Pk-barometri: Keskisuomalaisten yritysten kehittämisinnolle toivotaan nyt myötätuulta – palvelualan investointitilanne jatkunut heikkona koronan takia

Keski-Suomen heikot investointiodotukset kielivät erityisesti palvelualan pk-yritysten pitkittyneestä koronakurimuksesta. Rahoituksen ja kehittämishankkeiden määrän näkökulmasta isolla osalla keskisuomalaisista yrityksistä menee kuitenkin hyvin, vaikka osaavan työvoiman saatavuus varjostaa tilannetta. Kehittämishankkeissa korostuvat nyt etenkin ympäristöasiat.

Kevään 2022 Pk-yritysbarometrin mukaan keskisuomalaisten yritysten investointiodotukset ovat heikentyneet: kun nyt saldoluku* on -12, syksyllä 2021 se oli -5. Keski-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Sanna-Mari Jyräkoski näkee tilanteen kertovan siitä, että etenkin pienet palvelualan yritykset ovat olleet edelleen kovilla koronan takia.

Miinusmerkkinen saldoluku ei kuitenkaan kerro koko totuutta, sillä barometrin keskisuomalaisista vastaajayrityksistä 64 prosenttia edustaa nimenomaan palvelualaa. Finnveran rahoituspäällikkö Kari Korhonen muistuttaa, että tuorein kysely tehtiin juuri kiristyvän pandemiatilanteen aikaan.

– Siksi tiukat rajoitustoimet ja yleinen epävarmuus ovat eittämättä heikentäneet etenkin palvelualan yritysten kannattavuusodotuksia, investointihalukkuutta ja tulevaisuuden näkymiä.

ELY-keskuksen rahoitusyksikön päällikkö Jaakko Ryymin jatkaa, että ELYn asiakkaissa korostuvat palvelualan sijaan teollisuuden alat, kuten metalliteollisuus ja puunjalostus, sekä tekniset alat, kuten informaatioteknologia. Näillä aloilla on mennyt varsin hyvin.

– Viime vuonna hankkeiden ja rahoituksen määrä tuplaantui normaalitasosta EU:n talouden elpymispaketin ansiosta. Investointeja ja kehittämishankkeita on siis tehty, mutta ne ovat painottuneet enemmän muille aloille kuin palvelusektorille, Ryymin sanoo.

Ulkopuolisen rahoituksen tarve pienoisessa kasvussa

Pk-yritysten pääasiallisena rahoituksen lähteenä toimivat tällä hetkellä pankit, vaikka niiden luottopolitiikka ja sääntely ovat kiristyneet. Tästä huolimatta 32 prosenttia keskisuomalaisista yrityksistä on saanut ulkopuolista rahoitusta viimeisen 12 kuukauden aikana ja 27 prosenttia aikoo hakea ulkopuolista rahoitusta seuraavan 12 kuukauden aikana.

Prosenttiosuudet ovat hiukan nousseet viime syksystä, mutta erot eivät ole Korhosen ja Ryyminin mukaan kovin merkittäviä.

Kun vuonna 2020 ELY-keskukset ja Finnvera toteuttivat poikkeuksellisia rahoitusjärjestelyjä koronan takia, vuonna 2021 palattiin normaalitasolle. Ryymin toteaa, että vuoden 2020 valtava koronatukien määrä on osasyynä siihen, että myös viime vuonna rahoituksen kysyntä kasvoi.

ELY-keskuksen koronatukien perusteena olikin käynnistää yrityksissä pitkän aikavälin kilpailukykyä parantavia kehittämistoimia.

Korhonen näkee suotuisana, että koronatukien myöntämisessä yrityksiltä edellytettiin nimenomaan kehittämistoimia. Moni kasvuhakuinen yritys tarttui tähän mahdollisuuteen.

– Kun yritykset ovat pystyneet viemään tukien avulla tällaisia kehittämisprojekteja loppuun, se voi poikia lähivuosina hyviä kasvumahdollisuuksia. Pian nähdään, miten kehittämistyön tulokset näkyvät yritysten myynnissä ja tuloksissa.

Korhonen nostaa kuitenkin esiin inflaation eli kuluttajahintojen nousun, joilla voi olla ikäviä seurauksia yritysten kilpailukyvylle etenkin kansainvälisillä markkinoilla. Kun välituotteiden hinnat ovat nousseet, se nostaa paineita siirtää kustannusnousu lopputuotteiden hintoihin.

Rahoitustarpeissa korostuvat kone- ja laiteinvestoinnit

Suhteessa eniten (52 %) ulkopuolista rahoitusta keskisuomalaiset yritykset aikovat ottaa kone- tai laiteinvestointeihin sekä rakennusinvestointeihin, selviää barometristä. Vasta tämän jälkeen tulevat yrityksen kehittämishankkeet (19 %), käyttöpääoma suhdanteista tai kireästä tilanteesta johtuen (19 %) sekä käyttöpääoma yrityksen kasvuun ja kansainvälistymiseen (18 %).

– Jos kehittämishankkeilla halutaan rakentaa todellista kansainvälistä kasvua, tällöin investointeja olisi syytä kohdistaa ennen kaikkea tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan. Ne turvaavat pitkän aikavälin kilpailukyvyn. Pelkät uudet toimitilat eivät tällaista kasvua tee, Korhonen tähdentää.

Jyräkoski nostaa esiin myös omistusjärjestelyjen ja yrityskauppojen rahoituksen, jonka osuus on noussut viime syksyn 3 prosentista tämän kevään 9 prosenttiin. Tämä näkyy myös Finnveralla, joka myönsi omistusjärjestelyihin viime vuonna enemmän rahoitusta kuin edellisenä normaalivuonna 2019.

Osaavan työvoiman saatavuus investointien hidasteena

Investointeja toteuttamaan tarvitaan aina osaavaa työvoimaa. Pk-yritysbarometrin mukaan 14 prosenttia keskisuomalaisista yrityksistä näkee työvoiman saatavuuden merkittävänä kasvun esteenä ja 49 prosenttia yrityksistä se rajoittaa jonkin verran.

Ryyminin mielestä tämä voi olla jatkossa investointien kannalta jopa isompi ongelma kuin rahoituksen saatavuus, joka on tällä hetkellä vakaalla tasolla.

– Esimerkiksi Jyväskylän seudulla on paljon innovatiivisia yrityksiä, jotka vetävät osaavia työntekijöitä puoleensa. Mutta miten myös maakunnan reuna-alueilla sijaitsevien pk-yritysten kasvu saadaan turvattua niin, etteivät osaajat karkaa vain kasvukeskuksiin? Ryymin kysyy.

Sanna-Mari Jyräkoski tähdentää, että Keski-Suomen pitää olla jatkossakin kiinnostava työmarkkina-alue monella alalla. Osaavan työvoiman saatavuus ei saa olla yritysten investointien ja siten myös kasvun esteenä.

Ympäristöasiat huomioon rahoituksen saannissa

ELY-keskuksen seuraavan EU-ohjelmakauden aikana rahoitushauissa painottuvat jatkossa innovaatioiden, liiketoimintapotentiaalin ja digitaalisuuden edistämisen rinnalla muun muassa hiilineutraalius ja talouden vihreän siirtymän edistäminen. Jo nyt isoimpien kehittämishankkeiden joukossa korostuvat kiertotalous, energiatehokkuus ja muut ympäristönäkökulmat.

Jos ympäristövaikutusten arviointi on tullut jäädäkseen erityisesti suuryritysten globaaleihin investointihankkeisiin, se tulee leviämään vauhdilla myös pk-yritysten agendalle. Monet pankit ennakoivat jo, etteivät ne enää myönnä rahoitusta sellaisille hankkeille, joilla on negatiivisia ympäristövaikutuksia.

– Samoin Finnveralla ympäristövaikutusten merkitys tulee kasvamaan, kun myönnämme lainoja, takauksia ja vientitakuita. Meillä on myös suunnitelmissa tuoda markkinoille vihreän siirtymän rahoitusinstrumentti, Korhonen kertoo.

Lisätiedot:

Sanna-Mari Jyräkoski, toimitusjohtaja, Keski-Suomen Yrittäjät, sanna-mari.jyrakoski@yrittajat.fi, p. 050 563 7780

Kari Korhonen, rahoituspäällikkö, Finnvera Oyj, kari.korhonen@finnvera.fi, p. 040 555 3249

Jaakko Ryymin, rahoitusyksikön päällikkö, Keski-Suomen ELY-keskus, jaakko.ryymin@ely-keskus.fi, p. 02 95 024 594

Pk-yritysbarometrin toteuttavat kaksi kertaa vuodessa Suomen Yrittäjät, Finnvera sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Barometri kuvaa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä. Se julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina. Raportit löytyvät osoitteesta: https://www.yrittajat.fi/tutkimus-aiheet/pk-barometrit/

* Saldoluku kuvaa barometrissa aina tietyn kysymyksen kohdalla erotusta, joka on laskettu positiivisten ja negatiivisten vastauksien prosenttiluvuista.

Nelli Leppänen