Pirkanmaan Yrittäjät nostaa monituottajamallin hyvinvointialueen strategian keskiöön

Pirkanmaan Yrittäjät vastasi huhtikuussa kyselyyn, jolla kartoitettiin Pirkanmaan hyvinvointialueen keskeisten sidosryhmien ajatuksia hyvinvointistrategian valmistelun tueksi. Pirkanmaan Yrittäjät pitää tärkeimpinä hyvinvointialueen toimintaa ohjaavina periaatteina asiakaslähtöisyyttä, avoimuutta, turvallisuutta ja yhdenvertaisuutta.

Pirkanmaan hyvinvointialue on aloittanut strategiavalmistelun – tavoitteena on, että aluevaltuusto päättää hyvinvointialuestrategiasta syksyn 2022 aikana. Hyvinvointialuestrategia on ylin Pirkanmaan hyvinvointialueen toimintaa ohjaava dokumentti, joka kertoo aluevaltuuston tahtotilan hyvinvointialueen toiminnan suunnasta, tavoitteista ja painopisteistä.

Pirkanmaan Yrittäjät osallistui hyvinvointistrategian valmisteluun vastaamalla hyvinvointialueen keskeisille sidosryhmille lähetettyyn verkkokyselyyn. Kyselyssä kerättiin sidosryhmien painopiste- ja sisältöajatuksia avoimilla kysymyksillä.

”Pyrimme vastauksessamme tarkastelemaan hyvinvointialueen toimintaa monesta näkökulmasta, ja siksi selvitimme myös jäsenyrittäjiemme ja esimerkiksi sote-valmistelua koskeviin keskustelutilaisuuksiimme osallistuneiden tahojen näkemyksiä vastauksemme tueksi. Pidän hyvinvointistrategian valmisteluun osallistumista erittäin tärkeänä, sillä hyvinvointialueen toiminnan organisointi koskee laajasti myös jäsenyrittäjiämme,” Pirkanmaan Yrittäjien elinkeinoasioiden päällikkö Maria Virtanen sanoo.

”Hyvät ja laadukkaat, nopeasti saavutettavat palvelut ovat kaikkien pirkanmaalaisten etu ja maakuntamme kilpailuvaltti. Niiden jatkuvuuden turvaaminen ja vaikuttavuuden seuranta ovat myös oleellisia asioita alueen kilpailukyvyn ja asukkaiden hyvinvoinnin kannalta,” Virtanen toteaa.

Monituottajamalli ja valinnanvapaus tärkeitä

Pirkanmaan Yrittäjien mielestä Pirkanmaan hyvinvointialueen strategiassa pitäisi erityisesti keskittyä sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden kustannustehokkuuteen sekä palveluiden saatavuuteen ja saavutettavuuteen.

”Yksityinen sektori tulee huomioida laajasti palvelutuotannon osana ja ottaa mukaan myös strategian valmisteluun. Yksityisen sektorin avulla palveluiden saatavuus pystytään turvaamaan ketterästi ja kustannustehokkaasti. Lisäksi palvelusetelit tulee ottaa nykyistä laajemmin käyttöön,” Virtanen sanoo.

”Asukasnäkökulman lisäksi on hyvä huomioida sosiaali- ja terveysalan työllistävä vaikutus myös yksityisellä sektorilla. Meillä Pirkanmaallakin toimii satoja pieniä sote-alan yrityksiä, joiden toimintaedellytykset eivät saa kadota uuden hyvinvointialueen myötä. Pienissä yrityksissä on myös paljon erityisosaamista, jota kannattaa jatkossakin hyödyntää,” hän jatkaa.

Kustannukset kuriin selkeällä hankintapolitiikalla

Yksityisten elinkeinoharjoittajien ja pienyritysten joukossa on paljon potentiaalia: pitkälle kouluttautuneita henkilöitä varustettuna vankalla alan työkokemuksella ja halulla kehittää aidosti vaikuttavia palveluja sekä joustavuutta tekemisessä. Pienyritysten osallisuus on jatkossa turvattavalla selkeällä ja avoimella hankintapolitiikalla.

”Hankinnat pitää esimerkiksi jakaa järkeviin osiin, jotta alueen mikro- ja pk-yrityksetkin voivat menestyä kilpailutuksissa. Palvelutuotannon kustannusrakennetta tulee avata esimerkiksi tilaaja-tuottajamallin kautta, ja muutoinkin julkiset ja yksityiset toimijat tulee kilpailutuksissa asettaa kaikin tavoin samalle viivalle. On niin ikään tärkeää, että hyvinvointialue ei perusta uusia in-house-yhtiöitä, vaan ostaa palveluita markkinoilta,” Virtanen muistuttaa.

Kesän jälkeen sidosryhmät saavat mahdollisuuden kommentoida strategialuonnosta ja samassa yhteydessä tullaan todennäköisesti järjestämään myös työpajatilaisuuksia, joissa strategiaan voi vielä vaikuttaa.