YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Onko eläkepottisi vaarassa? Vapaaehtoisessa eläkevakuutuksessa voi vaania veroansa
Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen nostovaiheessa kannattaa tarkkailla mahdollisen työtulon määrää. Pahimmillaan eläkesäästöistä voi jäädä verottajalle merkittävä osa.
Moni yrittäjä ja palkansaaja on täydentänyt omaa eläketurvaansa vapaaehtoisella eläkevakuutuksella. Etenkin vanhoissa, ehdoiltaan tiukemmissa eläkevakuutuksissa voi piillä ”veroansa”. Näin sanoo varainhoitopalveluita tarjoavan Front Groupin hallituksen puheenjohtaja Hannu Kananen. Riski kannattaa hänen mukaansa ottaa huomioon omaa eläketurvaa suunnitellessa.
– Jos yrittäjä saa eläkkeelle siirtyessään edelleen työtuloa, silloin vapaaehtoinen eläkevakuutus voi nostaa merkittävästi veroprosenttia.
Verottajan ohjeiden mukaan ennen 6.5.2004 otettua vapaaehtoista eläkevakuutusta verotetaan ansiotulona siitä osasta eläkettä, joka vastaa vuonna 2005 ja sitä ennen maksettuja vakuutusmaksuja ja niiden tuottoa. Sen sijaan 5.5.2004 jälkeen otetun eläkevakuutuksen perusteella maksettava eläke verotetaan nostettaessa pääomatulona.
Ennen 18.9.2009 otettujen vakuutusten säästöt voi nostaa kahden vuoden aikana laissa määrätyn eläkeiän saavuttamisen jälkeen. Eläkettä on nostettava vähintään puolivuosittain. Nostot on jaettava vähintään kahden vuoden ajalle. Uudempien, 18.9.2009 ja sen jälkeen tehtyjen eläkevakuutussopimusten perusteella maksettava eläke on nostettava vähintään 10 vuoden kuluessa. Tällöin eläkettä on nostettava tasaisesti koko nostoajan.
– Jos saa palkkatuloa 3200 euroa tuloa ja sen lisäksi nostaa 1000 vapaaehtoista eläkevakuutusta, maksetaan koko vuoden tuloksesta 32,8 prosenttia veroa tai veronluonteisia maksuja. Se ei kuulosta vielä pahalta. Moni ajattelee tässä tilanteessa, että nostanpa eläkevakuutussäästöt nopeasti pois. Jos säästöjä nostaakin 5000 euroa kuukaudessa eli 60 000 euroa vuodessa, tuloveroaste on noussut jo noin 43 prosenttiin, Kananen selvittää.
”Moni on unohtanut riskit”
Vakuutuksen ottajan kannattaa selvittää, millainen ulosmaksatussääntö omassa eläkevakuutuksessa on. Jos säästöt pitää nostaa tiukassa aikataulussa, muiden verotettavien tulojen olisi oltava melko pieniä, jotta verot pysyvät maltillisina.
Kanasen mukaan työtulo nousee eläkevakuutussäästöjä nostaessa oleelliseen rooliin.
– Jos tietää, että työtuloa kertyy vielä eläkkeellä, ei missään nimessä kannata päästä tuloja liian suuriksi. Vanhojen eläkevakuutusten kohdalla marginaaliveroprosentti vie todella ison osuuden. Uudemmat eläkevakuutukset ovat pääomatuloperusteisia, mikä on tässä suhteessa selvästi fiksumpi järjestelmä.
Pääomatuloverotus on selvästi kevyemmin progressiivinen. Pääomatulojen veroaste on 30 000 euroon asti 30 prosenttia ja sen yli menevästä osasta 34 prosenttia.
– Moni on unohtanut verotukselliset riskit. Moni on säästänyt niin, että kerralla on tarkoitus nostaa isompi summa vakuutussäästöjä ulos. Jos on 100 000 euroa vuodessa ilman mitään muita työtuloja, silloin suoraa veroa maksetaan jo 43 prosenttia.
Suomen Yrittäjien veroasiatuntija Tuula Gregory muistuttaa eroista vapaaehtoisessa eläkevakuutuksessa, jos maksajana on työnantaja.
– Siinä tapauksessa maksut ovat lähtökohtaisesti työntekijän veronalaista ansiotuloa eli palkkaa. Työnantajan työntekijälleen ottaman vapaaehtoisen eläkevakuutuksen vakuutusmaksut ovat työntekijälle kuitenkin verovapaa etu, jos vakuutus täyttää tuloverolaissa säädetyt edellytykset eikä työnantajan maksamien maksujen yhteismäärä ylitä verovuonna 8 500 euroa. Myös vakuutuksen tuotto kertyy säästämisaikana verovapaasti. Aikanaan vakuutuksesta maksettava lisäeläke verotetaan vakuutetun ansiotulona.
Osakemarkkinoilla on etenkin koronakriisin seurauksena nähty isoja liikkeitä ylös ja alas. Kananen neuvoo varautumaan eläkevakuutussäästöjen nostamiseen siirtämällä sijoituksia korkopapereihin viisi vuotta ennen varojen suunniteltua nostamista.
Kuva: Getty Images
Pauli Reinikainen
pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi
