Pitääkö maksaa palkkaa, kun työntekijä odottaa koronatestin tulosta? Saako yrittäjä sairauspäivärahaa? SY:n asiantuntijat vastaavat

Onko työnantajalla oikeutta tai velvollisuutta määrätä työntekijä koronatestiin? Kuka maksaa koronatestin?

Työnantajalla ei lähtökohtaisesti ole yleistä velvollisuutta määrätä työntekijää koronatestiin, mutta jos työntekijän työtehtäviin kuuluu esimerkiksi lähikontaktit toisiin ihmisiin, testiin määrääminen voi olla perusteltua, jotta voidaan parhaalla mahdollisella tavalla taata niin työntekijöiden kuin esimerkiksi asiakkaiden turvallisuus työpaikalla.

Jos työnantaja määrää työntekijän koronatestiin, on työnantaja velvollinen vastaamaan testin kustannuksista, kuten työterveyshuollon kustannuksista yleisesti. Lisäksi työnantaja voi halutessaan kustantaa työntekijän koronatestin, jos testaaminen on työ kannalta tarpeellista, vaikka työnantaja ei varsinaisesti testiin velvoittaisi. Koronavirus- ja vasta-ainetestit oikeuttavat työterveyshuollon korvaukseen 1.4.2020 alkaen, jos työterveyshuoltosopimuksessa on sovittu sairaanhoidon ja siihen kuuluvien laboratoriotutkimusten järjestämisestä. Lisäksi työnantajan ja palveluntuottajan pitää sopia koronavirus- ja vasta-ainetesteistä kirjallisesti ennen testauksen aloittamista. Kustannukset kuuluvat korvausluokkaan II. Kustannusten korvaamisessa edellytetään, että testien tekemisessä noudatetaan sosiaali- ja terveysministeriön sekä THL:n näytteenottokriteereitä sekä muita viranomaismääräyksiä ja -ohjeita.

Testaamisen osalta on lisäksi hyvä huomata, että jos testaaminen on työntekijän suorittaman työn kannalta tarpeellista, saa työnantaja vähentää testistä aiheutuvat kustannukset verotuksessa.

Jos yrityksen työntekijällä todetaan korona ja hän on ollut tietämättään töissä pidemmän tai lyhyemmän rupeaman, pitääkö yrityksen sulkea ovensa siksi aikaa, että kaikki on testattu ja saatu vastaukset? Onko yritys tällaisessa tilanteessa kaikkien työntekijöiden osalta palkanmaksuvelvollinen?

Yritystoiminnan keskeyttämiseen ei ole velvollisuutta. Tällaisessa tilanteessa kaikkien yrityksessä työskentelevien ja yrityksen tiloissa altistuneiden henkilöiden on kuitenkin syytä hakeutua koronatestiin. Lisäksi jokaisessa yrityksessä on syytä tällaisessa tilanteessa tapauskohtaisesti tarkastella, millä tavoin työntekijöiden ja asiakkaiden turvallisuus voidaan turvata. Työnantajan palkanmaksuvelvollisuuden edellytyksenä on työntekijän sairastuminen tai työkyvyttömyys. Työnantajalla on palkanmaksuvelvollisuus myös siinä tapauksessa, että työnantaja määrää työntekijän pois työpaikalta. Jos työntekijä jää oma-aloitteisesti pois työstä, palkanmaksuvelvollisuutta ei ole.

Pitääkö työntekijälle maksaa palkkaa hänen odotellessaan koronatestiin pääsyä?

Jos työntekijä ei ole sairas tai työkyvytön, ei työnantajalla lähtökohtaisesti ole poissaolon ajalta palkanmaksuvelvollisuutta. Jos työnantaja määrää työntekijän pysymään poissa työpaikalta hänen odottaessaan koronatestiin pääsyä ja testitulosten varmistumista, on työnantajalla tältä ajalta palkanmaksuvelvollisuus. Jos työntekijä voi tehdä etätyötä, tätä mahdollisuutta kannattaa hyödyntää.

Onko eri asia, jos työntekijä on ollut itse lomamatkalla tai saanut tartunnan jostain muualta tietämättään?

Palkanmaksuvelvollisuus ei riipu sinänsä tartunnan lähteestä. Ratkaisevaa on se, onko työntekijä sairas tai työkyvytön.

