Pk-yritysbarometri: Tulevaisuusnäkymien pohja on nähty, Keski-Suomen pk-yritykset ovat paremmassa vedossa kuin maassa keskimäärin

Suhdannenäkymät Keski-Suomen pk-yrityksillä ovat parantuneet viime syksystä. Keskisuomalaisten pk-yritysten yleinen suhdannenäkymä on valtakunnallisen keskiarvon yläpuolella ja jo positiivisen puolella. Liikevaihdot ovat kasvussa ja vihreään siirtymään on tartuttu.

Keski-Suomessa pk-yritysten yleiset suhdannenäkymät ovat edelleen parantuneet viime syksystä. Saldoluku* oli tuolloin -1, nyt ollaan positiivisen puolella +1, ja tilanne on selvästi valoisampi kuin naapurimaakunnissa. Myös arviot liikevaihdon, kannattavuuden ja työllisyyden kehityksestä ylittävät valtakunnallisen keskiarvon. Jyväskylän seutu vetää tällä hetkellä nousua, suhdannenäkymien saldoluku on +15, kun maan taso on lähes 30 yksikköä pienempi -14. Myös kasvuhakuisten yritysten määrä on lähtenyt kasvuun ja ylittää maan keskiarvon: 39 % Keski-Suomen pk-yrityksistä hakee kasvua, Jyväskylän seudulla 45 %.

Liikevaihdon kasvuodotuksissa ollaan valtakunnan tason +4 yläpuolella, mutta on tultu kuitenkin hiukan alaspäin omalta viime syksyn +8 tasolta tasolle +7. Jyväskylän seutu yltää niin korkealle kuin +15. Pohjoinen Keski-Suomi on pudonnut tasolle -8 ja eteläinen Keski-Suomi on edelleen miinuksen puolella tasolla -2. Kannattavuudessa saldoluku meillä on -6, koko maan taso on -11. Jyväskylän seudun yritykset odottavat kannattavuuden paranevan, saldoluku on +5.

• Näyttää siltä, että pohjalla on käyty ja yritykset ovat lähdössä tekemään nousua. Hetki vielä tarvotaan, mutta tekemällä nousu tulee. Myönteiset odotukset korostuvat palvelualoilla. Nyt on erityisen tärkeää raivata esteet yritysten tieltä ja mahdollistaa kasvu kaikin tavoin. Tilanne markkinoilla on odottava. Kuka uskaltaa liikkua ensin? Uskon, että EKP:n koronlaskun jälkeen tulppa avautuu, kommentoi Keski-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Sanna-Mari Jyräkoski pk-yritysten tilannetta.

Ilmastotoimiin on tartuttu

28 % keskisuomalaisista yrityksistä näkee ilmastonmuutoksen hillitsemistoimissa liiketoimintamahdollisuuksia, eteläisessä Keski-Suomessa ja Jyväskylän seudulla osuus on 30 %. Koko maan taso on 24 %. Eniten mahdollisuuksia nähdään vähäpäästöisten tuotteiden tai palveluiden taikka päästövähennyksiä edistävien teknologioiden tarjoamisessa.

31 % pk-yrityksistämme on kartoittanut oman toimintansa ilmastovaikutukset, erityisen ansioituneita tässä ovat eteläisen Keski-Suomen 54 % pk-yrityksistä. Koko maassa vain 22 % on ryhtynyt toimeen. 30 % pk-yrityksistämme on asettanut tai aikoo asettaa itselleen lähitulevaisuudessa ilmastopäästöjen vähennystavoitteen, eteläisessä Keski-Suomessa osuus on 45 %.

• Pk-yrityksemme ovat tarttuneet ilmastopäästöjä vähentäviin toimiin. Erityisen ilahduttavaa on, että yrityksen omat arvot ja strategia ohjaavat tekemistä kaikkein eniten, lähes puolella toimeen ryhtyneistä. Toisena tulevat kustannussäästöt ja tehokkuuden lisääminen ja kolmantena yrityskuvan rakentaminen. Asiakkaiden vaatimukset ovat voimakkaimpia Jyväskylän seudulla, kun taas kustannussäästöt painottuvat eteläisessä ja pohjoisessa Keski-Suomessa, kommentoi Sanna-Mari Jyräkoski.

Rahoituksessa romahdus vuoden aikana, kasvua viennistä tarvitaan

Rahoituksen kysyntä on Keski-Suomessa laskenut vuoden takaiseen voimakkaammin kuin maassa keskimäärin. Rahoitusta hakeneiden ja sitä saaneiden osuus on Keski-Suomessa pudonnut 5 prosenttiyksikköä vuoden takaisesta: 21 % on saanut rahoitusta, kun osuus oli 26 % viime keväänä. Maassa keskimäärin rahoitusta hakeneiden ja sitä saaneiden osuus on laskenut vain 2 prosenttiyksikköä.

• Kireitä vakuusvaatimuksia ja korkeaa rahan hintaa pidetään Keski-Suomessa kuitenkin muuta maata selvästi pienempänä syynä olla hakematta rahoitusta. Tämä on hyvä merkki pankkikilpailun toimivuudesta Keski-Suomen alueella, kommentoi Finnveran aluepäällikkö Markus Raaska.

Keski-Suomessa rahoituksen käyttötarkoituksista toiminnan kehittämiseen käytettävän rahoituksen osuus on puolittunut vuoden aikana. Myös tieto- ja viestintäteknologian investointien rahoitus on romahtanut vuoden takaiseen verrattuna Keski-Suomen maakunnassa.

• Tämä on tietenkin valitettavaa ja seurausta yritysten heikkenevästä talouden kehityksestä, arvioi Markus Raaska syitä kehittämiseen käytetyn rahoituksen vähyydelle.

Finnveran aluejohtaja Mikko Vänttinen on huolissaan pk-yritysten viennin kehityksestä.

• Suomalaisten yritysten tulisi hakea nykyistä aktiivisemmin kasvua viennistä kotimarkkinoiden ulkopuolelta. Kasvumahdollisuudet tulevat hiipumaan, mikäli tavaroiden ja palveluiden viennissä ei onnistuta nykyistä paremmin. Vauhdittaaksemme Finnverassa pk-yritysten vientiä ja kansainvälistymistä autamme yrityksiä eri tavoin. Käynnistimme vientiluottojen myöntämisen suomalaisten vientiyritysten ulkomaisille asiakkaille suoraan ilman pankin osallistumista rahoitukseen. Käynnistimme myös uudelleen vientitakuiden myöntämisen Ukrainaan. Järjestämme ilmaista koulutusta jokaiselle kiinnostuneelle suomalaiselle pk-yritykselle viennin rahoituksen ratkaisuista. Haluamme turvata kasvuhakuisten yritysten rahoituksen saatavuutta käyttämällä monipuolisesti lainoja ja takauksia osana rahoituskokonaisuuksia. Otimme mm. käyttöön yritysten digi- ja ilmastohankkeiden rahoittamiseen Euroopan investointirahaston kohdennetut digi- ja ilmastolainat, kertoo Mikko Vänttinen.

EU-raha liikkui vuonna 2023

Vuosi 2023 oli EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakauden 2021–2027 ensimmäinen täysi päätösvuosi. Rahoituskausi toi merkittäviä resursseja edistää Keski-Suomen pk-yritysten pitkän aikavälin kasvun ja uudistumisen tavoitteita. Pk-yritysbarometrin investointiodotuksia kuvaavan saldoluvun negatiivisuudesta huolimatta on Ely-keskuksen rahoituskysyntä ollut hyvällä tasolla. Yrityskohtainen rahoitus tulee pääosin kahdesta toisiaan täydentävästä rahastosta: Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF), jolla pyritään edistämään aluetalouden uudistumista, joka johtuu turpeen käytön vähenemisestä. JTF-rahoitus on suunnattu alueellisen siirtymäsuunnitelman mukaisesti erityisesti pohjoiseen Keski-Suomeen sekä Keuruun, Multian ja Joutsan alueille, missä on merkittävästi turvetuotantoa. Seutukunnittain tarkasteltuna investointi- ja kehittämishankkeita haettiin aktiivisimmin Saarijärven-Viitasaaren ja Jyväskylän seutukuntien alueilla.

Ely-keskus myönsi vuonna 2023 yrityksen kehittämisavustusta Keski-Suomeen kaikkiaan 8,9 miljoonaa euroa.

• Yritysrahoituksesta pääosa kohdistui pk-yritysten kasvun ja kilpailukyvyn kehittämiseen sekä tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen. Vihreän siirtymän edistämiseen liittyvät hankkeet kohdistuivat muun muassa energia- ja materiaalitehokkuutta ja kiertotalouden uusia ratkaisuja edistäviin hankkeisiin, avaa rahoitusyksikön päällikkö Jaakko Ryymin rahoituksen kohteita.

Lisätiedot:

Sanna-Mari Jyräkoski, toimitusjohtaja, Keski-Suomen Yrittäjät, sanna-mari.jyrakoski@yrittajat.fi, p. 050 563 7780

Markus Raaska, aluepäällikkö, Itä-Suomi, Finnvera Oyj, markus.raaska@finnvera.fi, p. 044 033 4132

Jaakko Ryymin, rahoitusyksikön päällikkö, Keski-Suomen Ely-keskus, jaakko.ryymin@ely-keskus.fi, p. 0295 024 594

* Saldoluku kuvaa barometrissa aina tietyn kysymyksen kohdalla erotusta, joka on laskettu positiivisten ja negatiivisten vastauksien prosenttiluvuista.

Pk-yritysbarometrin toteuttavat kaksi kertaa vuodessa Suomen Yrittäjät, Finnvera sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Barometri kuvaa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä. Se julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina. Raportit löytyvät täältä: https://www.yrittajat.fi/tutkimus-aiheet/pk-barometrit/