Pienyritys ryhtyi selvittämään hiilijalanjälkeään – ”Osataan sitten vastata, kun asiasta kysytään”

– Hiilijalanjälkiasiat ovat alkaneet esiintyä asiakaskyselyissä. Katsoimme, että nyt on se hetki, sitten kun joku kysyy, mikä teidän hiilijalanjälkenne on, osaamme vastata, Finn-Korkin toimitusjohtaja-yrittäjä Rolf Nygård kertoo.

Finn-Korkin laatupäällikkö Lauri Helanderin mukaan heidän yritystoiminnassaan VOC-päästöt, eli liuotepäästöt, muodostivat ennen isoimman päästölähteen. Nyt jo muutaman vuoden käytössä on ollut tehokas puhdistuslaitteisto.

– Pienyritykselle, kuten me, päästövähennykset ovat yksi asia monien muiden joukossa. Toimenpiteisiin pitäisi löytää resurssit. Teemme ensin ne toimet, jotka parantavat tehokkuuttamme, päällimmäisenä on energiankäyttö, Finn-Korkin Helander miettii.

Neljännes pk-yrityksistä näkee päästövähennysten vauhdittavan mahdollisuuksia

Yhteensä 24 prosenttia näkee päästövähennystoimien tuovan liiketoimintaan lisää mahdollisuuksia, kertoo helmikuussa julkaistu pk-yritysbarometri.

Finn-Korkissa on selvitetty suurimpien päästölähteiden suuruusluokat.

– Suurimmat hiilidioksidipäästöt meillä tulevat maakaasun poltosta, seuraavaksi suurin on kuljetukset, ja ulkomailta tuotava raaka-aine. Toimitamme tavaraa rekalla ja laivarahtina. Tällä hetkellä yritämme selvittää kuljetusten päästöjä. Kuljetuksissa käytämme useita palveluntarjoajia, kun meillä on käytössä Freight Opt -palvelu, Helander selventää.

Freight Opt -palvelu yhdistää asiakkaat ja kuljetusliikkeet.

Teollisuuden VOC-asetuksen mukaan teollisen pinnoituslaitoksen on laskettava vuotuisten VOC-päästöjen, eli liuotepäästöjensä määrä. Mikäli annetut raja-arvot ylittyvät, pitää joko puhdistaa tai laatia päästöjen vähentämisohjelma. VOC-päästöjä voidaan puhdistaa eri tavoin. Finn-Korkissa VOC-päästöt syntyvät, kun metalliarkkeja lakataan, ja liottimet pitää saada haihdutettua pois

Finn-Korkki investoi vuonna 2014 hankkimansa painokoneen yhteydessä puhdistuslaitteistoon. Koneen päällä katonrajassa kulkee putkia ja iso sylinteri, sylinterin sisässä on keraaminen kenno, mihin VOC-kaasut ohjataan. Liuotinkaasut palavat kennossa ja muuttuvat ympäristölle vaarattomiksi.

Polttoöljyn vaihtaminen maakaasuun vähensi aikanaan päästöjä. VOC-päästöt olivat ennen puhdistuslaitteiston käyttöönottoa kymmeniä tonneja vuodessa, nyt ne ovat kymmeniä kiloja.

– Se on tehnyt tuotantoprosessistamme paljon kalliimman, eli kilpailukykymme huononi siinä vaiheessa, Helander kertoo.

”Eikö verotuksen pitäisi ohjata vähäpäästöisemmäksi?”

Yrityksiä pitäisi ohjata verotuksella päästöttömämmiksi, mutta esimerkiksi Finn-Korkin tapauksessa he saivat vanhalla tekniikalla maakaasun valmisteverosta palautuksen.

– Uudella tekniikalla emme saa palautusta. Tämä johtuu hölmöstä laista, jossa on sanottu, että maakaasusta saa palautuksen, mikäli maakaasun polttoliekki tai savukaasut koskettavat valmistettavaa tuotetta. Nyt uudella tekniikalla laitteistossa on lämmönvaihdin välissä, joten palokaasut eivät enää kosketa valmistettavaa tuotetta. Saamme osittaisen palautuksen yhä. Tämä oli kylmä suihku.

