Olet tärkeä meille!

Yksinyrittäjyys on yleistynyt merkittävästi 2000-luvulla. Vuosituhannen alussa yksinyrittäjien määrä oli 123 000 ja vuonna 2017 jo 171 000. Yrittäjien määrän kasvu on perustunut lähes kokonaan yksinyrittäjien määrän kasvuun.

Suomen Yrittäjien jäsenistä 58 % on yksinyrittäjiä. Tyypillisin toimiala heillä on palvelusektori. Suomen Yrittäjien vaikuttamistyössä on tavoitteena yksinyrittäjien aseman parantaminen ja yksinyrittäjyyden edistäminen. Yksinyrittäjän näkökulmaa on tuotava esille lakien valmisteluissa ja muissa hankkeissa.

Edunvalvontatavoitteet sisältävät parannuksia yrittäjän sosiaaliturvaan ja verotukseen. Sosiaaliturvan osalta on kiinnitettävä huomiota yrittäjän todellisiin mahdollisuuksiin hyödyntää niitä. Järjestelmän tulisi kohdella ihmisiä yhdenvertaisesti huolimatta siitä työskentelevätkö he työntekijänä vai yrittäjänä tai kenties molempina. Järjestelmät tarvitsevat lisää joustavuutta ja yrittäjien vaihtelevan tilanteen huomioon ottamista.

Verotuksen pitää tukea yrittäjyyttä ja yrittäjän riskinottoa. Verotuksen tulee olla kannustavaa ja eri yritysmuodot huomioonottavaa. Yrittäjävähennys on osin kompensoinut eri yritysmuotojen verokohtelua.

Yrittäjät ovat ehdottaneet maltillista tasokorotusta arvonlisäverovelvollisen toiminnan alarajan nostamiseksi 20 000 euroon ja liukuen poistuvan alarajahuojennuksen nostettavaksi 50 000 euroon. Rajojen noston tavoite on helpottaa yritystoimintaa ja kannustaa yritysten perustamiseen ja kasvuun. Kilpailuneutraliteetti on kuitenkin huomioitava erikokoisten yritysten välillä.

Yrittäjät myös esittävät liikunta-ja kulttuuriedun verovähennysoikeutta toiminimiyrittäjille lisättäväksi elinkeinoverolakiin. Sillä olisi merkitystä yrittäjän työhyvinvoinnin lisäämisessä.

Yksinyrittäjän toiminnan tukeminen sisältää yrittäjän hyvinvoinnin ja jaksamisen edistäviä toimenpiteitä. Varsinkin yksinyrittäjillä esiintyy runsaasti henkistä ja ruumiillista kuormitusta. Työterveyslaitoksen kehittämässä työkykyä arvioivassa mallissa on neljä kerrosta, jotka kaikki tukevat toisiaan. Kerrokset ovat terveys ja toimintakyky, osaaminen, arvot ja asenteet ja motivaatio sekä työn vaatimukset ja mahdollisuudet.

Työkyvyssä on kyse ihmisen voimavarojen ja työn välisestä yhteensopivuudesta ja tasapainosta. Yrittäjä on päävastuussa omista voimavaroistaan. Yhteiskunta voi tukea jaksamista yrittäjyyden olosuhteiden parantamisella.

Seuraavan kymmenen vuoden aikana ikääntymisestä johtuva omistajanvaihdos on ajankohtainen n. 50 000 yritykselle. Haasteita on ostajan löytyminen, arvonmääritys, rahoitus, verotus ja osaamisen siirto. Yksinyrittäjät tässä tilanteessa lopettavat yrityksensä työnantajayrityksiä useammin. Omistajavaihdoksiin tulisi varautua ajoissa pitämällä yritys myyntikunnossa, käyttämällä asiantuntijoiden palveluja ja osaamisen siirtoa voisi edistää esim. oppisopimuskoulutuksella. Yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä on kehitettävä. Suomen Yrittäjät on aktiivisesti mukana kehittämässä yrittäjille soveltuvia korkeakoulupalveluita.

