Pentti Sunell on tehnyt pärämätsejä 23 vuotta – Nyt hän yhdisti piiraaseen yllättävän perinneherkun

Jos olet koskaan syönyt tamperelaisella grillillä peremeciä, suomalaisittain pärämätsiä, piirakka on todennäköisesti Kestiherkun valmistama.

Yrittäjä Pentti Sunell on pyörittänyt omaa lihajalostetehdastaan Kestiherkkua Ylöjärvellä 23 vuotta ja suurimman osan tuosta ajasta valmistanut myös pärämätsejä.

– Olen sitä ikäluokkaa, että pärämätsi oli minulle nuorena aikuisena sellainen voimatuote. Kun baarista tuli ehtoolla, piti ensimmäisenä mennä jollekin grillille pärämätsille, niin jaksoi sitten loppuyön koitokset, Sunell kertoo.

Pärämätsi, pyöreä jauhelihapiiras, on Euroopan tataarien perinneruoka. Tampereelle se kulkeutui 1960-luvulla tataarijääkiekkoilija Mönever Saadetdinin mukana. Hän työskenteli Linkosuon leipomossa, joka alkoi valmistaa pärämätsejä Saadetdinin suvun reseptin mukaan.

Pentti Sunell taas aloitti pärämätsien leipomisen grilliasiakkaiden toiveesta. Ensin Sunell ehdotti pärämätsiyhteistyötä naapurissa sijaitsevalle leipomolle, mutta leipomon mukaan niiden tekeminen oli liian hidasta. Niinpä Sunell osti itse tarvittavat koneet ja rupesi hommiin. 

Se on kannattanut.

– Pärämätsien menekki vain kiihtyy. Me olemme nyt markkinaykkönen Pirkanmaalla ja käytännössä koko Suomessa, kun Linkosuon leipomo lopetti pärämätsien tekemisen.

Takaisin kotio

Pentti Sunell päätyi lihajalostealalle teurastamon kautta. 

– Oli vuosi 1974, kun menin yhden kaverin kehotuksesta teurastamolle aputöihin. Siellä kuulemma oli hyvät palkat. 

Kun Sunell oli paiskinut hommia teurastuslinjalla muutaman vuoden, hän alkoi miettiä tulevaisuuttaan.

– Tuli mieleeni, että tätäkö vielä pitäisi 40 vuotta tehdä. 

Niinpä hän lähti opiskelemaan Hämeenlinnan Lihateollisuusopistoon. 

– Se oli johtava koulutus liha-alan esimiehille. Neljä vuotta kestävässä teknillisessä koulussa opeteltiin pelkästään liha-alaa eri kanteilta.

Kun Sunell valmistui, hänet palkattiin Ouluun Kotivaran tuotekehityspäälliköksi. Siellä ollessaan hän voitti Vuoden suomalainen elintarvike -kilpailun lihajalostesarjan. Voitto tuli paistovalmiilla porsaanfileellä, jossa oli mukana kertakäyttöinen lämpömittari.

– Sitten alkoi tulla puheluja Tampereeltakin, että tule nyt kotio sieltä.

Sunell palasi Tampereelle ja toimi yhdeksän vuotta paikallisen makkaratehtaan, Tapola Oy:n tuotekehityspäällikkönä.

– Kun olin saanut kiertää, ideoida ja tehdä esimiestöitä 15 vuoden ajan, tuli ajatus lähteä yrittäjäksi. Niin sitten ryhdyin toteuttamaan ajatuksiani, ja tällä tiellä ollaan. 

Ruokaa suurkeittiöille

Sunell halusi yritykselleen mahdollisimman vakaan ja ennustettavan toimintamallin. Siispä Kestiherkku alkoi valmistaa tuotteita paitsi grilleille, myös suurkeittiöasiakkaille, kuten lounaspaikoille ja pitopalveluille.

– Suurkeittiöt tietävät tällä viikolla, mitä tarjoavat ensi viikolla, joten ne tilaavat tavaran meiltä viikon etukäteen. 

