Palveluntuottajat odottavat korvauksia kunnilta suojavälinekustannuksista – Hoitokotiyrityksen suojavälinekulut jo 100 000 euroa

– Korvausten ansiosta monen kunnan ennustettu tilinpäätöksen alijäämä muuttuu jopa ylijäämäksi. On hämmästyttävää, että kunnat eivät kuitenkaan ole maksaneet alihankkijoilleen niille kuuluvaa osuutta koronaviruksen aiheuttamista lisäkustannuksista, ihmettelee Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala.

Kujala tarkoittaa esimerkiksi sote-alan yrityksille kohdennettavia korvauksia suojamateriaaleista. Suojamateriaalien kulutus hyvinvointipalveluissa on moninkertaistunut koronapandemian aikana.

Hoitokotiyrityksessä koronasuojautumisen suorat kustannukset jo 100 000 euroa, kustannuksia korvattu vain muutamalta viikolta

Helsinkiläisessä Hoitokoti Päiväkummussa koronasuojautumisen suorat kustannukset suojavälineisiin ovat olleet jo 100 000 euroa. Yritys työllistää 140 henkilöä ja yrityksellä on kuusi hoitokotia eri puolilla Helsinkiä.

– Tässä summassa ei ole huomioitu varusteita, jotka Helsingin kaupunki korvasi aikajaksolla 9.4 – 20.5. Lisäksi olemme saaneet muutaman laatikon Huoltovarmuuskeskuksen suu-nenäsuojaimia. Pandemian laskua yrityksellemme lisää se, että meillä on sairaspoissaoloja normaalia tilannetta enemmän, koska hoitajien tulee jäädä todella herkästi kotiin, Hoitokoti Päiväkummun toimitusjohtaja Anne Kangas kertoo.

Lisäksi yrityksellä on paljon menetettyä myyntiä muun muassa päivätoiminnan ja kotisiivouksen palveluissa.

– Keväällä oli suuria haasteita ensin käsidesin saannissa, sitten suu-nenäsuojaimissa ja nyt ovat nitriilikäsineet olleet todella kovissa hinnoissa normaalitilanteeseen verrattuna. Keväällä varauduimme valmistamaan käsidesiä itse ja hankimme raaka-aineita, mutta vielä meidän ei ole tarvinnut tuottaa tätä ”Päiväkummun” erityiserää.

Koronavirukselta suojautumisen aiheuttamista lisäkustannuksista hoitokotiyritys on saanut korvauksia vain muutamalta viikolta keväältä suu- ja nenäsuojusten osalta.

– Ja lisäksi Huoltovarmuuskeskus toimitti muutaman laatikon suu-nenäsuojaimia.

– Haluan kuitenkin lämpimästi kiittää kaupunkia hyvästä yhteistyöstä ohjeistuksen ja esimerkiksi hygieniakoulutusten suhteen, Kangas sanoo.

Anssi Kujala: ”Valtio on hoitanut osuutensa, mutta kunnat eivät”

Jotta koronaviruksen leviämistä voitaisiin torjua, sosiaali- ja terveysministeriö suosittelee, että kunnat ja sairaanhoitopiirit huolehtisivat siitä, että palveluntuottajalla on asianmukaiset välineet, myös suojaimet.

Yrittäjien Anssi Kujala muistuttaa, että suojaimien tulee sisältyä palveluntuottajien kanssa tehtyihin hankintasopimuksiin.

– Tarvittaessa sopimukset pitää neuvotella uudelleen siten, että niissä sovitaan henkilösuojainten kustannusten korvaamisesta.

Valtio on korvannut kunnille ja sairaanhoitopiireille muun muassa henkilösuojainten lisääntynyttä käyttöä. Valtio on jo aiemmin tänä vuonna osoittanut kunnille eri lisätalousarvioissa 1,4 miljardin euron tukipaketin peruspalveluiden turvaamiseksi. Valtio on kertonut korvaavansa suojautumisen kustannuksia kunnille myös vuonna 2021.

– Valtion tukien tarkoitus ei ole ollut parantaa kuntien taloustilannetta vaan korvata pandemiasta palveluntuottajille aiheutuvia ylimääräisiä kustannuksia, Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjien puheenjohtaja Pekka Riihimäki huomauttaa.

Helsingin Sanomat uutisoi keskiviikkona 18. marraskuuta, että kuntien saamissa koronavirustukien määrässä on suuria eroja todettuihin tartuntoihin nähden. Myös kuntien ja sairaanhoitopiirien saamat summat ovat olleet mittavia.

Suomen Yrittäjiin kuuluu 14 sote-alan toimialajärjestöä.

Lue lisää (verkkojuttu 14. huhtikuuta): Yksityiset hoivayritykset pulassa, jos hengityssuojaimia ei pian saada lisää: ”Hiuskarvan varassa ollaan”

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi