Pk-yritysbarometri syksy 2019

Pienten ja keskisuurten yritysten lähiajan suhdanneodotukset ovat kevään 2019 tilannetta heikommat. Yleisiä suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on +10, kun se viime keväänä oli +14. Myös Pohjois-Karjalan alueella tilanne nähdään kevään 2019 tilannetta heikompana saldoluvun ollessa nyt +6, kun luku keväällä oli +9.

Pohjois-Karjalan alueen suhdannenäkymät henkilökunnan määrän suhteen ovat hieman paremmat kuin keväällä. Saldoluvuksi muodostuu nyt +14, kun se keväällä oli +11. Koko maassa odotukset henkilökunnan määrän osalta ovat saldoluvun (+10) perusteella hieman heikommat kuin keväällä 2019 (+12).

– Noin puolet (52 %) pk-yrityksistä arvioi suhdanteiden pysyvän ennallaan lähimmän vuoden aikana. Pohjois-Karjalan alueella on viime kevään tapaan eniten kasvamaan pyrkiviä pk-yrityksiä 37 %. Yritystoiminnan loppumista alueella ennakoi 7 % vastaajista mikä on viisi prosenttiyksikköä enemmän kuin kevään otoksessa. Tämä näkyy myös järjestömme Jatkis-hankkeen palveluiden kysynnässä, kertoo Pohjois-Karjalan Yrittäjien toimitusjohtaja Merja Blomberg.

Voimakkaasti kasvuhakuisia pk-yrityksiä on koko maassa lähes saman verran ja Pohjois-Karjalassa hieman vähemmän kuin keväällä. Investoinnit ja henkilöstön koulutus ovat Pohjois-Karjalan pk-yrityksissä eniten käytettyjä uusiutumiseen liittyviä toimia. Työn uudelleenorganisointi on Pohjois-Kar-jalassa yleinen toimi suhteessa koko maan lukuihin. Tiedot käyvät ilmi Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön teettämästä Pk-yritysbarometrista, joka julkaistiin tänään. Syksyn 2019 Pk-yritysbarometri perustuu 6133 pk-yrityksen vastauksiin. Pk-yritysbarometri julkaistaan kaksi kertaa vuodessa. Se kuvaa pk-yritysten odotuksia vuoden eteenpäin.

Yritykset ja työllisyys

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan koko maan työllisten määrä oli 2 673 000 henkeä vuoden 2019 kesäkuussa. Lukema on 1000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin vastaavana ajankoh-tana. Sekä palkansaajia että yrittäjiä oli jonkin verran enemmän kuin aiemmin. Koko maan työttö-myysaste oli 6,2 % kesäkuussa 2019, kun se edellisvuoden kesäkuussa oli 6,7 %.

Pohjois-Karjalan alueella työskenteli vuoden 2019 toisella vuosineljänneksellä yhteensä 66 000 hen-kilöä työttömyysasteen ollessa 11,8 %. Työttömyysaste on noussut alueella 1,1 prosenttiyksikköä vuoden 2018 vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Kehittämistarvetta markkinoinnissa ja myynnissä sekä johtamisessa

Pohjois-Karjalassa pk-yritykset näkevät selvästi eniten kehittämistarvetta edelleen markkinoinnissa ja myynnissä. Seuraavaksi eniten kehittämistarvetta on henkilöstön kehittämisessä ja koulutuksessa. Alueella myös johtamisessa nähdään koko maan keskiarvoa enemmän kehittämistarpeita.

Koko maassa pk-yritysten pahimpina kehittämisen esteinä nähdään tasaväkisesti kilpailutilanne ja työvoiman saatavuus ja yleinen suhdanne/taloustilanne. Pohjois-Karjalassa kilpailutilanne ja yleinen suhdanne-/taloustilanne ovat useimmin mainitut esteet kehittämiselle.

Tämän syksyn otoksessa noin joka neljännellä koko maan ja Pohjois-Karjalan alueen pk-yrityksistä on vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla. Koko maan pk-yrityksissä suoraa palvelujen vientiä ja suoraa tavaroiden vientiä on näistä noin kahdella viidestä, alueella noin yhdellä kolmesta. Pohjois-Karjalan alueella palvelujen vientiä on harvemmalla kuin koko maassa, noin joka kolmannella.

Neljällä viidestä Pohjois-Karjalan alueen pk-yrityksestä on omat Internet-kotisivut. Seuraavaksi eni-ten pk-yritykset hyödyntävät tai käyttävät digitaalisista työkaluista/palveluista liiketoiminnassaan sosiaalista mediaa ja pilvipalveluja.

– Pk-yritysbarometristä selvisi, että verkkokaupan käyttöönottoa suunnittelee Pohjois-Karja-lassa nyt 9 %, kun vastaava luku vuosi sitten oli vain 6 % pk-yrityksistä. Suurin osa vastaajista ei kuitenkaan ottanut kantaa kysymykseen, toteaa Merja Blomberg.

