Paikkakunnan investoinneista hyötyy niin alue kuin sen yrittäjät

Yritysinvestoinnit voivat tuoda monenlaisia alueellisia hyötyjä

Lapin Yrittäjien syksyn 2024 pk-yritysbarometrin mukaan alueen yrittäjillä on positiiviset tulevaisuuden näkymät. Rahoituksen kysyntä niin yleisesti kuin investointeja varten on pienessä kasvussa, sillä raportin mukaan 27 % yrityksistä aikoo hakea ulkopuolista rahoitusta seuraavan vuoden aikana pääasiassa investointeihin.

Investointien vaikutukset voivat ulottua merkittävästi yrityksen liiketoiminnan ulkopuolelle; ne voivat vahvistaa paikallisia verkostoja, luoda uusia työpaikkoja ja tukea alueellista talouskasvua sekä alihankkijoiden liiketoimintaa. Lisäksi suotuisia vaikutuksia voi olla myös paikalliseen infrastruktuurin, kuten teiden ja viemäröinnin kuntoon sekä sähkön ja internetin saatavuuden paranemiseen. Uusi laitos alueella voikin houkutella lisää asukkaita ja yrityksiä monenlaisilta aloilta kuten logistiikka-, huolto- ja tukipalveluilta.  

Meri-Lapissa on oltu suurinvestoinnin äärellä, kun viime vuodet sinne on valmisteltu nyt jo toiminnassa olevaa miljardi-investointi Metsä Groupin biotuotetehdasta. Projekti on näkynyt paitsi alueellisesti, myös merkittävässä määrässä suomalaisia ja lappilaisia yrityksiä.

Projektijohtaja Jari-Pekka Johansson sanoo projektin kotimaisuusasteen olleen 70 prosenttia. Kaikkiaan projekteissa työskenteli hänen mukaansa 1900 eri yritystä, joista 1400 oli kotimaisia. Työmaalla työskenteli Johanssonin mukaan kaikkiaan 15 000 eri työntekijää.
– Järjestimme yhteistyössä Kemin Digipoliksen kanssa kolmet alihankintapäivä-tapahtumat Kemissä, joille yhteistyöstä kiinnostuneet toimijat osallistuivat. Päivät osoittautuivat todella suosituiksi, sillä niillä kävi kaikkiaan noin 650 henkilöä noin 550 eri yrityksestä. Mukana oli kattavasti eri toimialojen ja kokoluokkien yrityksiä, suurin osa Kemistä ja Pohjois-Suomesta. Urakoitsijoiden valinta eteni hankintaprosessissamme määrittelyjen kriteerien mukaisesti, Johansson kommentoi.

Kemin kaupungin tilaaman selvityksen mukaan (Metsä Fibren biotuotetehtaan aluetalousvaikutukset vaikutukset, 28.10.2021) tehtaan rakentamisen aikana syntyneistä taloudellisista vaikutuksista noin 37–47 % arvioitiin tuolloin kohdistuvan Lapin maakuntaan tarkasteltavasta aluetalouden muuttujasta riippuen. Lappilaisille yrityksille rakentamisen arvioitiin tuovan liikevaihtoa yhteensä 1 054 miljoonan euron arvosta. Biotuotetehtaan ohella Lappiin on syntynyt uutta kysyntää, minkä arvioitiin näkyvän liikevaihtona yrityksissä yli 400 miljoonan euron edestä. Lisäksi alueen yritysten arvioitiin investoivan omaan toimintaansa rakentamisen aikana yhteensä lähes 130 miljoonalla eurolla. Yritykset investoivat edelleen omaan toimintaansa myös tehtaan käynnissä olon aikana, ja näiden uusien investointien määrän on selvityksessä arveltu olevan vuosittain keskimäärin noin 50 miljoonaa euroa.
 
