YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.

JÄSEN, oletko jo ladannut Yrittäjät-sovelluksen puhelimeesi? Lataa sovellus Androidille tai Applelle.

Osaavaa työvoimaa ei ole Lapissa tarpeeksi – Pk-yritysbarometri: vaikeuttaa yritysten kasvua 

Vuoden ensimmäinen Pk-yritysbarometri julkaistiin viime viikolla. Barometrin mukaan lappilaisten yrittäjien liiketoimintaa jarruttaa muuta maata enemmän yhä kasvava osaajapula suurimmalla osalla toimialoista.

Lapissa yhä kasvava osaajapula rajoittaa yritysten kasvumahdollisuuksia enemmän kuin muualla Suomessa. Viime viikolla julkaistun Pk-yritysbarometrin mukaan lappilaiset yrittäjät kokevat työntekijöiden saatavuuden esteenä monilla eri toimialoilla, erityisesti matkailussa, jossa tulevaisuudennäkymät olisivat positiivisemmat ilman rekrytointihaasteita. Pk-barometri on Suomen Yrittäjien, Finnveran sekä työ- ja elinkeinoministeriön kaksi kertaa vuodessa teettämä kyselytutkimus, jossa tutkitaan pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä. Tuoreimman barometrin mukaan puolella lappilaisista yrityksistä osaavan työvoiman saatavuus rajoitti kehitystä jossakin määrin, ja 15 % arvioi tilanteen merkittäväksi esteeksi kasvulleen.

– Tilanne on monien tekijöiden, kuten väestörakenteen, Lapin elinkeinoelämän poikkeuksellisen myönteisen kehityksen ja uusien nousevien alojen työntekijätarpeiden summa, toteaa Ely-keskuksen elinkeinojen, työvoiman ja osaamisen vastuualueen johtaja Marja Perälä.

Lapin Ely-keskuksen johtaja Marja Perälän mukaan osaajapulan voittamiseksi tarvitaan kaikkien toimijoiden yhteistyötä sekä ennakkoluulottomia ratkaisuja.

Tarvetta eniten suorittavan työn tekijöille mutta myös asiantuntijoille

Työllistämisen esteistä kysyttäessä 28 % yrityksistä kertoi, ettei heillä ole tarvetta uusille työntekijöille. Keskeisimmiksi esteiksi nousivat myös osaavan työvoiman saatavuus (25 %) ja kysynnän riittävyys tai epävakaisuus (19 %).

–  Pulaa on kaikilla aloilla, esimerkiksi terveydenhuollossa, ravintola-alalla, suurtaloustyöntekijöissä ja logistiikassa. Esimerkiksi terveydenhuoltoalan haasteet voivat vaikuttaa palveluiden säilymiseen alueella. Vaikka pula näkyy erityisesti suorittavan työn tekijöissä, myös erityisasiantuntijoista on paikoin pulaa, mikä voi hidastaa yrityksen kasvua, luettelee Perälä.

LVI-Pitkälä Rovaniemi oy:n toimitusjohtaja Hannes Ervasti kertoo, että tarvetta tekijöille on ollut myös heidän alallaan.
– LVI-Pitkälä on kasvava yhtiö ja työntekijätarve on ollut jatkuva. Hyviä asentajia ei tahdo olla vapaana, Ervasti sanoo.
– Olemme keskustelleet muiden toimijoiden kanssa ja heillä on ollut myös haasteita saada hyviä tekijöitä. LVI-Pitkälällä on yhtiöitä ympäri Suomen, ja toki rekrytoinnin hankaluus vaihtelee alueittain paikallisen työtilanteen mukaan. Nyt kun rakentaminen on ollut hiljaisempaa, rekrytointi on ollut muualla helpompaa, hän kertoo. Yrityksessä halutaan panostaa erityisesti siihen, että työntekijät viihtyisivät töissä.
– Töissä pitää olla hymy huulessa ja tekemisen meininki, ja tavoitteenamme on olla alan paras työpaikka. Näillä keinoilla olemme olleet onnellisessa asemassa ja meille on haluttu tulla töihin myös Lapissa. Teemme aktiivisesti yhteistyötä oppilaitosten kanssa ja harjoittelujen kautta pääsemme kasvattamaan tulevaisuuden lupauksia, Ervasti summaa yhtiön keinoja osaajapulaan vastaamiseen.