Joissain tilanteissa voi tulla arvioitavaksi, onko työntekijä myötävaikuttanut tartunnan saamiseen esimerkiksi matkustamalla korkean riskin alueelle. Työntekijällä ei ole lain mukaan oikeutta sairausajan palkkaan, jos hän on aiheuttanut työkyvyttömyyden tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella. Lisäksi työehtosopimuksissa on määräyksiä sairausajan palkan maksamisen edellytyksistä. Lähtökohtaisesti matkustaminen ei tarkoita tahallisuuden tai törkeän huolimattomuuden olemassaoloa, vaikka tartunta olisi saatu matkalta.

Jos työntekijä on ollut ulkomailla, onko työnantajalla palkanmaksuvelvollisuus omaehtoisen karanteenin ajalta?

Tällä hetkellä valtioneuvosto on suositellut välttämään tarpeetonta matkustusta erikseen määriteltyihin maihin. Maakohtaiset maahantulon rajoitukset on kuvattu Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n sivuilla .

Kyseessä on suositus, joka ei sellaisenaan ole sitova. Suositusta on kuitenkin perusteltua noudattaa, sillä sen tarkoituksena on ehkäistä tartuntataudin leviämistä.

Mikäli työntekijä voi tehdä etätyötä, tätä mahdollisuutta kannattaa hyödyntää. Jos etätyö ei ole mahdollista, työnantaja voi edellyttää, että oireeton työntekijä palaa normaalisti töihin. Tässä on kuitenkin syytä käyttää huolellista harkintaa. On tärkeää, että työpaikalla kaikki tietävät valtioneuvoston ja muiden viranomaisten antamista suosituksista ja siitä, miten ne vaikuttavat työsuhteen osapuolten oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Jos työntekijä on suositusten vastaisesti lähtenyt alueelle, johon kohdistuu matkustus- ja maahantulorajoituksia ja palattuaan matkalta ei oireettomanakaan voi tehdä työtä suosituksen vuoksi, työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta.

Työntekijällä ei ole oikeutta itsenäisesti päättää siitä, että hän jää täydellä palkalla ulkomaanmatkan jälkeen oireettomana kotiin, vaan asiasta on aina sovittava työnantajan kanssa. Mikäli työntekijä sairastuu, noudatetaan sairausajan palkanmaksuvelvollisuutta koskevia säännöksiä ja työehtosopimuksen määräyksiä.

Lisäksi matkustamisen osalta on syytä muistaa, että työnantaja voi kehottaa työntekijää harkitsemaan matkustamista alueille, joilla tartunnan riski on suuri, mutta työnantaja ei lähtökohtaisesti voi kieltää työntekijää matkustamasta silloin kun matkustaminen tapahtuu työntekijän vapaa-ajalla. Suosituksia on kuitenkin mahdollista antaa. Työmatkoista päättää aina työnantaja.

Miten työnantajan tulee toimia, jos päiväkoti kieltää nuhaisen lapsen viennin päiväkotiin tai kouluun, kunnes lapsi on saanut koronatestistä negatiivisen testituloksen? Onko työntekijälle maksettava palkka, jos hän joutuu olemaan lapsen kanssa kotona?

Työntekijän lapsen tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen, joka ei ole täyttänyt 10 vuotta, sairastuessa äkillisesti työntekijällä on oikeus saada lapsen hoidon järjestämiseksi tai tämän hoitamiseksi tilapäistä hoitovapaata enintään neljä työpäivää kerrallaan. Työsopimuslain perusteella poissaolo on palkatonta, mutta useimmissa työehtosopimuksissa on sovittu työntekijän oikeudesta palkkaan tilapäisen hoitovapaan, eli maksimissaan 4 päivän ajalta. Tältä osin on siis tärkeää tarkistaa aina työnantajaa sitovan työehtosopimuksen määräykset. Työehtosopimuksissa määritelty palkallinen poissaolo koskee kuitenkin vain tilanteita, joissa lapsi on sairas.

Jos kyse on siitä, että lapsella epäillään koronatartuntaa ja päiväkoti kieltää lapsen viennin päiväkotiin ennen kuin koronatestin tulokset on saatu, työntekijällä voi kuitenkin olla oikeus olla pois töistä lapsen hoitamiseksi, ilman että työnantajalla olisi tuolta ajalta palkanmaksuvelvollisuutta. Jos työntekijän poissaolo on tarpeen hänen perheenjäsenensä tai muun hänelle läheisen henkilön erityistä hoitoa varten, työnantajan on pyrittävä järjestämään työt niin, että työntekijä voi jäädä määräajaksi pois työstä. Tällöin työnantaja ja työntekijä sopivat vapaan kestosta ja muista järjestelyistä. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä selvitys poissaolon ja sen keskeyttämisen perusteesta. Työnantajalla ei ole kuitenkaan palkanmaksuvelvollisuutta edellä mainitun poissaolon ajalta. Jos työntekijä voi poissaolon aikana tehdä etätyötä, tällöin työnantaja luonnollisesti maksaa normaalisti palkan työskentelyn ajalta.

