Päästöt listaava tiekarttatyö konkretisoi mitä liikenteeltä vaaditaan – Länsilinjojen yrittäjä: ”Ei kiinalaisilta voi mennä ostamaan 10 sähköbussia”

Suomen Yrittäjien ympäristöekonomisti Sampo Seppänen mielestä on erinomaista, että tiekarttoja on laadittu. Tiekartat konkretisoivat sen, mitä toimenpiteitä julkiselta sektorilta toimialan näkökulmasta tarvitaan, jotta ilmastotavoitteisiin päästään.

Länsilinjat Oy:n toimitusjohtaja Terhi Penttilä selventää päästöjen vähentämistyön koukeroita liikennöitsijätasolla. Liikennöitsijä on sen armoilla, mitä kunta tilaajana haluaa ostaa.

– Kohteissa, joihin olemme tarjonneet, ei vielä ole ollut sellaista kohdetta, johon olisimme voineet tarjota sähköbussiliikennettä. Toinen asia on, että tarjouspyynnön mukaan tarjoaja vastaa yksin latausinfrasta. Se maksaa. Myös sähköbussien markkina on haastava, ei kiinalaisilta voi mennä ostamaan 10 bussia. Mutta meille ei ole mahdollista mennä ostamaan Kiinasta 130 bussia.

Liikenteen ja kuljetusalan tiekartta esittää monia toimia, muun muassa etätyö- ja etäpalveluita, romutuspalkkiota, auto- ja ajoneuvoveron muutoksia, latausinfran kehittämistukia, työmatkakulujen verovähennysoikeuden muutoksia, raskaan kaluston hankintatukia ja kaupunkiseutujen joukkoliikennetarjonta ja hinnoittelu.

Tiekartta on laadittu Autoalan Keskusliiton, Autotuojat ja -teollisuuden, Linja-autoliiton, Suomen Autoteknillisen Liiton, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL:n ja Suomen Taksiliiton yhteistyönä.

Suomen tavoite saavuttaa hiilineutraalius vuonna 2035 tekee Suomesta edelläkävijän. Puhtaiden ratkaisujen kysyntä maailmalla on valtava. Pariisin sopimuksen 1,5 asteen tavoite tulee osaltaan lisäämään ilmastoratkaisujen kysyntää.

Suomi vie puhtaita ratkaisuja viiden miljardin edestä joka vuosi – Vientipotentiaalia on enemmänkin

Työ- ja elinkeinoministeriön eilisessä webinaarissa kerrottiin toimialojen tiekarttatöiden ensimmäisistä tuloksista. Suomi vie puhtaita ratkaisuja viiden miljardin euron edestä joka vuosi. Yrityksille uudet ilmastoratkaisut ovatkin mahdollisuus. Teknologia- ja palveluviennissä on mahdollisuuksia.

Liikenteen päästöjen puolittaminen vaatii mittavia investointeja yrityksiltä, isoja päätöksiä poliitikoilta ja muutosta kuluttajilta. Suomen Yrittäjien Sampo Seppänen näkee liikenteessä ja kuljetusalalla useita suomalaisia ilmastoratkaisuja, joissa on vientipotentiaalia.

– Kestäviä biopolttoaineita voidaan käyttää kotimaassa fossiilisten tuontipolttoaineiden sijasta, mutta niitä viedään myös maailmalle. Sitten on myös älykäs latausinfra, jossa voi olla vientipotentiaalia. Suomessa panostetaan sähköautojen akkuteknologiaan ja meillä on toimijoita koko arvoketjussa aina raaka-aineista lopputuotteeseen asti.

Kansallisten toimenpiteiden lisäksi EU-tason toimet ovat tässä työssä välttämättömiä.

Miten päästöt jakautuvat toimialan sisällä? ”Kustannuksia pystytään hillitsemään järkevillä toimilla”

Liikenteen osuus kasvihuonekaasupäästöistä on Suomessa noin viidennes. Henkilöliikenteen osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on noin 10 prosenttia ja tieliikenteen tavarakuljetusten noin seitsemän prosenttia. Suomessa päästöt ovat vähentyneet vuoteen 2005 verrattuna, vaikka liikennesuorite, eli ajomäärät ovat samaan aikaan kasvaneet.

