Oppisopimuksen suosio kasvaa, mutta yrittäjä ei ole täysin tyytyväinen: ”Palkan maksaminen kouluttamattomalle on riski”

Tuoreen Yrittäjägallupin mukaan oppisopimusten käyttö on lisääntymässä pk-yrityksissä. Oppisopimusta on käyttänyt 24 prosenttia yrityksistä, kun vastaava luku vuoden 2021 keväällä tehdyssä mittauksessa oli 20 prosenttia.

Ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoita on ollut koulutussopimuksella 30 prosentissa pk-yrityksistä, kun keväällä 2021 luku oli 27 prosenttia. 

– Esimerkiksi 5–9 henkeä työllistävistä yrityksistä yli puolet raportoi käyttäneensä koulutussopimusta ja 43 prosenttia oppisopimusta. Monelle nuorelle työelämässä oppiminen on paras ja ehkä ainut keino saada ammatti ja päästä työelämään, Suomen Yrittäjien koulutusasioiden asiantuntija Marja Vartiainen sanoo.

Oppisopimusta käytetään eniten teollisuuden ja kaupan alalla, koulutussopimusta teollisuudessa ja rakentamisessa. Eniten koulutus- ja oppisopimusten käytöstä raportoitiin itä- ja pohjoissuomalaisista yrityksistä.

Yrittäjä: Kokemattoman palkkaus on riski yritykselle

Kiuruvedellä toimivan Sijaiskoti Satuniemen yrittäjän Tarja Arbeliuksen mukaan oppisopimusten suosio on kasvanut huomattavasti.

– Nykyisin sitä myös suositellaan oppilaitoksissa, hän kertoo.

Haasteena yrittäjän kannalta Arbelius pitää sitä, että oppisopimuksen tehnyt henkilö on työntekijä, jolle maksetaan palkkaa.

– Kustannus yrittäjälle on näin ollen melko suuri. Kun maksamme palkkaa, oppisopimukseen liittyy taloudellinen riski. Yritys ei saa enää nykyisin korvauksia oppisopimuksesta kuten takavuosina, jolloin saimme esimerkiksi ateriakorvauksia. Palkan maksaminen kouluttamattomalle henkilölle on erityinen riski sosiaalialalla. Voi mennä parikin vuotta ennen kuin henkilö saa ottaa vastuuta ja työskennellä yksin.

Tästä huolimatta Arbelius on ollut tyytyväinen valintaansa tarjota oppisopimuspaikkoja.

– Ajattelen niin, että työntekijä oppii oppisopimuksen avulla paremmin ja hänestä tulee sitoutuneempi työntekijä, joka haluaa pysyä työyhteisössä. Oppisopimuksen kohdalla on tärkeää muistaa, että koko työyhteisön on oltava mukana, jotta koulutuksen taso säilyy hyvänä.

Sijaiskoti Satuniemi Oy on alle 10-paikkainen huostaanotetuille lapsille ja nuorille laitosluvilla toimiva sijaishuollon palveluita tuottava yksityinen perheyritys.

“Oppisopimuksen kohdalla on tärkeää muistaa, että koko työyhteisön on oltava mukana, jotta koulutuksen taso säilyy hyvänä.”

Tarja Arbelius, yrittäjä

Hallitus selvittää korvauksen porrastamista

Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitusohjelmassa aiotaan edistää koulutussopimuksen sekä oppisopimuskoulutuksen käyttöä. Hallitusohjelman mukaan hallitus selvittää mahdollisuuksia oppisopimuskoulutuksen korvauksen porrastamiseen opintojen edetessä. 

– On selvää, että jos oppisopimusopiskelijan palkkaus porrastetaan opiskelijan osaamisen mukaan, yhä useampi pääsee opiskelemaan ammattiin oppisopimuksella, Yrittäjien Marja Vartiainen sanoo. 

Työnantajilta on tullut Suomen Yrittäjille palautetta siitä, että varsinkaan nuorilla opiskelijoilla ei ole riittäviä perustaitoja ja osaamista työelämään siirtyessään.

– Nyt 24 prosenttia yrityksistä on kouluttanut oppisopimuksella, mutta yrittäjägallupin mukaan 36 prosenttia tekisi niin, jos opiskelijan palkkaa porrastettaisiin vastaamaan opiskelijan osaamisen kehittymistä, Vartiainen sanoo. Tällä hetkellä palkan määrittävät työehtosopimukset. 

Vartiaisen mukaan oppisopimuksen käyttöön kannustaisi etenkin palkkatuki. Yrittäjägallupin mukaan 42 prosenttia vastaajista kertoo, että ottaisi oppisopimusopiskelijan, jos saisi siihen palkkatukea.

Noin puolet on saanut koulutuskorvausta

Oppisopimuksella kouluttaneista vain runsas puolet (54 %) on saanut koulutuskorvausta työssä oppivan henkilön oppilaitokselta. Vain 31 prosenttia on tyytyväisiä korvaukseen.   

Koulutuskorvauksen tarkoituksena on korvata työnantajalle oppisopimuskoulutuksen järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia. Laissa ei nyt ole ohjeistusta koulutuskorvausten määristä. Käytännössä koulutuskorvaukset ovat jääneet hyvin pieniksi tai niitä ei makseta. 

Yrittäjägallupiin vastasi 1041 pk-yrityksen edustajaa 18.–28.4.2023.