Pk-yritysbarometri: Kainuun pk-yrityksillä on poikkeuksellisen hyvät näkymät – koronapandemia ei ole horjuttanut tulevaisuudenuskoa

Pk-yritysten odotukset ovat muuta maata selkeästi positiivisemmat varsinkin liikevaihdon (Kainuu +26, koko maa +13) ja kannattavuuden (Kainuu +15, koko maa 0) kehityksen suhteen.

Jopa kolmannes (28%) pk-yrityksistä aikoo hakea ulkopuolista rahoitusta tulevan vuoden aikana. Ilahduttavaa on, että rahoitustarpeet kohdistuvat kone-, laite- tai rakennusinvestointeihin, yrityksen kehittämishankkeisiin sekä henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Huolestuttavaa on Kainuun ja koko maan tasolla, että kasvuhakuisten yritysten lukumäärä on ollut laskussa jo useamman vuoden ajan.

– Kainuussa on koko maahan nähden selvästi vähemmän käyttöpääoman vahvistamistarpeita suhdanteista tai yrityksen kireästä taloustilanteesta johtuen, kertoo Kainuun Yrittäjien toimitusjohtaja Anu Tervonen. Vaikka rahoitusta haetaan investointeihin ja kehittämiseen, näiden yritysten lukumäärä koko yrityskannasta on huolestuttavan pieni. Nyt pitäisi tehdä nopeasti toimenpiteitä, joilla tuetaan yritysten innovaatioherkkyyttä ja autetaan niitä kestävään kasvuun ja parempaan kilpailukykyyn, jatkaa Tervonen.

Työllistämisodotukset ja osaavan työvoiman saatavuus
Kainuussa henkilökunnan määrän (+9) odotetaan kasvavan vuoden sisällä selvästi muuta maata rivakammin. Viime syksynä näkymä oli hieman alhaisempi (+7). Kainuussa työvoiman saatavuuden haasteet koetaan selvästi muuta maata vaikeammiksi (Kainuu +28, koko maa +15) ja kainuulaiset yritykset kokevat työvoiman saatavuuden haasteet merkittäväksi kasvun esteeksi.

– Yritysten kannattaa varautua aikaisempaa huolellisemmin rekrytointeihin ja panostaa mainetyöhön ja rekrytointiosaamiseen. Apua on saavilla Ely-keskuksen RekryKainuuLive -hankkeesta, rekrykoulutuksista ja TE-palveluista, vinkkaa Kainuun Ely-keskuksen yksikön päällikkö Pasi Loukasmäki.

Yritysten rahoitustarpeet ja investoinnit
Kainuulaisten yritysten rahoitustarpeet ovat kasvaneet selvästi viime syksystä ja sitä haetaan kasvuun. Lähes kolmannes kasvuhakuisista yrityksistä aikoo hakea ulkopuolista rahoitusta erityisesti investointeihin ja yrityksen kehittämishankkeisiin. Kainuussa ei ole juuri tarvetta suhdannekuoppaa paikkaavalle käyttöpääomarahoitukselle samalla tavalla kuin valtakunnallisesti on.

– Kainuussa yritysten tilanne ollut kohtuullisen hyvä ja rahoituskysyntä on ollut normaalilla tasolla. Yritysten kannattaa tällä hetkellä olla erityisen tarkkoja vastapuoliriskien kanssa vientikauppoja tehdessään. Tähän löytyy apua Finnveralta, sillä voimme myöntää luottovakuutuksia poikkeuksellisesti myös läntisiin teollisuusmaihin suuntautuviin kauppoihin, kertoo rahoituspäällikkö Stig Holmberg Finnverasta.

Rahoituksen saatavuus on ollut Kainuussa muuta maata paremmalla tolalla, sillä rahoitusta tarvinneista yrityksistä 19 % yrityksistä ei ole hakenut tai saanut rahoitusta. Valtakunnallisesti neljännes yrityksistä ei ole hakenut tai saanut tarvitsemaansa rahoitusta. Kireät vakuusvaatimukset ovat nousseet tärkeimmäksi rahoituksen saannin esteeksi Kainuussa.

Kasvuhakuisuus, innovaatiot ja kehittäminen
Kainuulainen elinkeinoelämä ja yritykset ovat selvinneet koronapandemian aiheuttamasta kriisistä pelättyä paremmin. Kainuussa lopulta vain 12 % yrityksistä kokee tarvetta sopeuttaa toimintaansa, kun koko maassa tarve sopeuttaa on neljänneksellä yrityksistä.

Koronakriisin aikana yritykset ovat kehittäneet palveluitaan ja uudistaneet toimintatapojaan, joka mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattomia toimia. Iso osa, jopa 42 % yrityksistä, aikoo edelleen tulevan vuoden kuluessa panostaa uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen. Moni aikoo myös hakea julkista rahoitusta yrityksen kehittämiseen.

Osaamisen kehittäminen ja oppilaitosyhteistyö
Osana jatkuvaa kehittämistä yritysten kannatta panostaa myös oppilaitosyhteistyöhön, joka Kainuussa on kyselyn mukaan varsin alhaisella tasolla. Kahdeksan kymmenestä yrityksestä (83 %) ei tee ollenkaan yhteistyötä korkeakoulujen kanssa. Opinnäytetöiden ja opiskelijoiden harjoittelupaikkojen tarjoaminen avaisi uusia mahdollisuuksia kehittämiselle.

Kiristyvä kilpailu edellyttää jatkuvaa oppimista työikäiselle väestölle. Kyselyyn vastanneista yrityksistä yli puolet (56 %) ilmoittaa panostavansa henkilöstön osaamisen kehittämiseen.

– Ely-keskus koordinoi jatkuvan oppimisen uudistamista Kainuussa. Uudistuksen tavoitteena on tuoda koulutustarjonta myös työssä käyvien hyödynnettäväksi. Tässä kehityksessä myös yritysten tulee olla aktiivisia, toivoo Pasi Loukasmäki.

Toiminta ulkomailla ja kansainvälistyminen
Kainuussa on vientiyrityksiä valtakunnallisesti katsoen vähän ja suurimmalla osalla viennin osuus liikevaihdosta vähäistä. Vain pieni osa yrityksistä aikoo panostaa kansainvälistymiseen enemmän kuin aiemmin.

– Kainuussa on varmasti osaamista ja innovaatioita, joilla olisi kysyntää globaaleilla markkinoilla ja mahtavia esimerkkejä yrityksistä, jotka ovat maailmalla hyvin menestyneet. Jos kipinä kansainvälisille markkinoille laajentumisesta syttyy, on hyvä pitää mielessä, että monenlaista apua ja palvelua löytyy Team Finland -verkostosta tähän tarkoitukseen, kertoo Team Finland kasvu- ja kansainvälistymiskoordinaattori Mari Möttönen Kainuun Ely-keskuksesta.

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Anu Tervonen, Kainuun Yrittäjät, p. 044 7287 100, anu.tervonen@yrittajat.fi
Rahoituspäällikkö Stig Holmberg, Finnvera Oyj, p. 0400 289720, stig.holmberg@finnvera.fi
Yksikön johtaja Pasi Loukasmäki, Kainuun ELY-keskus, p. 044 362 5888, pasi.loukasmaki@ely-keskus.fi

Pk-yritysbarometrin valtakunnalliset ja alueelliset raportit saatavilla:
Suomen Yrittäjät/Tutkimukset -sivulla https://www.yrittajat.fi/tutkimukset