– Siksi voimme tehdä täsmällisesti tuotteita tarpeeseen, ilman kiirettä. Se on ollut meidän toimintaamme ohjaava johtotähti alusta asti.

Pärämätsin ohella toinen Kestiherkun hittituote on mustamakkara. Kun Sunell lähti yrittäjäksi, hänen ajatuksensa oli kehittää mustamakkara, jota turistitkin voisivat syödä iltaisin grillillä. Makkaran piti siis kestää lämmittäminen grillitasolla tai öljyssä hajoamatta.

– Kehittelin silloin sellaisen makkaran ja sitäkin olen tässä tasaisesti tehnyt.

Lisäksi Kestiherkun valikoimiin kuuluvat muun muassa erilaiset lihapullat, makkarat ja murekkeet. Tällä hetkellä Kestiherkulla on viitisenkymmentä vakioasiakasta. Vanhimmat heistä ovat 20 vuoden takaa.

Mustamätsi yhdistää suosikit

Sunellin uusinta keksintöä, mustamätsiä, on myyty Tampereen grilleillä ja Kauppahallissa nyt kuukauden päivät.

– Halusin yhdistää kaksi suosikkiani, mustanmakkaran ja pärämätsin. Tuotteessa on pärämätsin taikinakuori ja täytteenä mustamakkaramassa. 

Sunell korostaa, että mustamätsiä syödään joko makean sinapin tai puolukkahillon kanssa.

– Siihen eivät käy kuivat mausteet, kuten tavalliseen pärämätsiin. 

Sunellilla ei vielä ole tuntumaa, onko mustamätsi hitti vai huti.

– Muutama asiakas niitä ostaa, ja tänäänkin tein niitä vajaan sata kappaletta. Kyllä niitä menee, mutta muodostuuko siitä jonkinlainen hitti, sitä en uskalla vielä sanoa.

Lihajalostealan suurimpana haasteena Sunell näkee sen, että kotimaisen lihan kasvattaminen vähenee.

– Se huolestuttaa paitsi oman alan kannattavuuden, myös maatalouden puolesta. Ihmiset eivät esimerkiksi ymmärrä, että jos lehmiä ei kasvata kukaan, ei meillä ole maitotuotteitakaan.

Sunellin mielestä julkisessa keskustelussa pitäisi kuulua myös maanviljelijöiden ääni. Sinänsä hänellä ei ole mitään vegaanisia tuotteita vastaan.

– Olen itsekin tehnyt jo vuosia vegepärämätsiä, ja jatkuvasti saan soittoja kuluttajilta, jotka ihmettelevät, miten se on niin hyvää.

Valmis eläkkeelle

Sunellin omat suosikkituotteet ovat alkuperäinen pärämätsi sekä Baijerin paistos, jonka tekemistä hän kävi aikoinaan opettelemassa Euroopassa asti. 

– Edelleen teen molempia joka viikko. Niihin minä tai asiakkaat emme ole koskaan kyllästyneet.

Sunellin viikon kohokohta on syödä keskiviikkoaamuisin suoraan tuotannosta tullut pärämätsi kahvikupillisen kanssa.

– Se on se, mistä nautin. Sen verran pitää valmistajankin olla tuotteen laadusta selvillä.

Kaikesta menestyksestä ja työn ilosta huolimatta Sunell toivoisi pääsevänsä eläkkeelle ennen seuraavia syntymäpäiviään, jotka ovat 70-vuotispäivät.

– Luovun yrityksestä heti, kun löydän jatkajan. Sitten olen valmis siirtymään valmentajaksi ja hiljaisen tiedon luovuttajaksi.

Tehdas on Sunellin elämäntyö, ja hänen ehdoton vaatimuksensa on, että seuraaja ymmärtää Kestiherkun arvon.

– Olen itse lähtenyt tyhjästä ja pärjännyt ihan hyvin. En missään tapauksessa halua, että jatkaja millään lailla töppäilisi omaa yrityspolkuaan. Näen vain hienona, jos täällä valot palavat myöhään, hän sanoo.