– Biotuotetehdas on ollut meille merkittävä kohde, teimme projektilla yhtiön historian euromääräiseesti suurimman urakan. Vuonna 2022 yrityksen liikevaihto hyppäsi normaalista noin 35 miljoonasta 50 miljoonaan sen ansiosta, kuvailee projektissa urakoineen LTR-Rakennuksen aluepäällikkö Timo Tuomas. Yritys on ollut mukana tehtaan alusta lähtien.  
–  Teimme Kemissä ensimmäisen suuremman betonivalun piipun perustukseen, kun investointipäätöstä ei ollut vielä edes tehty. Sovimme, että urakointisopimus voidaan purkaa, ellei päätöstä tulekaan. Sopimuksen varmistuttua yritys on valanut jo 45 tuhatta kuutiota betonia tehdasalueella, ja työt jatkuvat yhä palvelusopimuksella. Isossa projektissa on ollut kiinnostavaa olla mukana.  
– Mielelläni pääsisin vielä urani aikana mukaan toiseenkin tämän mittaluokan projektiin, mutta ei Suomeen taida ihan hetkeen taas sellaista tulla, Tuomas pohtii.  

Tuomaksen mukaan tehtaan tulon ympärillä on ollut alueellisesti positiivinen vire.  
– Jonkun verran tämä toi kyllä meidän näkökulmastamme kilpailijoita paikan päälle vähän haitaksikin. Olimme projektissa ainoa paikallinen betonirakenneurakoitsija. Toki piirit ovat pienet, ja isoissa projekteissa pyörii yleensä samat tekijät alueesta riippumatta.  

Kemin Yrittäjien puheenjohtaja Marko Rytkösen mukaan investoinnit tuovat alueen palveluille kysyntää, joka on elintärkeää palvelujen säilymisen kannalta.  
– Tällaiset isot investoinnit ovat aina tervetulleita ja näitä tarvitaan lisää. Tämä on näkynyt katukuvassa ihan kaupoissa, ravintoloissa, majoituspuolella ja partureissa, joissa on ollut huisketta, hän kuvailee. Rytkönen on toiminut itsekin projektissa mukana yhdessä poikansa Aleksin kanssa betoniyhtiö Rudus oy:n aliurakoitsijana.  
– Tämä projekti oli hyvä lisä perustyön oheen. Tämä tuli hyvään saumaan, kun miettii, mikä markkinatilanne on yleisesti ollut, Rytkönen kertoo.  

Itse projektista on jäänyt niin Rytkösellä kuin Tuomaksella positiivinen ja sujuva kuva.  
– Kaikki on vaikuttanut sujuvalta. Ei ole toki ihme, jos jollain on ollut mutkia matkan varrella, ei urakointi aina ole voittokulkua, Tuomas lisää.  
–  Loppujen lopuksi työmaa eteni tosi nopeasti nykyajan rakentamisella. Nyt jäädään odottelemaan, mitä seuraavaksi voisi tulla; mitähän Veitsiluodon hanke ja Nato tuo tullessaan. Kaupungin kehityssuunta on edelleen huonompaan, kun väkiluku laskee. Siinä on meillä kaikilla tekemistä, niin kuntapäättäjillä kuin yrittäjillä ja asukkaillakin. Työpaikkoja tarvitaan lisää, Rytkönen summaa. 

Sodankylässä vauhtia isoista investoinneista ja mahdollisesta Nato-esikunnasta 

Sodankylässä odotetaan päätöstä Nato-esikunnan sijoittamisesta Suomeen. Nato-maiden FLF-joukoille (forward land forces) suunniteltu esikunta on tulossa joko Rovaniemelle tai Sodankylään, mutta päätöksenteko on vielä kesken.  

