YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.

JÄSEN, oletko jo ladannut Yrittäjät-sovelluksen puhelimeesi? Lataa sovellus Androidille tai Applelle.

11.2.2025 klo 09:23
Uutinen

”Osa pääsemässä kiinni kasvuun, osa kamppailee” – Epävarmuus näkyy varsinaissuomalaisten yritysten odotuksissa 

Varsinaissuomalaisten pk-yrittäjien suhdanneodotukset ovat taas pikkupakkasella. Rahan korkea hinta ei ole enää suurin rahoituksen saatavuuden este. 

Varsinais-Suomen pk-yrittäjien odotukset alkaneesta vuodesta ovat hieman muuta maata matalammalla, kertoo tiistaina julkaistu Pk-yritysbarometri. Yleisiä suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on –2. Koko maan lukemat ovat niukasti plussalla (saldoluku 1). Viime syksynä 2024 varsinaissuomalaiset olivat hieman toiveikkaampia, kun saldoluku kipusi kahden vuoden matalalennon jälkeen tasan nollaan. 

Liikevaihdon ja kannattavuuden odotetaan viime syksyn lailla kehittyvän vaisusti: kannattavuuden saldoluku on negatiivinen (-11), ja liikevaihdon kasvuodotukset ovat vaatimattomia (+10). Seutukunnista positiivisimmin tulevaisuuteen katsotaan Turun seudulla. 

Viidennes vastaajista ilmoittaa harjoittavansa vientiä. Palveluvienti on tavaravientiä yleisempää. Palvelujen suora vienti on Varsinais-Suomessa muuta maata korkeammalla tasolla. Alueen vientiyrityksistä 46 prosenttia harjoittaa suoraa palvelujen vientiä (valtakunnallisesti 41 prosenttia).  

– Varsinais-Suomessa on paljon insinöörivetoista yrittäjyyttä ja vahva it-toimiala. Näillä aloilla suhdanneodotukset ovat toiveikkaampia ja niiden merkitys näkyy myös viennissä. Palvelutoimiala olisi tunnistettava vientialana Suomessa nykyistä paremmin. Varsinais-Suomen Yrittäjät on esittänyt, että kehitystä tukemaan laadittaisiin valtakunnallinen palveluvientistrategia, Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Hanna Munter toteaa.  

Suhdanteiden epävarmuus ei heijastu työllisyysnäkymiin. Arviot henkilöstön määrän kasvusta ylittävät valtakunnallisen tason: saldoluku on 4. Viime syksynä odotukset olivat vielä nollassa. 

Varsinaissuomalaisten yritysten investointihalukkuus on heikko, ja erityisesti investointien arvon odotetaan laskevan. Innovaatioiden ja tuotekehityksen osalta näkymät ovat hieman positiivisemmat. Kasvuhakuisten yritysten määrä on viime syksyä pienempi, mutta parempi kuin vuosi sitten. 

– Kasvuhakuisten yritysten määrä on edelleen matalalla verrattuna huippuvuosiin, mutta pohjakosketus on toivottavasti ohi. Suomi tarvitsee kasvua ja sitä tukevia ennakkoluulottomia uudistuksia, Munter sanoo. 

Varsinaissuomalaisyrityksistä 36 prosentilla on ollut ulkopuolisen rahoituksen tarvetta viimeisen 12 kuukauden aikana. Määrä on pysynyt ennallaan verrattuna viime syksyyn. Kaikista vastaajista 7 prosenttia olisi tarvinnut rahoitusta, muttei ole sitä hakenut. Yrityksistä viisi prosenttia ei saanut tarvitsemaansa rahoitusta. Varsinaissuomalaiset yrityksistä 28 prosenttia kokee kireät vakuusvaatimukset merkittävämmäksi rahoituksen esteeksi. Rahan korkean hinnan koki rahoituksen esteeksi enää 28 prosenttia vastaajista, kun syksyllä sen osuus oli 38 prosenttia. 

– Rahoituksen saatavuudessa on edelleen nähtävissä lievää kiristymistä, vaikka tilanne alueella on vastausten perusteella hiukan parempi kuin Suomessa keskimäärin. Vastauksissa näkyy selvästi, että yleisen korkotason laskettua, rahan korkea hinta ei ole enää suurin rahoituksen saatavuuden este, kertoo Finnveran aluejohtaja Seija Pelkonen

Varsinassuomalaisista pk-yrityksistä 24 prosenttia (koko maassa 20 prosenttia) aikoo hakea ulkopuolista rahoitusta seuraavan vuoden aikana. Ulkopuolisen rahoituksen tarpeessa on selvää nousua, sillä syksyllä vain 18 prosenttia koki tarvitsevansa rahoitusta. Rahoitusta aiotaan hakea investointeihin (56 prosenttia), kasvun rahoittamiseen (19 prosenttia) ja heikon taloustilanteen takia (22 prosenttia).  

– Varsinais-Suomessa ulkopuolisen rahoituksen tarpeen arvioidaan kasvavan selvästi syksyyn verrattuna. Pääasiassa rahoitustarpeet liittyvät positiivisiin ilmiöihin, kuten investointeihin ja kasvun rahoittamiseen. Kuitenkin viidennes pk-yrityksistä tarvitsee rahoitusta johtuen kireästä kassatilanteesta. Pk-yritysten tilanne on hyvin polarisoitunut – osa on pääsemässä kiinni kasvuun ja osa kamppailee vielä talousvaikeuksien kanssa, toteaa Pelkonen. 

Pk-yritysbarometrin julkistavat kaksi kertaa vuodessa Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö. Tällä kertaa kyselyyn vastasi koko maassa noin 4 550 yritystä ja Varsinais-Suomessa 432. Vastausaika oli joulukuun 2024 puolivälistä tammikuun 2025 puoliväliin.   

Suvi Uusitalo-Sirén