Omistajanvaihdosten kehittämisessä ei voi ohittaa yritystään myyvän tunteita – Juha Sipilä: Ruotsi on osannut omistamisen tuotteistamisen

Yritysten omistajanvaihdokset vaativat erityishuomiota, jos hyvinvointivaltiosta halutaan pitää kiinni. Tämä viesti on selkeä, kun kansanedustaja Juha Sipilä esitteli työ- ja elinkeinoministeriön työryhmän kotimaisen omistamisen ohjelmaa medialle suunnatussa tiedotustilaisuudessa torstaina 20. toukokuuta.

Ohjelma on sama, joka jo maaliskuussa julkaistiin. Noin 70 toimenpiteen ohjelma on kuitenkin ajankohtainen vielä pitkään. Suomen talouskasvun pitäisi olla kahden prosentin vuosivauhtia seuraavat 10 vuotta, jos hyvinvointivaltio halutaan pitää pystyssä. Omistajanvaihdokset ovat nimittäin tärkeitä työpaikkojen säilyttämisen ja luomisen kannalta.

Lue lisää ”Suomalainen omistaja on ollut köyhä, osaamaton ja halveksittu” – Juha Sipilän työryhmän lähes 70 ehdotusta kotimaiseen omistajuuteen

Tuoreen pk-yritysbarometrin mukaan 85 000 yritystä on vaihtamassa omistajaa seuraavan viiden vuoden aikana. Niistä 30 000 sijaitsee Uudenmaan alueella. Jotta omistajavaihdokset onnistuvat, Uudenmaan Yrittäjät aloittaa hankkeen, jonka tavoite on auttaa yrityksiä yrityskaupoissa ja sukupolvenvaihdoksissa.

– Jos yrityskaupat eivät onnistu, katoaa verotuloja, työpaikkoja ja sitä kautta lisää verotuloja, osaamista ja omaisuutta, mutta myös kunnista palveluita, ja kuntien elinvoimaisuus kärsii, hankkeen projektipäällikkö Arto Kämppi sanoo.

Tärkeää onkin tavoittaa yrittäjät ja ohjata heidän hankkeen palveluiden piiriin, kehittää asiantuntijoiden kanssa työkaluja ja konsepteja sekä kannustaa myyjiä ja ostajia aktiivisuuteen.

Luopumisen tuska on todellista

Yksi tärkeä palveluiden, työkalujen ja rakenteiden lisäksi omistajanvaihdoksissa on yrittäjän tunteet. Omasta elämäntyöstä ja yrittäjyyden elämäntavastakin on vaikea luopua. Luopumista voi olla vaikea käsitellä kylmän viileästi.

Asian lykkääminen kuitenkin saattaa johtaa siihen, että omistajanvaihdoksen valmistelu lykkääntyy, mutta yrityksen kehittäminen hiipuu.

– Asiassa on tähän asti keskitytty paljon tietoihin ja järkeen, kun yrityksen omistajalle kyse on hyvin vahvasti tunteista, Kämppi toteaa.

Sipilän puheenvuorossa tulee esiin myös yleisen asenneilmapiirin ongelmia.

– Työryhmän raporttia varten tehtyjä kuulemisia tehtiin samoihin aikoihin, kun julkisessa keskustelussa oli esillä paperiteollisuus vastaan pääministeri. Puhuttiin isänmaallisuudesta ja yhteiskuntavastuun kantamisesta. Erityisesti verotuksen ennakointi ja osinkoverotuksen kiristäminen olivat esillä.

Ruotsista mallia

Suomessa asenneilmapiiri on parantunut, mutta on takamatkalla verrattuna länsinaapuriin.

– Jos vertaa tilannetta Ruotsiin, Suomessa omistajat eivät puhu omistajien äänellä. Asenneilmapiiri on se, että omistaminen ei ole työtä, eikä sillä voi ansaita elantoaan. Omistaminen katsotaan ikään kuin keinotteluna. Asennemuutos on hidasta, mutta se muuttuu talous- ja yrittäjyysosaamisen kautta, Sipilä kertoo.

Ruotsissa on osattu vastata myös omistajaosaamisen kasvattamiseen.

– Ruotsi on osannut tuotteistaa omistamisen, mikä näkyy pk-yritysten kasvurahoituksessa, Sipilä sanoo.

Yksi ero ruotsalais- ja suomalaisyritysten välillä on myös kasvuhalukkuus. Suomessa se on matalampaa.

– Potentiaalia kasvuun olisi. Työnantajayrittäjäksi ryhtymiseen on kuitenkin korkea kynnys ja rahoituksessakin on pullonkauloja. Perheyrityksissä ei haluta ulkopuolisia omistajia, ja pankkirahoituksen rooli on vuosien saatossa muuttunut. Rahoitusinstrumentteja kehitetään Tesin johdolla ja työryhmän esittämä rahoitusseteli on konkreettinen apuväline, Sipilä kertoo.

Lue myös Nuoret ovat yrittäjyysmyönteisiä, mutta tarvitsevat kannustimia ryhtymään yrityskauppaan – Idea: Opintolainat anteeksi?

Suomen Yrittäjien 15 toienpidettä Omistajanvaihdosten vauhdittamiseksi

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi