Pk-yrityksenä hyvinvointialueiden palveluntuottajana – Maisonkoti haluaa integroida mielenterveyskuntoutujat osaksi yhteiskuntaa

Maria ja Mika Berlinin Maisonkoti tuottaa Uudellamaalla ja Helsingissä mielenterveyskuntoutujien sotepalveluja hyvinvointialueille. Ala on muutoksessa hyvinvointialueiden perustamisen ja maamme talouden haasteiden edessä. Julkinen noudattaa ja valvoo tarkasti lakeja, kriteerejä, työ- ja sopimusehtoja.

– Palvelumme on onnistunut, jos asiakkaamme asuu naapurustossa, eikä kukaan tiedä, että hän on mielenterveyskuntoutuja, toteaa Maisonkoti Oy:n toimitusjohtaja ja yrittäjä Mika Berlin.

Maisonkoti erottuu muista mielenterveyskuntoutujien palvelua tarjoavista yrityksistä siinä, että suurin osa asiakkaista asuu omillaan. Asuminen on tuettua, mutta tuen tarvetta voi olla kerran viikossa tai useamman kerran päivässä.

Asiakkaita on toista sataa, iältään 18–70 -vuotiaita. Henkilökuntaa on vajaat 40. Kaikilla on alan koulutus: sairaanhoitajan, sosionomin, lähihoitajan ja vielä mielenterveys- tai päihdesuuntauksella. Mika Berlinillä on sairaanhoitajan koulutus.

– Meillä on aito tavoite integroida asiakkaamme osaksi yhteiskuntaa, saada heidät pärjäämään haasteista huolimatta. Tehostettua palveluasumista eli kellon ympäri emme tarjoa. Meistä on parempi käyttää resurssit palveluun kuin seiniin.

– 90-luvulla alettiin vähentämään sairaansijoja mielenterveyden hoidosta rankalla kädellä. 2000-luvulla alettiin rakentamaan hurjasti mm. valtion rahoittamalla Ara-tuella kiinteistöjä joka pitäjään, myös mielenterveyskuntoutujille. Millaiset palvelut meillä olisi, jos raha olisi sijoitettu edes osittain palveluun, eikä seiniin?

Onko leipä varma?

– Ei voi sanoa, että leipä olisi varma. Rahoitusjärjestelmä on muuttunut. Ennen, kun kunnat järjestivät palvelua, piikki veronmaksajilta oli aina auki. Jos rahaa tarvittiin, sitä haalittiin jostain, Berlin toteaa.

– Nyt olemme ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa rahaa ei enää tule lisää. Nyt joustetaan palveluntarpeesta, työvoimasta ja tiloista. Palveluista on karsittu paljon asiakasostoja.

Hankintalaki säätelee tarkasti sitä, miten sotepalvelun hankinta tehdään. Kun täyttää hyvinvointialueen määrittelemät kriteerit, pääsee tarjoajaksi.

– Hinta-laatusuhde ratkaisee, nykyisin vielä enemmän hinta, sillä kriteerit on täytettävä. Kriteerejä alkaa tosin olla jo vähän liikaa siinä mielessä, että ne lisäävät kustannuksia – joista nimenomaan pitäisi säästää. Jos tuotantokustannukset kasvavat, yhä harvempi asiakas saa palvelua.

– Ostaja määrittelee korvauksen perusteen. Se voi olla tunti-, vuorokausi- tai kuukausiperusteinen, resurssien käytön ja palvelutason mukaan.

Kilpailutus lain mukaan

– Jokainen hyvinvointialue kilpailuttaa omat palvelunsa, jotka on määritelty laissa. Palveluita voi alallamme olla vaikkapa 17. Kilpailutus tehdään 2-4 vuoden välein, johon voi tulla 1-2 optiovuotta päälle.

– Palveluntarjoajia voi kilpailutuksessa olla vaikkapa 25, joista kaikki voidaan valita. Näin saavutetaan monituottajuus. Hankinnat määrittelee ostojärjestyksen. Yleensä halvin tarjoaja valitaan kulloiseenkin tarpeeseen. Kriteerit täyttämällä on taattu riittävä laatu, vaikka se voi olla erilainen eri palveluntuottajilla.

