Pähkäiletkö laskutuspalvelun ja toiminimen välillä? Seitsemän kohdan lista paljastaa, miten ne eroavat toisistaan

Niin kutsutun kevytyrittäjyyden suosio on kasvanut viime vuosina sivutoimisten, pienimuotoista liiketoimintaa harjoittavien yksinyrittäjien keskuudessa.

Kevytyrittäjä hoitaa laskutuksen, verotuksen ja kirjanpidon ulkoisen laskutuspalvelun kautta. Laskutuspalvelun käytön kustannukset voivat toiminnan kasvaessa nousta niin, että toiminimi voi olla järkevämpi vaihtoehto.

Olemme aikaisemmin uutisoineet Pauli Komsin kirjoittamasta kirjasta Neuvokas toiminimiyrittäjä, jossa annetaan vinkkejä toiminimiyrittäjälle. Komsilla on itsellään toiminimi.

– Toiminimellä kannattaa ilman muuta aloittaa yritystoiminta, se on niin joustava ja helppo tapa. Kevytyrittäjyyskin menee, mutta kun tullaan 6000-8000 euroon vuotuiseen laskutukseen, siinä vaiheessa kannattaisi olla oma toiminimi. Kirjanpitokulut eivät ole kovin suuret, etenkään jos maksaa arvonlisäverot kerran vuodessa, Komsi korostaa.

Toiminimiyrittäjien määrä on kasvanut tasaisesti. Vuoden 2023 alussa kaupparekisterissä oli kaikkiaan 248 118 toiminimeä.

Kokosimme seitsemän kohdan listan kevytyrittäjyyden ja toiminimiyrittäjyyden yhtäläisyyksistä ja eroista. Listassa on hyödynnetty työeläkeyhtiö Elon verkkosivuilleen kokoamaa tietoa.

Näin kevyt- ja toiminimiyrittäjyys eroavat toisistaan – Myös yhtäläisyyksiä

1. Kevytyrittäjän tulot verotetaan ansiotulona

Kevytyrittäjä toimittaa verokorttinsa laskutuspalvelulle, joka huolehtii ennakonpidätyksestä. Kevytyrittäjän tulot verotetaan ansiotulona. Toiminimiyrittäjä maksaa veronsa ennakkoverona.

2. Perustaminen helppoa molemmissa

Rekisteröidyn toiminimen perustamisilmoitus maksaa sähköisen asioinnin kautta tehtynä 60 euroa ja paperilomakkeella 115 euroa. Toiminimen voi perustaa, kun henkilö on täysi-ikäinen, hänellä on suomalainen henkilötunnus ja henkilökohtaiset verkkopankkitunnukset, mobiilivarmenne tai sirullinen henkilökortti.

Sekä toiminimen että kevytyrittäjyyden aloittaminen onnistuu verkossa. Kevytyrittäjäksi ryhtyminen ei maksa mitään etukäteen. Laskutuspalvelu perii prosenttiosuuden asiakkaalta laskutetuista palkkioista.

3. Toiminnan lopettamisessa eroja

Kevytyrittäjä voi lopettaa laskutuspalvelun käytön milloin tahansa. Samalla liiketoiminta keskeytyy. Toiminimen lopettaminen tapahtuu ilmoittamalla siitä kaupparekisteriin ja verottajalle.

4. Kevytyrittäjällä vähemmän “paperitöitä”

Kevytyrittäjän ei tarvitse huolehtia kirjanpidosta tai veroilmoituksista, koska laskutuspalvelu hoitaa nämä yrittäjän puolesta. Toisaalta toiminimiyrittäjä voi ulkoistaa molemmat velvollisuudet tilitoimistolle ja jos toiminta on pienimuotoista, palvelu ei ole kallis. Toiminimiyrittäjä voi myös hoitaa itse taloushallinnon ja veroilmoitukset. 

5. Toiminimellä oikeus alv-huojennukseen

Toiminimen perustettuaan yrittäjä saa Y-tunnuksen. Sen myötä yrittäjällä on mahdollisuus hakea alarajahuojennusta arvonlisäveroihin, jos arvonlisäverollinen liiketoiminta on pienimuotoista. Arvonlisäveron alarajahuojennus on verohelpotus niille yrittäjille, joiden 12 kuukauden tilikauden liikevaihto on alle 30 000 euroa. Yritys saa huojennukseen oikeuttavan arvonlisäveron kokonaan takaisin, jos liikevaihto on enintään 15 000 euroa. Jos liikevaihto on yli 15 000 euroa mutta alle 30 000 euroa, yritys saa huojennuksena osan arvonlisäverosta.

Y-tunnus mahdollistaa myös investointien täysimääräisen vähentämisen verotuksessa. Tämän takia kevytyrittäjän kannattaa useimmiten siirtyä toiminimiyrittäjäksi, kun liiketoiminta kasvaa.

6. YEL-vakuutus molempien velvollisuus

Sekä toiminimi- että kevytyrittäjän on otettava YEL-vakuutus, jolla yrittäjä huolehtii osaltaan omasta sosiaali- ja eläketurvastaan. YEL-vakuutus on otettava, jos arvioitu työtulo on vähintään 8 575,45 euroa (vuoden 2023 minimi). Tällöin YEL-työtulon minimi on kuukausitasolla noin 715 euroa. YEL-työtulon yläraja vuonna 2023 on 194 750 euroa.

Osa laskutuspalveluista huolehtii YEL-maksujen tilittämisestä yrittäjän puolesta, mutta YEL-vakuutus on aina yrittäjän henkilökohtainen vakuutus. Eläkeyhtiö vahvistaa työtulon lain edellyttämälle tasolle. YEL-vakuutusmaksun voi vähentää verotuksessa.

7. Työttömyysturvan osalta samalla viivalla

Sekä toiminimiyrittäjälle että kevytyrittäjälle on oleellista pitää YEL-työtulo oikealla tasolla. Yrittäjällä on oikeus Kelan maksamaan peruspäivärahaan tai työttömyyskassan (Yrittäjäkassa) maksamaan ansiopäivärahaan, jos niin sanottu työssäoloehto täyttyy. Ansiosidonnaiseen päivärahaan oikeuttava työssäoloehto täyttyy, kun yrittäjä on ollut vähintään 15 kuukautta Yrittäjäkassan jäsen ja hän on toiminut saman ajan yrittäjänä siten, että hänen eläkevakuutustulonsa on ollut vähintään laissa säädetyn alarajan suuruinen (vähintään 14 088 euroa vuonna 2023). 

Ansiopäivärahan suuruus määräytyy kassassa vakuutetun yrittäjän työtulon perusteella, joka voi olla enintään YEL-työtulo.

Lähde: Elo