Omavero-palvelu korvasi verotilipalvelun

Taloushallinnossa on tapahtunut ja tulee tapahtumaan muutoksia kuluvana vuonna. Iso muutos on verotilipalvelun jääminen pois ja tilalle tulleen Omavero-palvelun käyttöönottaminen. Elina Nieminen Heinolan Yrityssuunnittelu Oy:stä kertoi aamukahvivieraille, että omavero-palvelu on toistaiseksi käytössä oma-aloitteisilla veroilla.

– Toimintoina on ilmoittaminen, maksaminen ja verottajan kanssa asioiminen. Tämä on ensimmäinen osa verottajan isoa järjestelmämuutosta, johon toimintoja lisätään koko ajan. Verottajan tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä kaikki palvelut olisivat sähköisinä. Tulevaisuudessa omavero-palvelu tulee käyttöön myös yksityishenkilöille, hän kertoi.

Samalla kun verotilipalvelu poistui käytöstä, muuttui kaikilla yrittäjillä verotiliviite. Verottaja ei erikseen kerro uutta viitettä yrittäjille, se on jäänyt tilitoimistojen huoleksi.

Kuluvan vuoden verotuksellisia uudistuksia on muun muassa palkansaajien osuuden nostaminen tyel- ja työttömyysvakuutusmaksusta sekä sairauspäivärahamaksua on nostettu. Vastaavasti työnantajan sosiaaliturvamaksua pudotettiin.

– Työntekijät ovat kyllä huomanneet, että tyel- ja työttömyyskorvausmaksu ovat suuremmat. Mutta verotusta on myös kevennetty palkansaajilla, joten ostovoiman ei pitäisi heikentyä. Huomattavaa on, että eläkeuudistus vuoden alussa vaikuttaa siten, että työeläkemaksuja maksetaan jo 17-vuotiaista työntekijöistä, Nieminen muistutti.

– Moni on varmasti palkannut kesätöihin mielellään alaikäisiä hiukan edullisemmin, koska ei ole tarvinnut maksaa tyel-maksua. Nyt se täytyy kuitenkin maksaa. Vastaavasti tyel-maksua ei tarvitse maksaa 67-vuotiaasta, kun aikaisemmin raja oli 68 vuotta.

Nieminen kertoi, että henkilöyhtiöt saivat viiden prosentin yrittäjävähennyksen. Osakeyhtiöiden ja osuuskuntien yhteisöveroa laskettiin, joten yrittäjävähennys tuli tasapuolistamaan henkilöyrittäjien tilannetta.

Valinnaisten verokausien liikevaihtorajat nousivat, edelleenkin lähtökohtaisesti verokausi on kuukausi. Neljännesvuosi-ilmoittajan liikevaihtoraja nostettiin 100 000 euroon ja kalenterivuosi-ilmoittajan raja on 30 000 euroa.

– Joustavuutta on lisätty, eli voi hakeutua neljännesvuosi-ilmoittajaksi vaikka kesken tilikauden. Toisaalta, jos yritykselle tulee yksi todella iso kauppa, ei se vielä muuta ilmoitusväliä automaattisesti kuukausittaiseksi.

Niemisen mukaan maksuperusteinen arvonlisävero ei ole juurikaan muuttanut yritysten toimintatapoja. Maksuperusteisuus vaatisi myyntien kirjautumisen seurantaa eli lisää työtä.

– Maksuperusteinen alv otetaan käyttöön koko tilikaudeksi. Meidän asiakkaistamme ei yksikään ole ottanut tätä käyttöön, sillä maksuperusteisuus koskee myös ostoja. Toisin sanoen alv voidaan tilittää vasta kun ostolasku on maksettu. Jos myynti on epätasaista, tästä voi olla hyötyä, Nieminen havainnollisti.

Niemisen mukaan verottaja ihan aidosti pyrkii lisäämään joustavuutta. Yksi iso muutos tulevaisuudessa on kansallinen tulorekisteri, joka tulee voimaan vuoden 2019 alusta. Aluksi järjestelmässä on vain palkkatuloja koskevat tiedoet, mutta käyttöä laajennetaan asteittain koskemaan myös eläkkeitä ja etuuksia.

Tulorekisteriä pääsisivät käyttämään muun muassa etuuksien maksajat, kuten työeläkelaitokset, Kela ja työttömyyskassat. Niemisen mukaan tämä toteutuessaan tämä olisi todella hyvä uudistus.

– Iso osa tilitoimistojen työajasta menee erilaisten palkkatodistusten kirjoittamiseen. Jokainen etuuden myöntäjä haluaa eri aikaväliltä tietoja, joten me joudumme niitä hakemaan useaan eri kertaan. Helpottaisi siis meidän työtämme. Kun olette kuulleet, että jossain vaiheessa veronpalautukset ja -mätkyt poistuvat kokonaan, niin juuri siihen tarvitaan tätä järjestelmää, Nieminen kertoi.

Susanna Mattila
susanna.mattila@lammille.fi