– Toki seurataan ja odotetaan päätöstä kovasti ja toivotaan, että esikunta sijoitettaisiin tänne. Kyllä sillä olisi iso merkitys elinkeinoille, kertoo Sodankylän Yrittäjien puheenjohtaja Jari Hakkarainen.  
–  Suuret investoinnit, kuten Tokmannin ja KoneVasaran investoinnit, luovat vetovoimaa kuntaan. Myös uudisrakentamisessa on käynnissä isoja investointeja, joilla on piristävä vaikutus rakennusvaiheessa. Asuntojen lisääntyminen puolestaan vaikuttaa yritysten rekrytointeihin. Työntekijöistä on paikkakunnalla pulaa, mutta heille ei ole ollut asuntoja, Hakkarainen kuvailee paikkakunnan tilannetta.  
– Joka tapauksessa Natoon liittymisen myötä Sodankylässä järjestetään entistä enemmän kansainvälisiä sotaharjoituksia, joilla on merkitystä etenkin kivijalkaliikkeisiin useammalla toimialalla, hän summaa.  

Potentiaalia Sodankylässä näkee myös KoneVasaran yrittäjä Pekka Vasara. 
– Me lähdimme mukaan kaivoksen tuomaan nousuun, kun perustimme liikkeen vuonna 2011, hän muistelee. Tänä vuonna Vasara toteutti mittavan investoinnin rakennuttaessaan yritykselle uudet, noin 2800 neliön toimitilat Sodankylän keskustaan. KoneVasara on koneliike, joka tarjoaa ajoneuvoja, varaosia ja huoltopalveluita moottorikelkoille sekä mönkijöille.  

– Tämä on ollut mielessä pitkään. Tontin löytyminen oli ratkaiseva tekijä. Halusin sen olevan täydellinen, kun puhutaan kuitenkin miljoonainvestoinnista. Nyt sijaitsemme Nelostien varrella veden äärellä ja kelkkareitin vieressä, yrittäjä kuvailee projektin lähtökohtia. Kun tontti löytyi ja rahoitus oli saatu kuntoon, toteutus eteni vauhdilla. Vasaran ruutupaperille suunnitteleman hahmotelman pohjalta lyötiin tammikuussa lukkoon tamperelaisen Brand toimitilat -yhtiön tekemä tarjous uusista liiketiloista avaimet käteen -periaatteella. Rakentaminen aloitettiin huhti-toukokuussa, ja uuden tilan avajaisia päästiin pitämään jo marraskuussa. Työmaa eteni jouhevasti, suuria yllätyksiä ei hyvän suunnittelun ansiosta ilmennyt  ja budjettikin piti.  
Investointi uuteen liiketilaan oli yrityksen kasvun näkökulmasta erittäin tärkeä.  
– Entiset tilat rajoittivat toiminnan kasvua liikaa ja rajat tulivat vastaan, Vasara kertoo. Vaikka investointi oli Vasaralle ensimmäinen laatuaan, ei hän ole menettänyt yöuniaan sen vuoksi. 

– Ajattelen, että investoiminen on oikea suunta. Kehitystä on seurattava, jos haluaa pysyä mukana. Haluan tarjota alallani parasta palvelua ja asiantuntemusta. Täydellistä tilannetta investoida ei koskaan tule, joten usko omiin juttuihin, niin miekin olen tehnyt, hän rohkaisee. 

Elokuussa julkaistun valtakunnallisen Yrittäjägallupin mukaan suomalaisten kiinnostus investointeja kohtaan on kasvussa.  
– Suomen jäsenyys Natossa on ollut erittäin tärkeä yrityksille. Sen koetaan lisäävän vakautta ja vahvistavan turvallisuutta. Ylipäänsä turvallisuuden ja ennakoitavuuden merkitys korostuu investointiharkinnassa, kommentoi Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen gallupin tuloksia Suomen Yrittäjien jutussa elokuussa.  Suurimmat investointijarrut ovat gallupin mukaan muun muassa ammattiyhdistysliikkeen toiminta, kasvava julkinen velka, verotuksen taso sekä talouden näkymät. Ay-liikkeen toiminta on investointijarrujen kärkipäässä, minkä Pentikäinen toivoi herättävän ay-johtajat pohtimaan toimintaansa.  
– Jos joku tarvitsee Suomeen investointeja, se on suomalainen työntekijä, jonka leipä riippuu lopulta siitä, onko meillä kasvavia ja investoivia yrityksiä, Pentikäinen summasi tuolloin.