Pääradalla merkittävä korjausvelka: Tuottavuustappiot ovat yli 30 miljoonaa euroa vuodessa
Kanta-Hämeen läpi kulkee Suomen tärkein ratayhteys, päärata. Kaukoliikenteen matkoja sillä taitetaan vuosittain Suomen väestön verran, eli 5,5 miljoonaa. Kaikkiaan maakunnassa on kymmenen henkilöliikenteen pysäkkiä tai asemaa, joista kuusi on pääradan varrella. Näistä vain kaksi, eli Riihimäki ja Hämeenlinna, palvelevat kaukoliikennettä. Rahtia radalla liikkuu vielä paljon ihmisiä enemmän, lähes seitsemän miljoonaa tonnia vuodessa.
Valtaosa henkilöliikenteestä on taajamien välistä. Hämeen liitto teetti Taloustutkimuksella selvityksen asiasta kaksi vuotta sitten. Tutkimuksen tulokset ovat edelleen tuoreita ja koronan jälkeinen aika ei ole vähentänyt pendelöintiä. Telian tekemä, matkapuhelinverkkosiirtymiin perustuva, matkojen määränpääanalyysi osoittaa, että 64 prosenttia Tampereelta Helsinkiin päin ja Helsingin suunnasta Tampereelle päin tapahtuvista matkoista päättyy Hämeenlinnaan tai Riihimäelle. Päästä päähän, eli Helsingistä Tampereelle ulottuvien matkojen osuus on vain kolmannes liikenteestä.
Matkustusvolyymit ovat huomattavia. Työmatkustaminen Järvenpäästä, Hyvinkäältä, Riihimäeltä, Janakkalasta, Hämeenlinnasta ja Akaasta Helsinkiin, Vantaalle ja Tampereelle on seitsemän kertaa yleisempää kuin Tampere-Helsinki-Vantaa-välinen pendelöinti. Tamperelaiset, helsinkiläiset ja vantaalaiset liikkuvat päivittäin välipaikkakunnille noin kaksi kertaa useammin kuin päätepaikkakunnille.
Väylät tukossa
Tällä hetkellä pääradan kunto ja välityskyky eivät vastaa henkilö- ja tavaraliikenteen tarpeita. Rataosuuden nykyiset puitteet aiheuttavat junaliikenteen ruuhkia, ohitustarpeita ja häiriöherkkyyttä. Jatkuvat viivästykset ja junien myöhästymiset kertaantuvat koko Suomen rataverkolla. Arvioiden mukaan rataverkon heikko kunto aiheuttaa aluetaloudelle tuottavuustappiota yli 30 miljoonaa euroa vuodessa.
Hämeen liiton esittämän näkemyksen mukaan pääradan välityskyvyllä on suora yhteys koko Suomen junaliikenteen toimivuudelle. Siksi keskustelu mahdollisista investoinneista ei hämäläisten päättäjien mielestä ole vain eteläsuomalaisten asia.
– Hankeyhtiön tähänastiset yksipuoliset selvitykset eivät selvästikään muodosta riittävää pohjaa päätöksenteolle, ei yhtiössä eikä varsinkaan maan hallituksessa taikka eduskunnassa, jolle tämän mittaluokan linjaava päätöksenteko kuuluu, Hämeen maakuntavaltuuston puheenjohtaja Johannes Koskinen totesi Hämeen liiton tiedotteessa.
Päärata ei voi odottaa
Myös maakuntajohtaja Toni K. Laine näkee asiaan liittyvissä selvityksissä vakavia puutteita. Hänen mukaansa metsärata ei ole talouden eikä ympäristön näkökulmasta millään tavalla perusteltavissa. Päärataa koskevat investointitarpeet tulisi ratkaista maakunnan nokkamiehen mukaan viipymättä.
– Suomirataa ajavan yhtiön teettämä selvitys ei osoittanut kovinkaan vakuuttavia yhteiskuntataloudellisesti ja ekologisesti kestäviä perusteluja oikoradan rakentamisen tarpeellisuudesta ja miksi sinällään tarpeellisia tulevaisuuden lisäraiteita ei kannattaisi suunnitella nykyiselle maakuntakaavan mukaiselle ratalinjaukselle. Joka tapauksessa pääradan perusparannuksen kiirehtiminen on välttämätöntä, Hämeen maakuntajohtaja Laine summaa.
