Pienellä käsityöliikkeellä on riittänyt asiakkaita jo 60 vuotta – Hattukauppias tekee edelleen suurimman osan päähineistä itse

Oulun keskustassa sijaitsee harvinaisen pitkäikäinen kivijalkaliike. Hattuateljee Saara perustettiin vuonna 1963, joten liike täyttää tänä vuonna 60 vuotta.

Hattuateljeen nykyinen omistaja on tekstiili- ja neulealan artenomi, yrittäjä Liisa Paasimaa. Hän on pyörittänyt yritystä vuodesta 2013, mutta työskennellyt siellä huomattavasti kauemmin, vuodesta 1989. Kun hän aloitti yrittäjänä, hänellä oli jo takanaan 20 vuoden työkokemus hattukaupassa.

– Vähän mietin silloin yrittäjänä jaksamista, mutta ajattelen, että yrittäjälläkin pitää olla vapaapäivä. Minulla on kerran viikossa. Sitten jaksaa, hän sanoo.

Hattuateljeen perustanut Saara Valkosalo myi kauppansa vuonna 1971 Hilkka Mattilalle, jolta Paasimaa puolestaan osti kaupan. Paasimaa uskoo, että kokemusta pitikin hankkia ennen kuin ryhtyi yrittäjäksi itse.

– Tällaisen kaupan tyhjästä perustaminen vähällä kokemuksella voisi olla vähän haastavaa, hän sanoo.

Hattuateljee onkin vakiinnuttanut paikkansa kaupungissa.

– Oulussa ei ole muita hattukauppoja, paitsi tavaratalojen osastot.

Suurin osa itse tehtyä

Paasimaa kertoo, että hattujen tekotapa on muuttunut vuosikymmenten saatossa.

– Ennen hattukaupassa oli mallihatut, ja asiakkaalle tehtiin mallihatun mukaan oma kappaleensa, joka saattoi olla eri värinen tai -kokoinen. Nykyisin myytävän hatun täytyy taas olla aika lailla valmis. Jos sopivaa ei löydy, sitten tehdään, hän kertoo.

Paasimaa ja hänen yksi työntekijänsä tekevät suurimman osan hatuista itse, mutta niitä ostetaan myös valmiina. Paasimaa laskee, että kaupassa myydyistä päähineistä noin 60 prosenttia on naisten hattuja, 40 prosenttia miesten. 

– Siitä 60 prosentista teemme 40 prosenttia itse, 20 prosenttia tulee meille valmiina. 

Ateljeessa voidaan tehdä hattu asiakkaan toiveiden mukaan. Mikäli myymälästä ei löydy oikeaa kangasta tai väriä, ne voidaan tilata. Itse tehtyä työtä myös arvostetaan, sillä viime keväänä hattuateljee sai suomalaisen työn Avainlippu-merkin.

Asiakkaita riittää

Hatun tekemisessä materiaalin tuntemus on todella tärkeää. Tekijän pitää tietää, miten eri materiaalit käyttäytyvät. Pikkutarkkakin täytyy olla, sillä ommeltavat mitat ovat hyvin pieniä, vain millejä. 

Väkisinkin herää kysymys, kuinka pienelle erikoisliikkeelle voi riittää asiakkaita.

– Hyvin, vastaa Paasimaa.

– Meillä riittää asiakkaita. Oululaiset käyvät täällä, samoin ihmiset maakunnasta sekä ohikulkumatkalaiset.

Hattuateljee myös lähettää kuukausittain muutamia hattuja muualle Suomeen, vaikkei yrityksellä olekaan varsinaista verkkokauppaa. 

– Asiakkaat tilaavat meiltä hattuja puhelimitse, mutta jotta niistä tulisi oikeankokoisia, toivomme, että he kävisivät meillä sovittamassa. 

Nettikauppaa ateljeella ei ole juuri siksi, että lakki täytyy sovittaa.

– Päänympärys ja -korkeus ovat kiinni niin pienistä mitoista, eikä kuvakaan kerro, miten hattu sopii omiin kasvoihin. 

Miehet suosivat hattuja

Paasimaan uran aikana hattumuoti on muuttunut rennommaksi. Lisäksi markkinoille on tullut paljon eri vaihtoehtoja.

– Kun aloitin, valikoimassa oli suunnilleen huopahattua, karvalakkia ja angoramyssyä. Nyt on paljon eri versioita.

Lisäksi hatut, olivatpa ne minkä mallisia tahansa, ovat mukavampia kuin ennen. Aikaisemmin päähineet olivat kovetettuja. Paasimaa myös muistelee, että vielä 1980-90 -luvuilla myytiin paljon turkislakkeja. Nykyään aidot turkikset ovat vastatuulessa, eikä niitä enää edes kysellä.

Paasimaa näkee hattuateljeen tulevaisuuden hyvin positiivisena. 

– Tulee uusia asiakkaita, ja miesten osuus on lisääntynyt vuosi vuodelta. Miehet käyttävät päähineitä enemmän kuin aikaisemmin, lippalakkeja, flat capeja.

Paasimaa arvioi, että hatun tyyli on hyvin henkilökohtainen kysymys. Ateljeessa löydetään varmasti asiakkaalle sopiva lakki, mutta on eri asia, tunteeko hän hattua omakseen.

– On värejä, jotka ihmiselle sopivat, ja sitten on värejä, joissa hän itse viihtyy.