Omaa luokkaansa – Yrittäjälegenda Aira Samulin oppi jo nuorena selviytymään

Aira Samulin oli teini-ikäinen, kun isä kaatui sodassa. Se merkitsi sitä, että oli aika aloittaa työt. Sota-aika jätti omat jälkensä, mutta se kasvatti myös vastuuntuntoa ja opetti asenteen, että aina on selviydyttävä. Hoitovastuu pienestä sisaresta tarkoitti, ettei vapaa-aikaa ollut koskaan. Siksi hän ei ole osannut kaivata sitä myöhemminkään.

Sota-aikana Hollywood-tähti Fred Astaire lumosi Airan askelillaan. Toistakymmentä kertaa nähty Astairen tähdittämä elokuva opetti nuoren tytön steppaamaan aikana, jolloin harva suomalainen osasi kyseistä tanssilajia.Tanssi ja esiintyminen veivät yhä enemmän mennessään. Päivisin Samulin kävi Kallion ilmaisutaidon lukiota ja iltaisin kilpatanssiharjoituksissa. Tanssista syntyi luontevasti työ valmentajana ja koreografina.

– Tanssin avulla pidin itseni myös kunnossa. Noteerasin ajan hiljaisen mielipiteen, että tanssijoita saatettiin pitää kevytkenkäisinä, mutta en antanut sen vaikuttaa.

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen)

SUVUSSA useampi työskenteli muotialalla, ja voitettuaan vuonna 1953 Mannekiinikuningatar-kilpailun, alan ovet aukesivat kunnolla hänellekin. Muodin parissa Samulin kokeili kaikkea näytösmallina toimimisesta vähittäiskauppaan, sisäänostoon ja myyntiin. Alan guru Louis Katro huomasi Samulinin potentiaalin ja nimitti hänet tehtaansa johtajaksi 1950-luvulla. Ajatus yli 300 työntekijän esimiehenä toimimisesta tuntui 30-vuotiaasta Samulinista aluksi pelottavalta. Siihen aikaan johdettiin moittimalla ja valittamalla. Aira halusi hoitaa työn toisella tavalla.

– Minulla ei ollut koulutusta tehtaanjohtajaksi, siksi pystyin tehdä vain parhaani. Tehtaallani ihmiset viihtyivät ja sitoutuvat, koska kannustin ja annoin aidosti tunnustusta. Olen lapsesta asti ajatellut, että ei saa teeskennellä.

MENESTYS tehtaan johdossa siivitti uraa eteenpäin ja valoi lisää rohkeutta. Syntyi oma tanssikoulu, oma tanssiryhmä sekä Hyrsylän mutka, matkakohde Lohjalla, jossa yhdistyy Airalle tärkeät asiat, tarinat, historia ja keräily.

– Hyrsylän mutkan kaltaista ei ole toista maailmassa. Olen ollut monissa asioissa edellä aikaani ja usein joutunut odottamaan, että ajoitus on oikea. Vastustus on minulle tuttua, mutta olen vain sitkeästi sanonut, että minun päätäni ei käännetä.

Samulin on aina pohtinut, että missä juuri hän on hyvä, ja järkevällä tavalla hyödyntänyt niitä taitoja. Vaikka hän muuten on teknisesti taitava, tietokoneen käytön opettelulle ei ole löytynyt aikaa. Siinä häntä täydentää pojantytär Kiti, jota ilman Aira ei enää osaisi toimia.

– Koko perhe on ollut minulla töissä, ja tanssi on aina yhdistänyt meitä. Sillä tavalla olen myös voinut viettää aikaa heidän kanssaan kovasta työtahdista huolimatta. Mielisairas tyttärenikin jaksoi pitkään olla mukana, koska tanssi oli hänelle hyvää terapiaa.

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen)

TANSSIN kautta Samulin pystyi tekemään myös nuorisotyötä. Syntyi Rytmikkäät, ryhmä, joka esiintyi muotinäytöksissä yhdistäen rytmin ja muodin. Samulin on seurannut ilolla entisten oppilaidensa matkaa ja tanssin ilosanoman levittämistä. Oppilailleen hän muistutti aina, että kouluja pitää käydä ja ammatti pitää hankkia. Vaikka hän oli luonut tanssista itselleen työn, hän ymmärsi, että pelkästään sen varaan uran rakentaminen on riski.

– En halua olla kenellekään esimerkkinä, koska jos minun rataani lähtee menemään, siitä ei tule mitään. Kerron kun minulta kysytään, ja siitä voi tehdä omia päätelmiä.

Samulin ei ole koskaan vain unelmoinut, vaan on aktiivisesti tarttunut tilanteisiin ja mahdollisuuksiin.

– Olen sitonut erilaisten lankojen päitä rusetille, ja niistä on muodostunut minulle työ.

SUOMI 100 -JUHLAVUONNA Samulin joutui pohtimaan omia rajojaan. Koko kansan suosikkia pyydettiin puhumaan elämästään erilaisiin tilaisuuksiin ja tahti yltyi liian kovaksi. Erityisesti sota-aikojen muistelu oli raskasta ja tuli yöuniin. Keväällä 2018 Samulin kiidätettiin sairaalaan aivoinfarktin johdosta.

– Opin tietämään, että sellaista tahtia ei saa pitää yllä kukaan, varsinkaan 90-vuotias. Pidän sairastumista onnenpotkuna, koska sen avulla pysähdyin ja ymmärsin, että joku raja tulee minullakin vastaan.

Samulin kiittelee hyviä geenejään sekä liikunnallista elämäntapaa. Ja vaikka hän uskoo, että työ ei tapa, tahti on varmuuden vuoksi hiljentynyt. Hyvä uni auttaa Samulinia palautumaan ja käsittelemään elämää.

– Elämä on ihanaa ja itsessään tärkeää. Olen aina ollut hyvilläni kaikesta mitä olen saanut – ja siitä, että olen oppinut selviytymään.

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen)

Vuonna 2011 Helsingin Yrittäjät palkitsi Airan elämäntyöpalkinnolla. Samassa yhteydessä palkittiin myös Innojok Oy:n Jukka Jokiniemi ja Duudsonit.
– Missä meillä on käyttämättömät voimavarat yhteiskunnassa? Vanhuksissa, umpisokeissa ja pähkähulluissa – eli meissä, jotka palkittiin tänään, Aira totesi kuvaustilanteessa. Kuvassa Airan kanssa Jukka Hildén (vas.) ja Jarno Laasala.

Aira Samulin

• Syntynyt vuonna 1927
• Taiteilija ja yrittäjä
• Palkittiin 2011 Helsingin Yrittäjien elämäntyöpalkinnolla
• Myönnetty muun muassa Suomen Leijonan Suomen ritarikunnan kunniamerkki, Suomen Mielenterveysseuran Mielenterveyspalkinto

Juttu on julkaistu alun perin Helsingin Yrittäjien Yritystä Stadiin -jäsenlehden numerossa 3/2019 (ilmestynyt 7.11.2019). Lue koko lehti Issuu-palvelussa.

Teksti ja kuvat: Jaana Tihtonen