Petri Ovaska: Hyvinvointialueet – kohti tehokkaampaa ja elinvoimaisempaa tulevaisuutta

Hyvinvointialueet ovat nousseet merkittävään asemaan suomalaisessa yhteiskunnassa. Niiden vastuulla on paitsi julkisen talouden kestävyys, myös ihmisten elinvoiman ja palveluiden saatavuuden takaaminen. Näihin tavoitteisiin pääseminen vaatii rohkeita uudistuksia ja monialaista yhteistyötä. Mutta ovatko hyvinvointialueet valmiita kantamaan tämän vastuun?

Läpinäkyvyyttä ja tehokkuutta

Ensimmäinen askel kohti parempaa tulevaisuutta on ymmärrys julkisen talouden tilasta. Hyvinvointialueiden tulee tarkasti selvittää palvelutuotantonsa kustannukset ja toimia kustannustehokkaasti. Tämä ei ole pelkkä tavoite, vaan välttämättömyys. Kansalaisten verovaroja on käytettävä niin, että rahalle saadaan paras mahdollinen vastine. Käytännössä tämä tarkoittaa, että palvelut tuottaa se taho, joka tekee sen laadukkaimmin ja tehokkaimmin – oli kyseessä sitten julkinen tai yksityinen toimija.

Yritykset ja innovaatioyhteistyö mukaan

Hyvinvointialueiden ei pidä jäädä yksin, vaan niiden on hyödynnettävä ympäröivää osaamista. Yritykset, pk-sektori ja tutkimuslaitokset ovat avainasemassa uusien sosiaali- ja terveysratkaisujen kehittämisessä. Kutsumalla yritykset mukaan suunnitteluun ja lisäämällä yhteistyötä innovaatioiden saralla voidaan rakentaa järjestelmä, joka on sekä kustannustehokas että laadukas. Hyvinvointialueiden tulee nähdä yritykset kumppaneina, ei kilpailijoina.

Ennaltaehkäisy ja monituottajamalli

Hyvinvointialueiden toiminnan ytimessä ovat asukkaat ja heidän tarpeensa. Tämä vaatii ennakointia – on panostettava ehkäiseviin palveluihin, jotta kalliimmilta hoitomuodoilta vältytään. Lisäksi palveluiden saatavuus voidaan turvata monituottajamallilla, jossa julkinen ja yksityinen sektori toimivat rinnakkain. Ostopalvelut ja palvelusetelit ovat keinoja lisätä joustavuutta ja tarjota asiakkaille valinnanvapautta.

Lisää kilpailua, parempaa laatua

Palvelusetelit voivat olla avain siihen, että asiakkaat saavat tarvitsemansa palvelut joustavasti ja oikea-aikaisesti. Niiden arvo tulee kuitenkin määritellä tarkasti ja päivittää vuosittain, jotta setelit todella vastaavat kustannuksia ja takaavat laadun.

Hankintapolitiikassa tarvitaan uusia tuulia. Kilpailutusten jakaminen pienempiin osiin mahdollistaa myös pienten yritysten osallistumisen, mikä lisää kilpailua ja parantaa palveluiden laatua. Samalla in-house-yhtiöiden perustamista tulisi välttää – ne ovat perusteltuja vain, jos markkinoilta ei löydy vastaavia palveluita.

Muutos on mahdollisuus

Hyvinvointialueilla on kaikki avaimet onnistumiseen: vahva mandaatti, laaja vastuu ja mahdollisuus tehdä uudistuksia. On kuitenkin muistettava, että tämä vaatii jatkuvaa läpinäkyvyyttä, avointa keskustelua ja ennakkoluulotonta yhteistyötä eri toimijoiden välillä.

Hyvinvointialueiden tulevaisuus on meidän kaikkien käsissä – tehdään siitä elinvoimainen ja tehokas.

Kirjoittaja on Uudenmaan Yrittäjien aluejohtaja. Kolumni on aiemmin julkaistu Etelä-Suomen Median lehdissä.