YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Paperinkeräyksestä kaikki alkoi – nykyään sastamalalainen Hyötykeräys Oy on kiertotalouden edelläkävijä
Elettiin vuotta 1991, kun Vammalan ympäristölautakunnassa istunut Antti Jokinen sai kuulla sotaveteraanien etsivän jatkajaa paperinkeräystoiminnalleen. Antti innostui asiasta, ja yhdessä ystävänsä Esko Pirasen kanssa otti tehtävän hoitaakseen. Sittemmin vastuu on siirretty seuraavalle sukupolvelle ja Vammalan Hyötykeräys Oy kasvanut 15 henkilöä työllistäväksi jätehuollon palveluntarjoajaksi ja yritysten kiertotalouskumppaniksi.
Kiinnostus kierrätystä kohtaan lisääntyi tasaisesti koko 1990-luvun ja sen myötä Hyötykeräyksen toiminta laajeni nopeasti paperista pahviin ja muihin jätelajeihin. 2000-luvulle tultaessa toiminta siirrettiin isompiin tiloihin ja yrityksessä alettiin kehittää esimerkiksi rakennus- ja teollisuusjätteiden jatkohyödyntämistä. Sukupolvenvaihdos nuijittiin vuonna 2010, minkä jälkeen Hyötykeräys alkoi kasvaa nykyisiin mittoihinsa muun muassa yritysostoin. Toisen terminaalin avaaminen ja tytäryhtiö Hyötypaalaus Oy:n perustaminen Nokian ECO3-alueella laajensi toimialuetta Tampereen suuntaan ja kohti entistäkin suurempia yritysasiakkuuksia.
– Pitkäjänteisen työn lisäksi myös aika ja muun muassa lainsäädännön kehittyminen ovat auttaneet meitä toimintamme kehittämisessä, sillä niin yritysten kuin kotitalouksienkin velvollisuus ja into kierrättää ovat kasvaneet kaiken aikaa. Tänä päivänä huolehdimme jätehuollon palveluista pääsääntöisesti Pirkanmaalla sekä Satakunnassa. Toimimme kierrätyksen asiantuntijana sekä kiertotalouden kumppanina niin yritysten kuin julkisen sektorin puolella, kertoo Vammalan Hyötykeräys Oy:n toimitusjohtajana vuodesta 2012 alkaen toiminut Lauri Jokinen.
Perheyrittäjyys luo merkitystä ja jatkuvuutta
Nykyisistä omistajista Lauri ja Eero Jokinen on yrityksen perustajan Antti Jokisen poikia. Heidän lisäkseen yrityksen omistajia ovat Esko Pirasen pojat Vilho ja Oskari Piranen. Jokisen veljeksistä myös Timo työskentelee yrityksessä.
– Tulin yritykseen töihin vuonna 2005, mutta kesätöitä olin toki paiskinut Hyötykeräyksellä aina sieltä 1990-luvun alkupuolelta asti. Yrittäjyyteen on tässä jotenkin kasvanut ja kyllähän se eräänlainen elämäntapa on. Itselleni on palkitsevaa nähdä oman työni tulos ja perheyrityksen tarinan jatkuminen lisää sekin merkityksellisyyttä työhön ja yrittäjyyteen, Lauri sanoo.
Intohimona kierrätys
Materiaalien kierrätys on ollut Hyötykeräyksen ydinosaamista yrityksen perustamisesta lähtien, ja yksityis-, yritys- ja julkisen puolen asiakkaille tarjottavat jätehuollon palvelut ovatkin yrityksen kivijalka. Nykyään Hyötykeräys tunnetaan myös kiertotalouden asiantuntijana ja yrityskumppanina.
– Uskon siihen, että tulevaisuudessa yhteiskunnan toiminta perustuu kiertotaloudelle – materiaaleille pyritään rakentamaan suljettuja kiertoja yritysten/symbioosien sisällä niin, että jätteelle löydetään aina jatkokäyttöä muualla. Tietyllä tavallahan kiertotalous on ollut toimintamme ydin jo silloin, kun koko termiä ei ollut keksittykään, mutta toki tänä päivänä eri jätelajien ja hukkamateriaalien jatkokäyttömahdollisuudet ovat aivan toista luokkaa kuin 1990-luvulla, Maria Jokinen kertoo.