Yrityksille tarjottavien julkisten neuvonta- ja kehittämispalveluiden on myös tunnistettava kasvava yksinyrittäjien määrä. Palveluiden tulisi kattaa koko yrityksen elinkaari. Usein keskitytään vain neuvonnassa yrityksen perustamiseen. Tärkeitä asioita ovat myös esim. omistajanvaihdos ja koulutus.

Järjestön toiminnalliset tavoitteet sisältävät yksinyrittäjille suunnattuja tapahtumia ja koulutuksia. Järjestön tavoite on tukea yksinyrittäjien verkostoitumista, edistää hyvinvointia ja jaksamista sekä tukea aluejärjestöjen ja toimialajärjestöjen hankkeita. Järjestö myös toteuttaa kyselyitä yksinyrittäjille ja uutena asiana jaetaan Vuoden yksinyrittäjä-palkinto Valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä. Hieno kunnianosoitus!

Viestintää yksinyrittäjille on myös lisätty. Yksinyrittäjille kohdistettua viestintää on oma uutiskirje, sosiaalinen media, osio yrittäjät.fi-verkkosivuilla ja yksinyrittäjätarinat yrittäjämedioissa.

Järjestö suosittelee, että kaikissa aluejärjestöissä toimisi yksinyrittäjille valiokunta, toimikunta tai neuvosto. Nämä yksinyrittäjätoiminnasta vastaavat henkilöt järjestävät yksinyrittäjille suunnattua toimintaa.

Alla vielä tiivistetty luettelo asioista, joilla yksinyrittäjien asemaa on parannettu viime vuosina:

Yrittäjätulon ja palkan rajanvedon kiristyminen verotuksessa estettiin verohallinto on päivittänyt ohjeitaan yrittäjämyönteiseen suuntaan alihankkijoiden työsuhteen arvioinnissa. Osapuolten sopimuksen painoarvo ratkaisee enemmän. toiminimiyrittäjiin ulotettiin velkajärjestelylaki v. 2015 alusta. Yhteiskunnan järjestämä talousja velkaneuvonta laajennettiin kattamaan myös toiminimiyrittäjät. kauppakeskusyrittäjille tuli mahdolliseksi pitää yksi vapaapäivä viikossa. 5 % yrittäjävähennys elinkeinonharjoittajille ja henkilöyhtiöille. vuoden 2017 alusta alkaen pienyrityksille mahdollisuus siirtyä maksuperusteiseen arvonlisäveron tilittämiseen. 2016 alusta nostettiin arvonlisävelvollisen toiminnan alarajaksi 10 000 euroa ja liukuen poistuvan huojennuksen yläraja 30 000 euroon. yrittäjillä on oikeus lähes samaan sosiaaliturvaan kuin työntekijöillä. yrittäjän perheenjäsenen, jolla ei ole omistusta yrityksestä, asema muutettiin yrittäjästä palkansaajaksi. Tämä paransi perheenjäsenen työttömyysturvaa. Muutos tulee voimaan 7/19 yrityksen tuotannollinen ja taloudellinen lopetus riittää yrittäjän työttömyysturvaan. Kaupparekisteristä ja verottajan rekisteristä poistumista ei vaadita. Siten yritystoiminnan uudelleen aloittaminen nopeutuu ja helpottuu. YELyrittäjän sairauspäivärahan omavastuuaika lyhennettiin sairastumispäivään 2017 alusta. YELyrittäjälle myönnettiin oikeus saada osittaista hoitorahaa 2010 alusta ja joustavaa hoitorahaa 2014 alusta alkaen.

Paljon on edunvalvontaa tehty ja tehdään jatkossakin. Järjestöllä on painoarvoa, mitä enemmän on jäseniä takana. Sen vuoksi on tärkeää, että olet jäsen. Kiitos myös niille aktiivisille toimijoille, jotka jaksavat tehdä työtä vapaaehtoisesti luodakseen hyvinvointia ympärilleen.

Hyvää kevättä kaikille!

Sari Jokinen
varapuheenjohtaja