LVI-Pitkälä Rovaniemi oy:n toimitusjohtaja Hannes Ervasti kertoo, että myös LVI-alalle tarvitaan lisää osaajia.

Panosta yrityksen brändin houkuttelevuuteen 

– Ennen puhuttiin, että alojen ammattilaisia ei ole riittävästi, mutta nykyään moni yritys etsii myös vähemmän työkokemusta omaavia työntekijöitä ja haluavat kouluttaa heidät omalle toimialalleen, havainnollistaa rekrytointiammattilainen, Eezy Lapin franchising-yrittäjä Mika Hyväri.

– Etelästä olisi tulossa osaajia, mutta tulo tyssää asunnon puutteeseen. Moni myös yllättyy Rovaniemen asuntojen hintatasosta. Palkat ovat pysyneet tietyllä tasolla, vaikka elinkustannukset ovat nousseet, mikä vaikuttaa kaupungin vetovoimaan. Tunturialueilla tilanne on erilainen, sillä sinne tullaan töihin sesonkiasenteella. Joustavuus on työntekijöiden saamiseksi tärkeää, ja siksi tarjoamme erilaisia yöpymismahdollisuuksia esimerkiksi ulkomaisille työntekijöille, joiden täytyy matkustaa Rovaniemelle asioimaan virastossa, Hyväri kertoo.

– Yrityksen brändin houkuttelevuus on tärkeää osaajien houkuttelussa. Kannattaa auttaa asuntojen hankinnassa ja tukea myös mahdollista puolisoa työllistymään. Osa vain julkaisee työpaikkailmoituksen ja jää odottamaan. Parempi vaihtoehto on olla aktiivinen, ja rekrytointipalveluja tarjoavan näkökulmasta kääntyä asiantuntijan puoleen, hän vinkkaa.

Mika Hyväri on toiminut 2 vuotta yrittäjänä siskonsa Mira Hyvärin kanssa. Yritys toimii koko Lapin alueella kaikilla toimialoilla Meri-Lappia lukuun ottamatta.

Tärkeä teema Pohjoisen Suomen ohjelmassa

Lapissa pohditaan pulaan monenlaisia ratkaisuja. Hallitusohjelman mukainen, helmikuun alussa valmistunut Pohjoisen Suomen ohjelma pyrkii edistämään työvoiman saatavuutta muun muassa kehittämällä tutkimus- ja innovaatiotoimintaa sekä kannustamalla kansainvälisiä osaajia jäämään alueelle.  Investoinnit vaativat paljon lisää työvoimaa, ja lisäksi työvoiman määrä vähenee erityisesti eläköitymisen myötä.

Marja Perälä kertoo, ettei enää usko massaratkaisuihin, joissa esimerkiksi 30 työntekijää koulutetaan samaan ammattiin. Sen sijaan yritykset tarvitsevat räätälöityjä ratkaisuja ja palveluja. Työllisyysalueet auttavat yrityksiä palveluillaan esimerkiksi kansainvälisiin rekrytointeihin siirtymisessä.

– Palveluvalikoima on laaja, ja jokaiselle löytyy varmasti sopiva vaihtoehto. Kannattaa myös miettiä, miten opiskelijoita voisi sitouttaa paikallisiin yrityksiin jo opintojen aikana. Tärkeintä on ettei yritysten tulisi jäädä rekrytointihaasteiden kanssa yksin, hän sanoo. Tilanteen ratkaiseminen vaatii kuitenkin pitkäjänteistä yhteistyötä yritysten ja toimijoiden välillä.

– Tämä on kriittinen menestystekijä Lapille. Ennakoin, ettei tilanne tule helpottumaan lähivuosien aikana. Odotuksia on esimerkiksi TE-uudistukseen liittyen, mutta pidemmällä tähtäimellä oma työvoimamme ei yksin riitä ratkaisemaan ongelmaa. Esimerkiksi työpaikoilla tulisi olla nykyistä paremmin valmiuksia hyväksyä erilaisuutta ja työntekijöitä, joiden terveys, toimintakyky tai elämäntilanne ei mahdollista täyttä työpanosta. Lisäksi työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa tarvitaan, mutta sen tueksi tulisi pystyä tarjoamaan riittävä infrastruktuuri, kuten asuntoja ja tarvittavat palvelut. Tuloksia ei saavuteta ilman laajaa yhteistyötä, johon tarvitaan kaikkien toimijoiden panosta ja yhteistä suuntaa, Perälä kiteyttää.