Pk-yritysbarometri: Kymenlaaksossa suhdanneodotukset keskiarvoa heikommat – silti yritykset toiveikkaina

Kymenlaakson alueen yleinen suhdannenäkymä on lähialueiden ja valtakunnallisen keskiarvon alapuolella. Arviot liikevaihdon ja kannattavuuden kehityksestä ovat kuitenkin positiivisemmat kuin koko maan tasolla keskimäärin.

Talouden suunta riippuu paljon muun muassa yksityisen kulutuksen elpymisestä ja korkotason laskusta, joihin molempiin liittyy epävarmuutta ja joiden kehitystä seurataan odottavaisin tunnelmin.

”Kymenlaakson suhdannenäkymän saldoluku on kokonaisuudessaan nyt -6, kun se valtakunnan tasolla on 1. Ostovoima on pitkään ollut heikkoa. Vaikka se on nyt elpymään päin, kuluttajien luottamus maailman tilanteeseen ja omaan talouteen on edelleen heikkoa. Työttömyys on kasvanut ja sen uhka omalla kohdalla on monelle todellinen. Vaikka yleisellä tasolla ostovoima keskimäärin kasvaa, varautuneisuus on vahvaa”, toteaa Kymen Yrittäjien aluejohtaja Sirpa Kantola-Pakkanen.

Investointihalukkuus edelleen vaatimatonta

Pk-yritysten investointihalukkuus on pysynyt vaatimattomana. Kymenlaaksossa saldoluku on -28, kun valtakunnan tasoilla se on -13. Kaikilla päätoimialoilla on enemmän investointeja vähentäviä yrityksiä kuin niitä, joilla investointien odotetaan lisääntyvän.

Kymenlaakso on teollisuusvoittoinen maakunta ja se näkyy kyselyn tuloksissa, vaikka valtaosa vastaajista on palvelualoilta. ”Kun suuret toimijat joutuvat sopeuttamaan toimintaansa, se vaikuttaa vääjäämättä toimintaympäristössä pk-yrityksiin ja niiden näkymiin”, Kantola-Pakkanen summaa tilannetta. Monet yrityksistä ovat ymmärrettävästi varovaisia palkkaamaan uusia tekijöitä tai tekemään sitovia alihankintasopimuksia ennen kasvun ja kysynnän selkeästi kestävämpää käännettä.

Alueemme yritysten henkilöstömäärän arvellaan laskevan kuluvan vuoden aikana ja sopeuttamistoimet kohdistuvat pääasiassa työvoimaan.

Kasvuhakuisuuden laskeva trendi huolestuttaa

Pk-yritysten kasvuhakuisuus on laskenut pitkään, moni yritys pyrkii vaikeassa tilanteessa vakauttamaan toimintaansa ja keskittyy taloutta ylläpitäviin toimiin. Kun vuosi sitten Kymenlaaksossa kolmannes pk-yrityksistä oli joko voimakkaasti tai mahdollisuuksien mukaan kasvuhakuisia, nyt niitä on neljännes. Kasvuyritysten rooli on tärkeä, sillä ne kehittävät uusia innovaatioita ja toimivat kasvun moottoreina sekä kirittäjinä muille yrityksille. Niiden joukosta nousee myös kaivattuja kansainvälisiä kärkiyrityksiä.  

Arvio liikevaihdosta ja kannattavuudesta keskimääräistä positiivisempi

Kaikesta huolimatta Kymenlaakson pk-yrityskentässä katsotaan tulevaan koko maan keskiarvoa hieman toiveikkaammin. Sekä liikevaihdon että kannattavuuden odotetaan kehittyvän myönteisesti. Tämä heijastaa paikallisten pk-yritysten kykyä sopeutua muuttuviin olosuhteisiin. Siinä missä valtakunnan tasolla 13 prosenttia pk-yrityksistä odottaa liikevaihdon kasvavan, Kymenlaaksossa näin kokee 17 prosenttia pk-yrityksistä. Kannattavuuden saldoluku Kymenlaaksossa on -1, kun valtakunnan tasolla se on -6.

”Kymenlaakson yrittäjillä on vahva tahto löytää ratkaisuja myös haastavina aikoina. Kannattavuus ei synny vain kasvusta vaan fiksuista valinnoista”, kiittää Kantola-Pakkanen.

”Nyt jos koskaan täytyisi ymmärtää, että meillä Kymenlaaksossa on pidettävä yhtä. Jokainen tekee tietenkin päätöksiä oman taloutensa mukaan, mutta silloin kun mahdollista, kannattaa valita paikallinen. Kun eurot pysyvät meidän talousalueellamme, se näkyy työpaikkoina, palveluina ja yritysten parempana kannattavuutena – ja siitä hyötyvät lopulta kaikki”, Kymen Yrittäjien puheenjohtaja Kati Almgren kannustaa.

Pk-yritysten digitalisaatio kiihtynyt ja tekoäly tekee vielä tuloaan

Pk-yritysten tekoälyn sekä muiden digitaalisten palveluiden ja työkalujen käyttöönotto on kiihtynyt. Valtakunnallisella tasolla noin joka kolmas pk-yritys kokee tekoälyn käytön yrityksen toiminnan kannalta ajankohtaiseksi nyt tai seuraavan vuoden aikana, kun vastaavasti Kymenlaaksossa näin kokee joka viides yritys. Tiedon tai osaamisen puute hidastaa tekoälyn käyttöönottoa pk-yrityksissä.

”Kymenlaakson alueella valtaosa vastanneista on pieniä palvelualojen yrityksiä, jotka eivät välttämättä vielä näe tekoälyn tarjoamia mahdollisuuksia omalle toiminnalleen. Tekoälyn avulla on oikein käytettynä mahdollisuus tehostaa kaiken kokoisten ja kaikkien alojen toimintaa. Suurin osa vastanneista, jotka eivät kokeneet tekoälyä tärkeäksi, tai aio ottaa sitä käyttöön, kertoivat syyksi osaamisen tai tiedon puutteet. Tähän osaamishaasteeseen mekin järjestönä tulemme tänä vuonna kiinnittämään erityistä huomiota ja tarjolla on muun muassa tekoälykoulutusta perusteista alkaen”, kertoo Kantola-Pakkanen.

Omistajanvaihdoksia suunnitelmissa, rahoitusta saatavilla

Kymenlaakson yrityksistä jopa 22 prosenttia suunnittelee omistajanvaihdosta kahden seuraavan vuoden aikana. Osuus on kasvanut vuoden takaisesta ja on valtakunnallista tasoa selvästi korkeampi.

Rahoituksen saatavuus on kehittynyt Kymenlaaksossa parempaan suuntaan ja on myös valtakunnallista tasoa parempaa. Yksikään vastaajista, joka on ilmoittanut tarvinneensa rahoitusta edellisen 12 kuukauden aikana, ei ole vastannut saaneensa hylkäävää päätöstä. Yli puolet on ilmoittanut pankkirahoituksen saamisen edellyttäneen Finnveran takausta. Jatkossa rahoitusta aiotaan hakea erityisesti investointeihin ja kehittämishankkeisiin.

”Omistuksen siirtäminen pitää yllä maakunnan elinvoimaisuutta ja luo yritystoiminnalle mahdollisuuden jatkua. Autamme rahoituksen järjestymisessä esimerkiksi takaamalla pankkilainaa. Käynnistimme lisäksi mikroyritysten investointeihin suunnatun määräaikaisen lainaohjelman lokakuussa. Hakuaika päättyy maaliskuun lopussa, eli vielä ehtii hakea,” kannustaa Finnveran Etelä-Suomen aluejohtaja Anna Karppinen.

Pk-yritysbarometri kuvaa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä. Sen julkistavat kaksi kertaa vuodessa Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö.

Pk-yritysbarometrin kyselyyn vastasi tällä kertaa noin 4 550 yritystä, joista 144 vastausta saatiin Kymenlaaksosta. Vastausaika oli joulukuun 2024 puolivälistä tammikuun 2025 puoliväliin. 

Lisätiedot:

aluejohtaja, Sirpa Kantola-Pakkanen, Kymen Yrittäjät, p. 050 524 8384, sirpa.kantola-pakkanen@yrittajat.fi
puheenjohtaja, Kati Almgren, Kymen Yrittäjät, p. 045 121 3221, kati.almgren@yrittajat.fi aluejohtaja, Etelä-Suomi, Anna Karppinen, Finnvera, p. 050 405 2706, anna.karppinen@finnvera.fi