Pk-yritysbarometri kertoo hyviä ja huonoja uutisia: näkymät ovat heikentyneet ja investointihalukkuus kärsinyt – Usko kasvuun pitkällä aikavälillä säilyy

Pk-yritysten näkymät lähiajan suhdanteisiin ovat heikentyneet alkuvuodesta. Tieto käy ilmi pk-yritysbarometristä, jonka Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö julkistavat kaksi kertaa vuodessa. Tällä kertaa kyselyyn vastasi noin 4 800 yritystä. Vastausaika oli kesä-heinäkuu vuonna 2022.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikuttaa pk-yritysten toimintaympäristöön usealla tavalla. Vaikutukset ulottuvat laajemmalle kuin pelkästään niihin yrityksiin, joilla on suoria Venäjä-riskejä liiketoiminnassaan.

Lähes puolet yrityksistä ilmoittaa Ukrainan sodan vaikuttaneen kielteisesti liiketoimintaan tai tuotantoon. Miltei samankokoinen joukko pk-yrityksiä ei ole havainnut vaikutuksia. Samaan aikaan vain muutama prosentti pk-yrityksistä katsoo Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan olleen myönteisiä vaikutuksia liiketoimintaan tai tuotantoon.

Lisäksi koronapandemian jäljiltä globaalit tuotantoketjut eivät ole vielä täysin elpyneet ja energiamarkkina on myllerryksessä.

Yrittäjyyden edellytyksiä on syytä edistää

Vielä alkuvuonna pk-yritysten näkymät parantuivat selkeästi poikkeuksellisen pandemia-ajan jälkeen, ja suhdanneodotukset olivat nousseet voimakkaasti. Nyt syksyn pk-yritysbarometrissa yritysten suhdanneodotuksia ja investointiaikeita kuvaavat saldoluvut laskivat miinukselle. Noin puolet pk-yrityksistä arvio suhdanteiden kuitenkin pysyvän samana.

– Epävarmat ajat tuntuvat monilla yrittäjillä nyt kouriintuntuvasti, kuten pk-yritysbarometrin tuloksista näkyy. Onneksi tulokset eivät ole lohduttomat. Mahdollisuuksia kasvuun on edelleen runsaasti olemassa ja epävarmoista ajoista päästään yli niihin tarttumalla ja liiketoimintamahdollisuuksia kehittämällä, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo.

Ministerin mukaan yrittäjyyden edellytyksiä on syytä tässä tilanteessa edistää.

– Budjettiriihessä teimme tärkeitä päätöksiä erityisesti itäisen Suomen elinvoiman tukemiseksi esimerkiksi saavutettavuuden ja osaamisen kehittämisen avulla. Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset näkyvät kaikkialla, mutta erityisen paljon ne näkyvät itäisessä Suomessa, Lintilä painottaa.

Investoinnit vähenevät

Suuri joukko pk-yrityksiä aikoo pitää kiinni nykyisestä henkilöstöstään. Kymmenes yrityksistä odottaa henkilöstön määrän vähentyvän. Pk-yrityksistä 17 prosenttia aikoo lisätä henkilökunnan määrää.

Suhdannenäkymä vaikuttaa investointihalukkuuteen. Pk-yritykset arvioivat vähentävänsä investointejaan merkittävästi lähiaikoina. Kaikilla päätoimialoilla teollisuutta lukuun ottamatta on enemmän investointejaan vähentäviä yrityksiä kuin niitä, joissa investoinnit lisääntyvät.

– Myönteistä muuten heikoissa investointiodotuksissa on, että voimakkaasti kasvuhakuisten pk-yritysten odotukset eivät laskeneet voimakkaasti suhteessa edelliseen barometriin. Tämä kertonee siitä, että kasvuodotukset eivät laske pidemmällä aikavälillä koko taloudessa, johtaja, pääekonomisti Mika Kuismanen Suomen Yrittäjistä sanoo.

Liikevaihdon odotetaan kasvavan

Tuotantokustannusten nousuodotukset ovat voimakkaita. Erityisesti raaka-aineiden ja muiden välituotteiden hintojen odotetaan nousevan ripeästi.

– Yritysten omien tuotteiden ja palveluiden kasvanut hinnoitteluvara ei välttämättä kykene kompensoimaan välituotteiden hintojen nousua, Kuismanen sanoo. 

Odotukset kannattavuudesta ovat heikentyneet voimakkaasti ja kannattavuusodotusten saldoluku laski keväästä negatiiviseksi. Myönteistä on, että suurempi joukko eli lähes 40 prosenttia pk-yrityksistä odottaa liikevaihdon kasvavan seuraavan vuoden aikana ja vain viidennes sen kutistuvan. 

Yhteistyö oppilaitosten kanssa vähentynyt

Myös innovaatioihin liittyvä kehittäminen oppilaitosten ja yritysten välillä on vähentynyt. Yritysten odotukset oppilaitos-, tutkimusorganisaatio- ja kehitysyhtiöyhteistyön hyödyistä ovat heikentyneet keväästä 2021. 

Merkittävä joukko pk-yrityksiä tekee yhteistyötä koulutuksen järjestäjien, tutkimusorganisaatioiden tai kehitysyhtiöiden kanssa. Yleisimpiä yhteistyötahoja ovat ammatilliset oppilaitokset, yksityiset koulutuspalvelujen tarjoajat ja ammattikorkeakoulut. Niihin verrattuna yhteistyö yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa on selvästi vähäisempää, jonka lisäksi yhteistyötä tekee aiempaa harvempi.

Yhteistyön muodoista koulutus ja opinnäytteet ovat pysyneet vahvoina.

Finnveran takauksella keskeinen merkitys

Tiukka pankkitoiminnan sääntely ja yritysten heikentynyt luottokelpoisuus näkyvät pk-yritysten rahoituksessa siten, että Finnveran takauksella on keskeinen merkitys rahoituksen saannissa. Pankkirahoitusta hakeneista lähes kolmannes kertoi, että rahoituksen saatavuus edellytti Finnveran takausta. Se on erityisen tärkeä kasvuhakuisimmille yrityksille.

– Kokonaisuutena rahoituksen saatavuudessa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta, ja se on kohtuullisen hyvällä tasolla. Erityisen tärkeää on huolehtia rahoituksen saatavuudesta niihin hankkeisiin, jotka vastaavat meneillään oleviin isoihin murroksiin, kuten energiamurrokseen ja globaalien hankintaketjujen uudelleen rakentamiseen. Olemme valmiita toimimaan monipuolisesti takauksin, lainoin ja juniorilainoin, jotta tämä mahdollistuu, Finnveran liiketoimintajohtaja Juuso Heinilä sanoo.