Näkymät rahoitukseen

Pohjois-Karjalan pk-yrityksistä noin joka viidennellä vastanneista on ollut maksuvaikeuksia viimeisen kolmen kuukauden aikana. Koko maan osalta tämä tilanne on lähes vastaava kuin keväällä 2019, mutta alueella maksuvaikeudet ovat lisääntyneet.

Pohjois-Karjalan alueen pk-yrityksistä kuudella kymmenestä ei ole ollut tarvetta hankkia rahoitusta viimeisten 12 kuukauden aikana. Joka neljäs sanoo tarvetta olleen ja nämä ovat myös hakeneet ja saaneet rahoitusta lähimmän vuoden aikana. Pohjois-Karjalan alueen vastaajista 9 % sanoo tarvetta olleen, mutta ei ole hakenut rahoitusta. Seitsemän prosenttia vastaajista sanoo olleen tarvetta rahoitukselle ja on myös hakenut rahoitusta, mutta ei ole sitä saanut.

– Finnvera aloitti syyskuun alussa kasvuhakuisille ja yli kolme vuotiaille pk-yrityksille tarkoitetun pk-takauksen myöntämisen, joka auttaa barometrin esiin nostamien rahoitushaasteiden ratkaisemisessa. Se on vakuudeton 80 %:n takaus pankille ja omarahoitusvaatimusta ei ole. Pk-takausta pankki hakee yrityksen puolesta suoraan Finnverasta myöntämälleen luotolle, ja takauksen käsittelyprosessi on nopea ja kokonaan digitalisoitu, kertoo aluepäällikkö Hannu Puhakka

Pohjois-Karjalassa ulkopuolista rahoitusta aiotaan käyttää selvästi yleisimmin muihin kone- ja laiteinvestointeihin tai rakennusinvestointeihin. Toiseksi yleisin käyttötarkoitus on käyttöpääomarahoitus yrityksen kasvuun tai kansainvälistymiseen.

Lisätietoja

Pohjois-Karjalan Yrittäjät ry, toimitusjohtaja Merja Blomberg, 050 367 5194

Finnvera Oyj, Joensuun aluekonttori, aluepäällikkö Hannu Puhakka, 0400 277 408

Pohjois-Karjalan ELY-keskus, johtaja Ritva Saarelainen, 0400 671 469

Pk-yritysbarometrissä on selvitetty suomalaisten pk-yritysten mielikuvia yleisestä suhdanneke-hityksestä ja oman yrityksen taloudellisesta kehityksestä. Lisäksi on tiedusteltu muun muassa yrityksen kasvuun, kansainvälistymiseen ja rahoitukseen liittyvistä tekijöistä.

Otantalähteenä on käytetty Tilastokeskuksen toimialaluokitusta TOL 2010, Bisnoden yritysre-kisteriä sekä Suomen Yrittäjien jäsenrekisteriä, joista otanta on tehty kiintiöidyllä satunnaisotannalla. Otoksessa on kiintiöity yritysten toimiala, kokoluokka ja sijainti.

Vastaajajoukon muodostaa 6133 kohderyhmän vaatimukset täyttävää pk–yrityksen edustajaa. Tiedonkeruumenetelmänä on käytetty internetkyselyä. Vastaajat kutsuttiin kyselyyn sähköpostitse tai puhelimitse kesä-heinäkuussa 2019. Seuraavalla sivulla on esitetty taustatietoja alueen vastaajista. Tutkimuksen on toteuttanut Taloustutkimus Oy Suomen Yrittäjien, Finnvera Oyj:n sekä työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta.

Tutkimusprojektista ovat vastanneet Taloustutkimus Oy:ssä tutkimusjohtaja Pasi Huovinen ja tutkimuspäällikköJyrki Kärpänoja, Suomen Yrittäjissä pääekonomisti Mika Kuismanen, ekonomisti Petri Malinen ja ekonomisti Sampo Seppänen, Finnvera Oyj:ssä viestintäjohtaja Tarja Svartström sekä työ- ja elinkeinoministeriössä kehittämispäällikkö Katri Lehtonen.

Tutkimustuloksissa esiintyy muutamissa kohdissa käsite ’saldoluku’. Se kuvaa kyseisten kysymysten kohdalla positiivisista ja negatiivisista vastauksista laskettua prosenttilukujen erotusta. Esimerkiksi: Pk-yritysten yleiset suhdannenäkymät seuraavan vuoden aikana paranee 39,4 %, huononee 8,6 % saldoluku = + 30,8 % ~31 % HUOM. kaikissa laskelmissa käytetään tarkkoja, pyöristämättömiä lukuja, vaikka raportissa luvut esitetään kokonaisina ilman desimaaleja.