Hyvinvointialueilla on myös omaa palveluntuotantoa. Helsingissä suurin osa alan palveluista on julkista, Vantaa-Kerava -alueella ehkä noin 65% yksityistä. Säästöpaineissa on havaittavissa siirtymistä enemmän julkiselle puolelle.

Palveluprosessi etenee siten, että ensin hyvinvointialueelta ollaan yhteydessä ja kysytään, onko kapasiteettia tarjolla. Sitten kartoitetaan tarpeet, järjestetään asunto ja sovitaan tarpeen mukaiset palvelut.

– Mitä raskaampi on tuen tarve, sitä vahvemmin tuettu on asumismuoto. Joillakin voi olla tarina, että on oltu 30 kertaa sairaanhoidossa. Me tulemme tähän väliin ja panemme ruljanssin poikki.

Kilpailua jättien kanssa

Maisonkoti on pk-yritys, joka kilpailee myös terveysjättien kanssa.

– Jäteillä on erilaiset intressit. Me tarjoamme erilaisen vaihtoehdon, toimintamme rakentuu ideologian päälle, Berlin toteaa.

Maisonkoti osallistaa asiakkaita aktiivisesti ja innovatiivisesti tavoitteena nostaa asiakkaan autonomian tasoa kohti itsenäisempää selviytymistä ja parempaa elämänlaatua. Turvallinen ympäristö luo edellytykset kuntoutumisen alkamiselle.

Maisonkoti ei juuri nyt ole kasvuyritys. Palvelut muuttuivat radikaalisti hyvinvointialueiden aloittaessa.

– VaKella olemme olleet iso toimija, mutta taloustilanne on heijastunut yksityiseen palvelutuotantoon. Osa toiminnasta on ajettu alas säästötoimien takia.

– Mielenterveyden ongelmat eivät tule katoamaan, tarvetta kuntoutukselle on jatkossakin, mutta miten palvelua hankitaan ja tuotetaan, on hakusessa.

Yksityinen näkee mahdollisuudet

– Jos säästetään yksityiseltä puolelta ja paisutetaan julkista, verotuotot vähenevät, samalla kun julkisen sektorin kulut lisääntyvät. Yksityinen palvelutuotanto tuottaa uutta verotuottoa mm. työllistämisen kautta. Ja kun julkinen taloushan tässä on ongelmissa, Berlin toteaa.

– Julkisella puolella on hankalaa tehdä muutoksia organisaatiossa, näin olen kuullut. Jos hyvinvointialueella rahat on tiukassa, yksityinen puoli voi joustaa, mutta julkinen ei niinkään.

– Julkinen tekee, koska on velvollisuus tehdä, yksityinen, koska se on mahdollisuus.

– Rahan pitääkin olla kontrolloitu, mutta pitäisi saada enemmän yhteistyötä, jossa katsotaan aidosti yhdessä, mitkä ovat tarpeet ja vaatimukset, miten saadaan tilanteet tasapainoon. Puhutaan liian vähän integraatiosta, ennaltaehkäisystä, monituottajuudesta, palveluseteleistä ja henkilökohtaisesta budjetoinnista. Vaaditaan ponnisteluja, että tällainen olisi normaalia.

Toinen sukupolvi jatkaa

Maisonkodin perusti mielenterveystyön ja psykiatrisen sairaanhoidon erikoissairaanhoitaja Mirja Kärkkäinen vuonna 1996. Työskennellessään erikoissairaanhoitajana mielenterveyskuntoutujien parissa, hän havaitsi selvän tarpeen avohoitoon siirtyvien kuntoutujien palveluille. Sukupolvenvaihdos tehtiin vuonna 2015.

Maisonkoti tarjoaa tuettua asumista, lyhytaikaisia arviointijaksoja, palveluasumista sekä päivätoimintaa. Kotipaikka on Helsinki, vaikka yrittäjät ohjaavat toimintaa kotikaupungistaan Keravalta.

Mika Berlin on myös Helsingin, Espoon, Vantaan ja Uudenmaan Yrittäjien sote-johtoryhmän puheenjohtaja.

Teksti ja kuva: Jukka Nissinen