Maria on Eero Jokisen puoliso ja tuli mukaan perheyhtiön toimintaan syksyllä 2021. Kehitysjohtajana Maria vastaa liiketoiminnan kehittämisen ohella muun muassa koulutus- ja konsultointipalveluista.
Yritysvastuu imagoasiasta strategian kulmakiveksi
Siinä missä yritysvastuu ja niin sanotut vihreät arvot saatettiin aikaisemmin nähdä imagokysymyksenä, on ympäristön huomioimisesta tullut monille yrityksille strategian kulmakivi.
– Isoissa yrityksissä vastuullisuus on ollut arkipäivää jo pitkään, mutta pk- ja mikroyrityksissä paukut on ymmärrettävästi suunnattu muualle. Viime vuosina ympäristöasioihin on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota myös pienissä yrityksissä, ja siksi mekin olemme konkreettisten jätehuollon ratkaisujen lisäksi alkaneet tarjota myös koulutus- ja konsultointipalveluita. Vastuullisuus on monille kilpailukykyä vahvistava tekijä, ja alihankintaketjujen myötä jopa kaupankäynnin edellytys pienillekin yrityksille, Maria sanoo.
Datasta kiertotalouden raaka-aine
Paperin, pahvin, muovin, metallin ja muiden lukuisten materiaalien lisäksi myös datasta on tullut kiertotalouden merkittävä raaka-aine.
– Entistä useammin vastuu esimerkiksi materiaalivirtojen ja kierrätysasteen raportoinnista valuu alihankintaketjua myöten pk-yrittäjän tehtävälistalle ja siksi dataa tarvitaan ketjun kaikista vaiheista. Haluamme osaltamme parantaa yritysten mahdollisuuksia selvitä kiertotalouden rattaissa ja siksi lanseerasimme hiljattain uuden raportointipalvelun, joka soveltuu kaiken kokoisten yritysten käyttöön, Maria kertoo.
– Onkin syytä muistaa, että tiedonkeruu ei täytä ainoastaan raportointitarvetta – sen avulla voidaan myös esimerkiksi optimoida jätehuollon kustannuksia sekä ohjata ympäristöhuoltoon liittyviä prosesseja, hän jatkaa.
Globaalit megatrendit näkyvät myös Pirkanmaalla
Sitra julkaisi tammikuussa katsauksen globaaleista kehityssuunnista, megatrendeistä, jotka kuvaavat muutoksen kaaria ja tuovat esiin ajankohtaisia ilmiöitä. Sitran listalle päätyivät muun muassa luonnon kantokyvyn ja talouden perustan rakoileminen.
– Vaikka yrittäjän arki pyörisikin oman perustoiminnan ympärillä, on mielestäni tärkeää pitää aistit auki ympäröivään yhteiskuntaan. Emme me täällä Pirkanmaallakaan ole piilossa globaaleilta ilmiöiltä, ja siksi jatkuva uudistuminen on välttämätöntä. Aina voi kokeilla uusia juttuja ja soveltaa muiden alojen käytäntöjä omaan liiketoimintaan, Lauri muistuttaa.
Samasta syystä Hyötykeräys on myös Pirkanmaan Yrittäjien ja Vammalan Yrittäjien jäsen jo toisessa polvessa.
– Paikallisten yrittäjien verkostosta voi matalalla kynnyksellä ammentaa niin vertaistukea haasteisiin kuin uusia ideoita oman toiminnan kehittämiseen. Itselleni yrittäjäyhdistyksestä on muodostunut todella tärkeä yhteisö, ja osallistumalla aktiivisesti paikallisyhdistyksen toimintaan olen saanut myös paljon uusia tuttuja ja jopa ystäviä, Lauri sanoo.
Teksti: Marianne Valta & Eija Ranua
Kuva: Eija Ranua
Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Pirkanmaan Yrittäjä -lehdessä 18.3.2023
