Omalla tai toiminimellä yrittävien konkurssihakemukset edelleen kasvussa

Omalla tai toiminimellä yrittävien konkurssihakemusten määrä jatkaa kasvuaan. Helmikuussa tässä yritysmuodossa pantiin vireille 58 konkurssia eli 23 prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana.

Omalla tai toiminimellä yrittävien osuus vireille tulleista konkursseista nousi helmikuussa eri yritysmuodoista eniten vuoden 2024 helmikuuhun verrattuna, kertoo Tilastokeskus.

Tammikuu oli omalla ja toiminimellä yrittävien osalta erityisen synkkä. Tuolloin tämän yritysmuodon konkurssihakemukset 2,5-kertaistuivat edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna, mutta helmikuussa vältyttiin vastaavalta.

Yhä useampi ulosotossa

Kaikkiaan helmikuussa 2025 pantiin vireille 328 konkurssia, mikä on 14 konkurssia vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Tammikuussa hakemusten määrä oli 381.

– Tammikuussa konkurssihakemusten määrä oli kuukausitasolla korkein 28 vuoteen, mutta myös helmikuussa tehtyjen hakemusten määrää voidaan pitää korkeana, Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen sanoo.

Helmikuussa konkursseja laitettiin vireille eniten muiden palveluiden ja rakentamisen toimialoilla. Muiden palveluiden toimialalla pantiin vireille 122 konkurssia ja rakentamisen toimialalla 59.

– Suuri konkurssien määrä johtuu monista tekijöistä kuten alavireisestä suhdannetilanteesta, Suomen hitaasta talouskasvusta ja kuluttajien heikosta luottamuksesta. Kaikki merkit viittaavat siihen, että konkurssi- ja yritystoiminnan lopettamisluvut ovat vielä ainakin alkuvuoden korkealla tasolla, Toivonen ennustaa.

Viimeisen 12 kuukauden aikana konkurssien määrä oli seitsemän prosenttia suurempi kuin sitä edeltäneenä 12 kuukauden ajanjaksona.

– Konkurssihakemusten suuren määrän lisäksi yritysten maksuvaikeuksista kielii ulosoton yritysasiakkaiden kasvanut määrä, hän jatkaa.

Vuonna 2024 yritysvelallisten määrä ulosotossa kasvoi 2,5 prosenttia verrattuna vuoteen 2023.

– Myös palkkaturvamaksujen määrä on ollut kasvussa. Palkkaturvan tarkoituksena on turvata työntekijöiden palkat, jos työnantaja ei niitä maksukyvyttömyyden vuoksi kykene maksamaan. Palkkaturvamaksujen kasvanut määrä liittyy yritysten maksukyvyttömyyden ja konkurssien lisääntymiseen, Toivonen kertoo.