Entä jos yrittäjä joutuu edellä mainitusta syystä jäämään itse lapsen kanssa kotiin? Miten käy yrittäjän toimeentulon?

Tällaista tilannetta varten ei ole olemassa etuuksia. Yrittäjä jää tällöin hoitamaan lastaan omalla kustannuksellaan, kuten sairaan lapsen hoitoa koskevissa tilanteissa normaalistikin. Alle 16-vuotiaan lapsen huoltajana voi kuitenkin lapsen karanteenitilanteessa saada tartuntatautipäivärahaa (kts. seuraava kysymys).

Milloin yrittäjä tai työntekijä voi saada tartuntapäivärahaa?

Kela voi maksaa tartuntatautipäivärahaa, kun henkilö on määrätty olemaan poissa työstään, eristettäväksi tai karanteeniin jonkin tartuntataudin, esimerkiksi koronaviruksen, leviämisen estämiseksi. Määräyksen antaa kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri.

Tartuntatautipäivärahassa ei ole omavastuuaikaa. Sitä voidaan maksaa vain niiltä päiviltä, jolloin henkilö ei ole voinut työskennellä karanteenin tai eristyksen takia. Päivärahaa ei siis makseta esimerkiksi tehtävissä, joissa voidaan tehdä etätyötä. Tartuntatautipäivärahaa ei makseta tilanteessa, jossa henkilö jää kotiin tai pois töistä omatoimisesti tai muun kuin edellä mainitun tartuntataudeista vastaavan lääkärin määräyksestä esimerkiksi odottelemaan koronatestin tuloksia. Hoitajan, lääkärin tai työnantajan ohjeistus ei ole pätevä peruste.

Alle 16-vuotiaan lapsen huoltajana voi saada tartuntatautipäivärahaa, jos lapsesi on määrätty olemaan kotona tartuntataudin vuoksi eikä lapsen vanhempi voi siksi tehdä töitä.

Milloin sairauspäivärahaa maksetaan ja kenelle?

Sairauspäivärahaa maksetaan, kun henkilö on todettu työkyvyttömäksi ja työkyvyttömyys on kestänyt vähintään omavastuuajan. YEL-vakuutetuilla yrittäjillä omavastuuaika on sairastumispäivä. Arkipäiviä ovat päivät maanantaista lauantaihin arkipyhät pois lukien.

Jos yrittäjällä ei ole YEL-vakuutusta, omavastuuaika on sairastumispäivä ja sitä seuraavat yhdeksän arkipäivää, sama kuin työntekijällä, joskin työntekijä saa pääsääntöisesti palkan vähintään työkyvyttömyyden kymmeneltä ensimmäiseltä päivältä. Tältä niin sanotulta yleiseltä omavastuuajalta, jossa sairaspäiviä on kahdesta kymmeneen, yrittäjälle maksettavan etuuden nimi on YEL-päiväraha. Se vaihtuu työkyvyttömyyden pitkittyessä yleisen omavastuuajan jälkeen sairauspäivärahaksi.

YEL-päivärahan saamisen edellytyksenä on vähintään terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan todistus työkyvyttömyydestä. Varsinaisen sairauspäivärahan osalta edellytetään työkyvyttömyyden ensimmäisen 60 päivän ajalta yleensä vähintään lääkärin A-todistusta ja sen jälkeen laajempaa B-todistusta.

Sairauspäiväraha voidaan maksaa työnantajalle, kun työntekijän työkyvyttömyyden kesto ylittää päivärahan omavastuuajan ja työnantajalla on edelleen palkanmaksuvelvollisuus työkyvyttömyysajalta. Yrittäjän osalta päivärahaa ei makseta yritykselle.Koronatestin tulosten odottelun osalta yrittäjä voi saada sairauspäivärahaa, mikäli hänet on oireidensa perusteella todettu lääkärin tai hoitajan toimesta työkyvyttömäksi.

Lisää korona-aiheisia kysymyksiä sekä vastauksia löydät tältä sivustolta.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi