Pk-yritysbarometri: Pk-yritysten suhdanneodotukset Pohjois-Karjalassa kevättä valoisammat

Pienten ja keskisuurten yritysten suhdanneodotukset ovat valtakunnan tasolla kevään 2018 tilannetta heikommat, mutta Pohjois-Karjalan alueella tilanne nähdään sen sijaan kevään 2018 tilannetta hieman toiveikkaampana saldoluvun ollessa nyt +24, kun luku keväällä oli +20, kertoo tänään julkaistu Pk-yritysbarometri. Pohjois-Karjalan alueen suhdannenäkymät henkilökunnan määrän suhteen ovat myös hieman kevättä paremmat. Saldoluvuksi muodostuu nyt +12, kun se keväällä oli +8.

– Noin puolet (53 %) pk-yrityksistä arvioi suhdanteiden pysyvän ennallaan lähimmän vuoden aikana. Pohjois-Karjalan alueella on eniten asemansa säilyttämään pyrkiviä pk-yrityksiä (37 %). Yritystoiminnan loppumista alueella ennakoi 5 % vastaajista mikä on yhden prosenttiyksikön verran enemmän kuin keväällä 2018, kertoo Pohjois-Karjalan Yrittäjien toimitusjohtaja Merja Blomberg.

Voimakkaasti kasvuhakuisia pk-yrityksiä on koko maassa lähes vastaava määrä ja Pohjois-Karjalassa hieman enemmän kuin keväällä. Investoinnit ja henkilöstön koulutus ovat Pohjois-Karjalan pk-yrityksissä eniten käytettyjä uusiutumiseen liittyviä toimia. Tiedot käyvät ilmi Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön teettämästä Pk-yritysbarometrista, joka julkaistiin tänään. Syksyn 2018 Pk-yritysbarometri perustuu 4 636 pk-yrityksen vastauksiin. Pk-yritysbarometri julkaistaan kaksi kertaa vuodessa. Se kuvaa pk-yritysten odotuksia vuoden eteenpäin.

Yritykset ja työllisyys

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan koko maan työllisten määrä oli 2 573 000 henkeä vuoden 2018 toisella neljänneksellä huhti-kesäkuussa. Lukema on 79 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin vastaavana ajankohtana. Sekä palkansaajia että yrittäjiä oli jonkin verran enemmän kuin aiemmin. Koko maan työttömyysaste oli 8,2 % kesäkuussa 2018, kun se edellisvuoden kesäkuussa oli 9,9 %.

Pohjois-Karjalan alueella työskenteli vuoden 2018 toisella vuosineljänneksellä yhteensä 68 000 henkilöä työttömyysasteen ollessa 10,7 %. Työttömyysaste on laskenut alueella 1,5 prosenttiyksikköä vuoden 2017 vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Kehittämistarvetta markkinoinnissa ja myynnissä

Pohjois-Karjalassa pk-yritykset näkevät selvästi eniten kehittämistarvetta markkinoinnissa ja myynnissä. Seuraavaksi eniten kehittämistarvetta on henkilöstön kehittämisessä ja koulutuksessa sekä yhteistyössä/verkottumisessa ja alihankinnassa. Koko maassa pk-yritysten pahimpina kehittämisen esteinä nähdään tasaväkisesti kilpailutilanne ja työvoiman saatavuus. Pohjois-Karjalassa yleinen suhdanne-/taloustilanne, kilpailutilanne, rahoitus ja työvoiman saatavuus ovat yhtäläisin osuuksin useimmin mainitut esteet kehittämiselle.

Joka neljännellä Pohjois-Karjalan alueen pk-yrityksistä on vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla. Koko maan pk-yrityksissä suoraa palvelujen vientiä ja suoraa tavaroiden vientiä on näistä kahdella viidestä. Pohjois-Karjalan alueella tavaroiden viennin osuus on pienempi kuin koko maassa. Pk-yritykset hyödyntävät digitaalisista työkaluista ja palveluista yleisimmin omia internet-sivuja sekä sosiaalista mediaa.

– Pk-yritysbarometristä selvisi, että verkkokaupan käyttöönottoa suunnittelee Pohjois-Karjalassa edelleenkin vain 6 % pk-yrityksistä. Suurin osa vastaajista ei kuitenkaan ottanut kantaa kysymykseen, toteaa Merja Blomberg.

Näkymät rahoitukseen

Pohjois-Karjalan pk-yrityksistä noin joka seitsemännellä vastanneista on ollut maksuvaikeuksia viimeisen kolmen kuukauden aikana. Koko maan osalta tämä tilanne on lähes vastaava kuin kevään 2018 otoksessa. Pohjois-Karjalan alueella sen sijaan maksuvaikeuksia kokeneita on nyt vähemmän kuin keväällä.

Pohjois-Karjalan alueen pk-yrityksistä kuudella kymmenestä ei ole ollut tarvetta hankkia rahoitusta viimeisten 12 kuukauden aikana. Joka neljäs sanoo tarvetta olleen ja nämä ovat myös hakeneet ja saaneet rahoitusta lähimmän vuoden aikana. Pohjois-Karjalan alueen vastaajista 14 % sanoo tarvetta olleen, mutta ei ole hakenut rahoitusta. Kolme prosenttia vastaajista sanoo olleen tarvetta rahoitukselle ja on myös hakenut rahoitusta, mutta ei ole sitä saanut.

Keskisuurissa ja pienissä yrityksissä tunnetaan vientikaupan luottoriskien hallinta ja ostajarahoituksen tavat edelleen heikosti. Rahoitusbarometrin mukaan puolet suomalaisista vientiyrityksistä tekee vientikauppaa suojaamatonta laskua vastaan. Remburssi, pankkitakaus, luottovakuutus tai Finnveran vientitakuut tunnetaan ja hallitaan varsin heikosti pk-yrityksissä.

– Pk-yritykset häviävät turhaan vientikauppoja luottoriskien hallintaan tai ostajarahoitukseen liittyvien seikkojen vuoksi, koska ne eivät tunne tapoja suojautua luottoriskeiltä eivätkä osaa käyttää eri rahoitustapoja, sanoo aluepäällikkö Hannu Puhakka Finnvera Oyj:stä.

Kansainvälistä liiketoimintaa tekevistä pohjoiskarjalaista yrityksistä joka viides on barometrin mukaan kiinnostunut kasvunsa vauhdittamiseksi ostamaan kahden vuoden kuluessa toisen yrityksen tai sen liiketoiminnan.

Lisätietoja

• Pohjois-Karjalan Yrittäjät ry, toimitusjohtaja Merja Blomberg, 050 367 5194
• Finnvera Oyj, Joensuun aluekonttori, aluepäällikkö Hannu Puhakka, 0400 277 408
• Pohjois-Karjalan ELY-keskus, johtaja Ritva Saarelainen, 0400 671 469

Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavan Pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Barometri julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina.

Valtakunnallisessa raportissa tuloksia käsitellään koko pk-sektorin näkökulmasta ja myös päätoimialoittain teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan ja palveluihin jaoteltuna. Alueraporteissa kehitystä verrataan erityisesti kyseisen alueen yritysten ja koko maan välillä.

Syksyn 2018 Pk-yritysbarometri perustuu 4636 pk-yrityksen edustajan vastauksiin. Se kuvaa siten kattavasti suomalaisten pk-yritysten käsityksiä taloudellisen toimintaympäristön muutoksista sekä yritysten liiketoimintaan ja kehitysnäkymiin vaikuttavista tekijöistä.

Tässä raportissa tarkastellaan pk-yritysten suhdanneodotuksia, kasvua ja uusiutumista, kansainvälistymistä, kehittämistarpeita ja kehittämisen esteitä sekä rahoitusta. Ajankohtaisilla kysymyksillä on tällä kertaa selvitetty digitaalisuutta liiketoiminnassa ja omistajanvaihdosta.

Tutkimusprojektista ovat vastanneet Taloustutkimus Oy:ssä tutkimusjohtaja Pasi Huovinen ja tutkimuspäällikkö Jyrki Kärpänoja, Suomen Yrittäjissä pääekonomisti Mika Kuismanen, ekonomisti Petri Malinen ja ekonomisti Sampo Seppänen, Finnvera Oyj:ssä viestintäjohtaja Tarja Svartström sekä työ- ja elinkeinoministeriössä kehittämispäällikkö Katri Lehtonen.

Tutkimustuloksissa esiintyy muutamissa kohdissa käsite ’saldoluku’. Se kuvaa kyseisten kysymysten kohdalla positiivisista ja negatiivisista vastauksista laskettua prosenttilukujen erotusta. Esimerkiksi: Pk-yritysten yleiset suhdannenäkymät seuraavan vuoden aikana paranee 39,4 %, huononee 8,6 % saldoluku = + 30,8 % ~31 % HUOM. kaikissa laskelmissa käytetään tarkkoja, pyöristämättömiä lukuja, vaikka raportissa luvut esitetään kokonaisina ilman desimaaleja.

Suomen Yrittäjien pk-yritysbarometri luettavissa täältä.