Kuorma-autoliikenteessä suurin osa tieliikenteen kuljetussuoritteesta syntyy kokonaispainoltaan yli 64 tonnin kalustoluokassa. Vuoden 2030 päästötavoitteiden saavuttaminen edellyttäisi noin 1,4 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöjen vähenemää perusennusteen mukaiseen kehitykseen nähden. Vuoden 2045 lisätoimien tarve on noin 3,4 miljoonaa tonnia.

Päästövähennystoimilla on tietysti hintalappu. Mutta jos toimenpiteisiin ryhdytään välittömästi, kustannukset ovat paremmin hallittavissa.

– Eittämättä myös kustannuksia syntyy, mutta pahimmilta kustannusten nousulta vältytään, jos dieselin verotusta ei lähdetä liioin kiristämään. Dieselin polttoaineverot ovat jo huomattavan korkeita suhteessa muiden talouden sektoreiden päästöjä aiheuttaviin polttoaineisiin, Seppänen huomauttaa.

Euroopan komissio harkitsee parhaillaan päästökaupan laajentamista, myös maantieliikenteeseen. Nykyinen päästökauppakausi kestää vuoteen 2030, eikä liikennettä todennäköisesti tulla siirtämään päästökauppaan ennen vuotta 2030.

”Liikenteestä tarvitaan verotuloja ja piste” – Bussilipun hinnalla ja verotuksella on yhteys

Tamperelainen Länsilinjat uusii kalustoa jatkuvasti ja hankkii entistä vähäpäästöisempiä autoja. Päästöjen vähenemiseen tähtäävät toimet voivat olla asioita, jotka eivät koronakriisin keskellä tule yrittäjälle ensimmäisenä mieleen. Lue lisää koronakriisin vaikutuksista alalle.

Länsilinjoissa on moni tiekartan toimenpiteistä ollut jo mietinnässä.

– Tiekartassa on hyvä, että liikenne ja kuljetusala on nyt lyöty yhteen, ja työstä nähdään keskinäiset suhteet. Tavallisesti ajatellaan erikseen henkilöliikennettä, erikseen julkista liikenne ja sielläkin erikseen raiteita ja linjaliikennettä ynnä muuta, toimitusjohtaja Terhi Penttilä arvioi.

– Liikenteestä tarvitaan verotuloja ja piste. Henkilöauton puolella verotuksen kohde voi olla jatkossa kilometrit. Kun kunta haluaa alentaa kuntalaisten matkustamisen kustannuksia tukemalla joukkoliikenteen lippuja, se hyötyy siitä verotuloina. Tiekartassa mainitulla työmatkakulujen verovähennysoikeuden muutoksella on vaikutuksia julkiseen liikenteeseen. En haluaisi yhteyttä joukkoliikenteen lipun hinnan ja verotuksen välillä hukattavan.

Pidempimatkaisen liikenteen puolella on iso potentiaali joukkoliikenteen kasvulle. Länsilinjat liikennöi muun muassa Tampereella, Hämeenlinnassa ja Turussa. Yritys investoi tänä vuonna kalustoon kahdeksalla miljoonalla.

– Latausinfra on tosi tärkeä. Busseja pitää pystyä lataamaan liikenteen solmukohtien lähellä. Haimme ja saimme viime vuoden puolella energiatukea paikallisen latausinfran rakentamiseen, korona on viivästyttänyt hanketta. Investointi maksaa meille 800 000 euroa ja tuen osuus on 240 000 euroa.

Kolmannen polven liikennöitsijä Terhi Penttilä tietää, mistä puhuu.

– Sähköbusseja tulee sitten, kun tilaaja niitä vaatii.

Tiekartan mukaan sähköbussit lisääntyvät, sillä niitä painotetaan julkisen sektorin hankinnoissa tulevina vuosina.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi