Pk-yritysbarometri: Pk-yritysten suhdanneodotukset elpyvät hitaasti, tekoälyn käyttö yleistyy

Pk-yritysten suhdanneodotukset ovat pysyneet lähes ennallaan viime syksystä. Odotukset ovat myös paremmat kuin vuosi sitten. Madaltunut inflaatio ja korkojen lasku ovat tukeneet yritysten näkymiä. Erityisesti kaupan alan yritysten haastava tilanne on vähitellen helpottamassa, osoittaa 11.2.2025 julkaistu Pk-yritysbarometri.

Yhtä moni pk-yritys ennakoi talouden tilan paranevan kuin odottaa sen heikkenevän. Talouden suunta riippuu paljon muun muassa yksityisen kulutuksen elpymisestä ja korkotason laskusta, joihin molempiin liittyy epävarmuutta ja joiden kehitystä seurataan odottavaisin tunnelmin.

– Talouden epävarmuudesta huolimatta pk-yritysten suhdanneodotukset ovat pysyneet ennallaan viime syksystä. Pidän barometrin tuloksia rohkaisevina näinkin poikkeuksellisina aikoina, sanoo elinkeinoministeri Wille Rydman.

Etelä-Karjalan pk-yritysten suhdannenäkymä on positiivisempi kuin koko maassa keskimäärin. Etelä-Karjalan suhdanneodotusten saldoluku saa arvon 4, kun koko maan lukema on 1. Myös innovaatioiden ja vakavaraisuuden kehityksen näkymät ovat positiivisempia kuin koko maassa keskimäärin, kun taas kannattavuus- ja henkilöstöodotukset ovat koko Suomen tasolla.

– Etelä-Karjalan suhdanneodotusten saldoluku pysyi ennallaan syksyn 2024 barometrista ja nousi 27 yksikköä kevään 2024 kyselystä. Etelä-Karjala on melko teollisuusvaltainen maakunta, ja toimialan pikkuhiljaa vahvistuva vire näkyy myös Etelä-Karjalan suhdanneodotuksissa, toteaa Etelä-Karjalan Yrittäjien toimitusjohtaja Pasi Toropainen.

Investointihalukkuus edelleen vaatimatonta, työvoimasta pidetään kiinni
 
Pk-yritysten investointihalukkuus on pysynyt vaatimattomana. Kaikilla päätoimialoilla on enemmän investointeja vähentäviä yrityksiä kuin niitä, joilla investointien odotetaan lisääntyvän.

Epävarmuudesta huolimatta pk-yritysten rekrytointiaikeet eivät ole juuri vähentyneet syksyn barometriin verrattuna. Pk-yrityksistä 14 prosenttia aikoo lisätä henkilökuntansa määrää, kun 12 prosenttia ennakoi vähentävän sitä. Suurin joukko, 74 prosenttia pk-yrityksistä, aikoo säilyttää nykyisen henkilöstönsä. 

– Työllisyyden laaja-alaista toipumista joudutaan odottamaan ainakin vuoden 2025 loppupuolelle. Pk-yritykset ovat ymmärrettävästi varovaisia palkkaamaan uusia tekijöitä ennen kasvun ja kysynnän kestävää käännettä, sanoo Suomen Yrittäjien johtaja, pääekonomisti Juhana Brotherus.
 
Kasvuhakuisuuden laskeva trendi huolestuttaa
 
Pk-yritysten kasvuhakuisuus on laskenut pitkään, mutta nyt luvuissa näkyy vakautumista. Yli kolmannes pk-yrityksistä on joko voimakkaasti tai mahdollisuuksien mukaan kasvuhakuisia. Voimakkaasti kasvuhakuisten pk-yritysten osuus on kohonnut hieman vuoden takaisista pohjalukemista. Kasvuhakuisuus on silti aiempiin vuosiin verrattuna vaatimatonta.

Myönteistä on nuorten, vuoden 2019 jälkeen perustettujen pk-yritysten vahvoina säilyneet tulevaisuuden näkymät. Kasvuyritysten rooli on tärkeä, sillä ne kehittävät uusia innovaatioita ja toimivat kasvun moottoreina sekä kirittäjinä muille yrityksille. Niiden joukosta nousee myös kaivattuja kansainvälisiä kärkiyrityksiä.
 
– Kasvuhakuisten yritysten määrän huolestuttava lasku näyttää nyt pysähtyneen. Suomi tarvitsee lisää kasvuhakuisuutta ja uudistuksia, jotka rohkaisevat yhä useampaa yrittäjää ottamaan riskiä ja kasvuaskeleita, sanoo Brotherus.

– Aiemmin Etelä-Karjalan selvästi koko maan keskiarvoa heikompi pk-yritysten kasvuhalukkuus on kääntynyt nousuun. Nyt alueen pk-yrityksistä jo 43 prosenttia on kasvuhakuisia tai voimakkaasti kasvuhakuisia, kun koko maassa vastaava osuus on 38 prosenttia. Varsinkin voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten osuus, 12 prosenttia, on noussut maakuntamme tulevaisuuden näkymien kannalta rohkaisevan korkeaksi, iloitsee Toropainen.

Pk-yritysten digitalisaatio kiihtynyt ja tekoälyn käyttö yleistynyt

Pk-yritysten tekoälyn sekä muiden digitaalisten palveluiden ja työkalujen käyttöönotto on kiihtynyt. Noin joka kolmas pk-yritys kokee tekoälyn käytön yrityksen toiminnan kannalta ajankohtaiseksi nyt tai seuraavan vuoden aikana. Hieman yli kymmenes pk-yrityksistä kertoo käyttävänsä tekoälyä säännöllisesti ja vajaa kolmannes satunnaisesti. Tiedon tai osaamisen puute hidastaa tekoälyn käyttöönottoa pk-yrityksissä.

 – Suomi on perinteisesti edustanut digiosaamisessa eurooppalaista kärkeä. Uskon siihen, että tekoälyn yleistyminen parantaa yritystemme kilpailukykyä pidemmällä aikavälillä, toteaa elinkeinoministeri Rydman.

– Pk-yritysten tekoälyloikka herättää toiveita tuottavuuden tulevaisuudesta. Suomalaisilla pk-yrityksillä on hyvät valmiudet uuden kriittisen teknologian käyttöönottoon, iloitsee Brotherus.
 
Pk-yritykset kamppailevat rahoituksen saatavuuden kanssa – Finnveran rooli korostuu

Pk-yritysten suhdannepohja lienee takanapäin, mutta yritysten rahoituksen saatavuudessa on edelleen haasteita. Syksyn barometrissa 38 prosenttia rahoitusta tarvinneista yrityksistä ilmoitti, ettei ole saanut tai hakenut rahoitusta tarpeesta huolimatta. Vastaava luku 2021 keväällä oli 25 prosenttia.

– Pk-yritysten taloudellisen tilanteen lisäksi yrityksen koko, sijainti ja kehitysvaihe vaikuttavat merkittävästi rahoituksen saatavuuteen, sanoo Finnveran liiketoimintajohtaja Juha Ketola.

Finnveraa vaaditaan yhä useammin yritysten pankkilainojen takaajaksi. Voimakkaasti kasvuhakuisilla pk-yrityksillä peräti 67 prosentilla pankkirahoituksen saaminen edellytti Finnveran takausta.

– Finnveran takaukset ovat elintärkeitä kasvuhakuisille yrityksille. Takausten roolin kasvu kertoo muutoksista rahoitusalan sääntelyssä, pankkien luottopolitiikassa ja yleisessä taloudellisessa tilanteessa. Osa pk-yrityksistä ei saa pankkirahoitusta edes Finnveran takauksella, mikä voi osaltaan rajoittaa niiden kasvua. Pyrimme ensisijaisesti löytämään rahoitusratkaisun takauksin yhdessä pankkien kanssa. Tarjoamme tarvittaessa myös suoria lainoja elinkelpoisten yritysten kasvun mahdollistamiseksi, jatkaa Ketola.

Omistuksenvaihdoksia odotettavissa?

Tutkimukseen vastanneista etelä-karjalalaisista yrityksistä neljännes aikoo hakea ulkopuolista rahoitusta seuraavan 12 kk aikana. Rahoitusta ennakoidaan haettavan kone-, laite- ja rakennusinvestointeihin sekä käyttöpääomaksi yrityksen kasvuun tai kansainvälistymiseen. Jopa 17 prosenttia vastaajista ennakoi rahoitusta haettavan vientikauppojen rahoittamiseen.

38% vastaajista kertoo, että yrityksellä on ollut viimeisen 12 kk aikana tarve hankkia ulkopuolista rahoitusta. 16 prosenttia vastaajista ei ole kuitenkaan hakenut tai saanut rahoitusta, vaikka sille olisi ollut tarvetta. Tärkeimmäksi yksittäiseksi syyksi mainitaan yrityksen liiketoiminnan epävarmat näkymät.

Kahden seuraavan vuoden aikana omistajanvaihdos on suunnitelmien mukaan edessä 10 prosentilla ja jopa 31 prosenttia suunnittelee tekevänsä omistajanvaihdoksen seuraavan 3-5 vuoden aikana. Vastaava luku vuosi sitten oli 20 prosenttia. Yli puolet tutkimukseen vastanneista yrityksistä suunnittelee toteuttavansa omistajanvaihdoksen seuraavan kymmenen vuoden aikana.

– Olemme mielellämme varmistamassa rahoituksen saatavuuden myös omistuksenvaihdoksissa, kertoo Finnveran Etelä-Suomen aluepäällikkö Markus Korpela.

Pk-yritysbarometri kuvaa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä. Sen julkistavat kaksi kertaa vuodessa Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö.
Pk-yritysbarometrin kyselyyn vastasi tällä kertaa noin 4 550 yritystä. Vastausaika oli joulukuun 2024 puolivälistä tammikuun 2025 puoliväliin. 

Lisätiedot:
elinkeinoministerin erityisavustaja Lars Aikala, p. 050 401 6410
pääekonomisti Juhana Brotherus, Suomen Yrittäjät, p. 050 384 9479
liiketoimintajohtaja Juha Ketola, Finnvera, p. 029 460 2658
kehittämispäällikkö Katri Lehtonen, TEM, p. 050 526 2515
toimitusjohtaja Pasi Toropainen, Etelä-Karjalan Yrittäjät, p. 050 495 6888
aluepäällikkö Markus Korpela, Finnvera, p. 029 460 2861