ennuste maatilayrityksille: Kotieläintilan yrittäjä varautuu vähentämään eläimiä, jos elämä käy liian kalliiksi – “Onneksi on eläke”

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tietojen mukaan maatilayritysten tilanne kiristyy kiristymistään kuluvan vuoden aikana. 

Tilanne kurittaa myös pieniä yrityksiä. Kurikassa toimiva Hakunin kotieläintila on kymmenisen vuotta sitten päivätöistään eläkkeelle jääneiden Kari ja Benita Niskalan yritys. Pihalla pyörii useita eri eläinlajeja kanoista ja hanhista vuohiin, lampaisiin ja hevosiin.

– Ainakin kymmentä eri lajia, Kari Niskala kertoo. Tilalla oli aikaisemmin ratsastustoimintaa, mutta tytärten muutettua pois kotoa toiminta on painottunut muihin eläimiin.

Kotieläintilan kustannukset painottuvat energian ohella erilaisiin korjaustöihin, pieniin hankintoihin, rehuun, heinään ja pienkoneisiin.

Kari Niskala on pannut konkreettisesti merkille inflaation vaikutukset.

– Lampaat ja vuohet tarvitsevat tietyn määrän rehua joka päivä. Käyn ostamassa valmista rehua säkeissä liikkeestä. Viime syksynä säkki täysrehua maksoi 19 euroa, nyt 26 euroa, hän kertoo.

Tilanne ei ole vielä katastrofaalinen, mutta päivittäisessä arjessa on mietittävä koko ajan, mihin rahaa käytetään. Niskala pitää omassa tilanteessaan korvaamattomana apuna eläkettä, joka tarjoaa tasaista toimeentuloa.

– Onneksi on eläke. Ilman sitä tilanne voisi olla todella hankala.

Sähkölasku nousi 200 eurosta 500 euroon

Sähkön hinta on aiheuttanut paineita yrittäjän omaan elämiseen. Sähkön hinta on viime aikoina noussut jälleen lähes ennätyslukemiin.

– Lämmitämme vanhaa taloa onneksi puulla, mutta sähkölasku on kasvanut melkoisesti. Ennen hintojen nousua lasku oli 200 euroa kuukaudessa, sitten se nousi 500 euroon. Viime aikoina hinta on heilahdellut voimakkaasti, Niskala kertoo.

“Pitää vaan yrittää elää sen mukaan. Tarvittaessa eläinten määrää täytyy vähentää.”

Kari Niskala, yrittäjä

Tuleva syksy ja talvi voi muuttaa tilannetta parempan tai huonompaan suuntaan. Yleinen arvio on, että kun lämmitysenergian tarve kasvaa ja energian hinta pysyy kalliina, syksy aiheuttaa yrityksille merkittävän lisälaskun.

– Pitää vaan yrittää elää sen mukaan. Tarvittaessa eläinten määrää täytyy vähentää. Onneksi asiakastilanne näyttää nyt hyvältä. Kesäksi odotamme paljon lapsiperheitä, Niskala sanoo.

Ruuan hinnassa merkittäviä nousupaineita

Luonnonvarakeskuksen mukaan maatilayritysten yrittäjätulo on herkkä päätuotteiden ja tuotantopanosten hintamuutoksille.

– Herkimpiä ovat vilja-, öljy- ja valkuaiskasvitilat sekä sika- ja siipikarjatilat. Keskimääräisen maatalousyrityksen yrittäjätulo muuttuu kuusi prosenttia, jos tuottajahinnat muuttuvat yhden prosentin ja kahdeksan prosenttia, jos tuotantopanosten hinnat muuttuvat yhden prosentin, tutkija Jukka Tauriainen kertoo Luken tiedotteessa.

Luken tuore maa- ja elintarviketalouden suhdannekatsaus kertoo, että ruuan hintaan kohdistuu kuluvana vuonna poikkeuksellista nousupainetta, sillä ruokaketjussa tarvittavien tuotantopanosten kuten energian ja lannoitteiden hinnat ovat nousseet merkittävästi. Myös viljan ja öljykasvien tuottajahinnat ovat nousseet niin maailmalla kuin Suomessakin huippulukemiin. 

Luke ennakoi ruuan hinnan nousevan kuluvana vuonna jopa 10 prosenttia suhteessa viime vuoden keskimääräiseen hintatasoon. Samalla ruuan hinnan nousu ylittää yleisen inflaatiovauhdin, ja sen myötä ruokamenojen osuus koko kulutuksesta kasvaa. Viime vuonna ruokamenojen osuus kulutuksesta oli 12,5 prosenttia.

− Hinnannousu vaikuttaa myös kuluttajien ostokäyttäytymiseen ja ohjaa ostamaan tuoteryhmän halvimpia tuotteita tai kokonaan korvaavia vaihtoehtoja, kertoo erikoistutkija Hanna Karikallio Lukesta.

Viljan hinnat huippulukemissa

Viljan ja öljykasvien hinnat ovat nousseet maailmanmarkkinoilla ja Suomessa huippulukemiin Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Lisäksi vuoden 2021 heikon sadon jäljiltä on jouduttu turvautumaan aikaisempia vuosia huomattavasti enemmän varastojen käyttöön. Tuotanto alitti kotimaan kysynnän yhtä paljon viimeksi ennen vuosituhannen vaihdetta.

Viljoista poiketen öljy- ja valkuaiskasvien kysyntä on ylittänyt Suomessa tarjonnan jo pitkään, ja erityisesti täydennysvalkuaisrehuissa on oltu riippuvaisia tuonnista. Vuonna 2021 yhteenlasketusta soija-, rapsi- ja auringonkukkarouheesta runsas kolmannes oli peräisin Venäjältä, josta tuonti loppui maaliskuun 2022 alussa. Tämä tuontimäärä pitää nyt pystyä korvamaan kotimaisilla vaihtoehdoilla sekä tuonnilla muista maista.

Loppuvuodesta 2022 kallistuvat lihatuotteet ja tuotantoa koetteleva kustannuskriisi saattavat Luken mukaan vähentää sekä lihan kulutusta että tuotantoa hieman nykyennusteista. Koska tuotantopanosten hintojen nousu koettelee koko Eurooppaa, lihan tuottajahinnat ovat nousussa kaikissa EU:n jäsenmaissa.