Finn-Korkissa on vähennetty myös prosessissa syntyvää hukkaa. Ylijäänyt raaka-aine kierrätetään.

Yrittäjä Rolf Nygård ei usko, että heidän asiakkaansa maksaisivat enemmän korkista, jonka hiilijalanjälki olisi nykyistä pienempi.

– Kuluttajiltakaan ei tule painetta asiakkaisiin päin.

Ympäristötehokkuutta ylös, mutta kilpailukyvystä huolehdittava

Finn-Korkin tehtaassa syötetään joka tunti 4000–6000 kiloa metallia uuniin ja uunin lämpötila nostetaan 180 asteeseen maakaasulla. Nyt tuotannossa kokeillaan uutta lakkapinnoitetta, joka käytetään entistä matalammassa, 160 asteen, lämmössä. Päästövähennystoimia mietitään laajalla rintamalla.

Suomen hallitus on ilmoittanut, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035.

– Haluamme olla vastuullisia, mutta vastuullisuusmerkinnästä ei markkinoillamme ole hyötyä.

Finn-Korkin Helander kävi hakemassa helmikuussa oppia Keskuskauppakamarin päästövähennyskoulutuspäivästä.

– Olemme pieni porukka, eikä päästövähennyksiin keskittyvät toimet synny ilman työtunteja. Meillä ei ole tarkoitus ketään näihin asioihin palkata lisää, Nygård toteaa.

Laatujärjestelmä on jo edellytys, käykö samoin hiilijalanjälkimerkinnälle?

Toimitusjohtaja Rolf Nygårdin mukaan joissakin asiakaskyselyissä on ollut esillä hiilijalanjälki ja on kysytty, onko yrityksessä päästövähennysohjelmaa.

– Näitä ei vielä ole kysytty tarjouskilpailuissa. Voihan tästäkin tulla sama kuin toimintajärjestelmä oli aikanaan.

Toimintajärjestelmä koostuu useista järjestelmistä, kuten laatujärjestelmä, ympäristöjärjestelmä, elintarviketurvallisuus, työterveys- ja turvallisuusjärjestelmä.

Finn-Korkissa on kokeiltu tuulisähköä, mutta kilpailukykyä heikentävät toimet eivät ole helppoja.

– Olemme laskeneet myös aurinkosähkön kannattavuuden, mutta nämä odottavat aikaa, jolloin meillä on mahdollisuus tai varaa investoida. Aurinkosähkössä on pitkä takaisinmaksuaika, Nygård kertoilee.

– Sehän menee niin, että jotta pystymme olla ympäristöystävällisiä, ensin yrityksen pitää tuottaa ja olla kannattava.

Yritys lämmittää talviaikaan hukkalämmöllä, kuten kuivausuunin ja paineilmakompressorien lämmöllä.

– Jospa pystyisi ajamaan hukkalämpöä kaukolämpöverkkoon, Tanskassa voi näin tehdä.

Päästövähennysten tavoitteiden asetanta

Liiketoiminnan ilmastovaikutusten kartoittaminen ja päästövähennystoimenpiteisiin ryhtyminen tuo yritykselle mainehyötyä ja on kilpailuetutekijä. Yrittajat.fi on kertonut aiemmin päästölähteiden ja -tason määrittämisestä sekä vähentämistoimenpiteissä etenemisestä.

– Kaasustakin meillä on kysely sisällä, paljonko uusi systeemi kaasun käsittelyyn maksaisi. Siinä olisi modernimpi tekniikka, joka käyttää VOC-päästöjä omana energianaan. Olisi realistista, että ehkä kolmanneksen säästö kaasussa tulisi.

Finn-Korkki kuluttaa maakaasua vuositasolla 4500 MWh vuodessa.

Lataa yrittäjän ilmasto-opas

Kuvaaja: Tommi Anttonen

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi