Pohjalainen huonekalutehdas siirtyi yhteisellä päätöksellä neljän päivän työviikkoon – Näin se vaikutti arkipyhäkorvauksiin ja lomiin

Teuvalla toimiva huonekalutehdas Rintaluoma Oy on jo kolmen vuoden ajan soveltanut neljän päivän työviikkoa.

Halu muutokseen alkoi viritä, kun yrityksessä otettiin käyttöön sähköinen tuntikirjanpito. Samassa yhteydessä yritys salli töiden tekemisen päivittäin aamukuuden ja iltakuuden välillä.

– Homma alkoi mennä siihen, että perjantain työpäivä jäi hyvin lyhyeksi. Käytännössä töitä lopeteltiin lounaan jälkeen, 50-vuotiasta perheyritystä toisessa polvessa johtava Rami Rintaluoma kertoo.

Yrityksessä päätettiin nostaa asia pöydälle. Työntekijät ilmoittivat kiinnostuksensa kokeilla neljän päivän työviikkoa. Kokeilun jälkeen työntekijät halusivat yksimielisesti siirtyä pysyvästi nelipäiväiseen työviikkoon.

Näin ratkaisu vaikuttaa lomiin

Huonekalutehtaassa päätettiin, että maanantaista torstaihin työpäivän pituus on kymmenen tuntia ja perjantait pidetään vapaana. Käytännössä perjantai lasketaan viikonloppupäiväksi. Asiasta sovittiin jokaisen työntekijän kanssa kirjallisesti.

– Sen jälkeen asiasta ei ole juuri keskusteltu. Joskus kyselen, pitäisikö palata täyteen viikkoon, mutta sitä kukaan ei ole halunnut, Rintaluoma kertoo.

Jos arkipyhä osuu maanantain ja torstain välille, siitä maksetaan kymmenen tunnin työpäivän mukaan. Jos työntekijä on sairaana torstaina ja perjantaina, sairauslomasta maksetaan torstailta 10 tunnin korvaus, mutta perjantailta korvausta ei makseta. Flunssakausien sairauslomien määrää kolmen päivän viikoittainen vapaa on vähentänyt Rintaluoman mukaan selvästi.

“Joskus vitsaillaan, pitäisikö palata täyteen viikkoon, mutta sitä kukaan ei ole halunnut.”

Rami Rintaluoma, yrittäjä

– Voimme soveltaa yleissitovaa työehtosopimusta sellaisenaan, viikonlopun pituus vain muuttuu kolmeen päivään ja työpäivän pituus kymmeneen tuntiin. Vuosilomia pidetään sama viisi viikkoa kuin aiemminkin. Lomarahoihin neljän tunnin työviikko ei vaikuta, koska kokonaistyöaika on sama, Rintaluoma selvittää.

Yrityksessä noudatetaan Teollisuusliiton alaisen Puusepänteollisuus ry:n työehtosopimusta.

Koneet suljetaan perjantaiksi

Rintaluoma Oy:ssä käytetään sähköistä tuntikirjanpitoa, johon jokainen työntekijä kirjaa tietonsa töihin tullessaan, töistä lähtiessään ja samoin ruokatuntien kohdalla. Ylityötä alkaa kertyä 40 viikkotyötunnin jälkeen, mikä ei poikkea tavallisesta. Kahvitauon pituus muuttui aikaisemmasta 20 minuutista 25 minuuttiin päivässä. Ruokatunnin pituus on laissa määritelty. Sen kesto on vähintään 15 minuuttia, enintään tunnin.

Yrittäjä pitää neljän päivän työviikkoa hyvänä valintana työn tehokkuuden kannalta.

– Meillä on tehty useita muutoksia tehokkuuteen, että pelkän työviikon pituuden vertaaminen ei ole kannattavaa. Sanoisin kuitenkin, ettei tuottavuus ole ainakaan laskenut. Työnantajalle ratkaisu on mielekäs, koska voimme ajoittaa koneiden huollot ja seisokit perjantaipäivälle. Ei ole työntekijöitä odottamassa töiden jatkumista, kun huoltomies vaihtaa öljyjä, Rintaluoma perustelee.

Koneiden käynnistämiseen ja sammuttamiseen kuluu 20 prosenttia vähemmän aikaa, mikä laskee osaltaan yrityksen energiakustannuksia.

– Se näkyy kuluissa selvästi, koska koneiden käynnistys on intensiivisin energiapiikki.

Säästöä matkakuluissa

Teuvalaisyritys ei ole aikeissa siirtyä takaisin viisipäiväiseen työviikkoon.

– Olemme hieman syrjässä, emmekä saa aina omalta kylältä riittävästi työvoimaa. Yksi etu on sekin, että kauempaa tulevat työntekijät säästävät 20 prosenttia matkakuluissaan.

Uusia työntekijöitä palkattaessa nelipäiväinen työviikko otetaan työhaastattelussa ensimmäisenä puheeksi. Välillä on tarpeen tehdä käytännön ratkaisuja, jotka helpottavat perheellisten elämää.

– Voi olla, ettei työntekijä voi tehdä 10-tuntista päivää, koska lapset on haettava päiväkodista neljältä iltapäivällä. Silloin on pitänyt lyhentää joitakin päiviä ja tehdä 35-tuntista työviikkoa.

Uusia työntekijöitä palkattaessa nelipäiväinen työviikko otetaan työhaastattelussa ensimmäisenä puheeksi.

Työntekijät ovat sopeutuneet ratkaisuun hyvin.

– Alussa pidempi työpäivä tuntui vähän jaloissa, mutta siihen on totuttu. Kukaan ei ole moittinut fyysistä kuormitusta.

Näin laki sanoo

– Työnantajalla on lähtökohtaisesti oikeus työaikalain sekä noudatettavan työehtosopimuksen puitteissa määrittää, miten työtä tehdään. Tämä koskee myös sitä, milloin työtä tehdään, eli työntekijän työaikaa, Yrittäjien asiantuntija Atte Rytkönen-Sandberg selvittää.

Työaikalain mukainen säännöllinen työaika on lähtökohtaisesti kahdeksan tuntia päivässä. Lain mukaan työnantaja ja työntekijä saavat kuitenkin sopia vuorokautisen säännöllisen työajan pidentämisestä enintään kahdella tunnilla, jos työssä sovellettavan työehtosopimuksen säännöllisestä työajasta sopimista koskevissa määräyksissä ei muuta sanota.

Viikoittaisen säännöllisen työajan tulee tasoittua enintään 40 tunniksi enintään neljän kuukauden ajanjakson aikana. Viikoittainen säännöllinen työaika saa olla enintään 48 tuntia.

– On siis täysin mahdollista, että viisipäiväisestä työviikosta siirrytään neljäpäiväiseen viikkoon niin, että kokonaistyöaika pysyy samana. Kyse on käytännössä säännöllisen työajan uudelleenjärjestystä. Joskus tämä voi tarkoittaa esimerkiksi erilaisten liukumien käyttöönottoa tai sitten kuten tässä tapauksessa, siirtymistä päivätasolla lyhyempään työviikkoon, Rytkönen-Sandberg jatkaa.

Viikoittaisen säännöllisen työajan tulee tasoittua enintään 40 tunniksi enintään neljän kuukauden ajanjakson aikana. Viikoittainen säännöllinen työaika saa olla enintään 48 tuntia.

Jos yrityksessä suunnitellaan siirtymistä viisipäiväisestä työviikosta neljäpäiväiseen, keskeistä on se, mitä työajasta on työntekijöiden kanssa työsopimuksissa sovittu.

– Rajoittava tekijä voi olla se, että työntekijän työsopimuksessa on nimenomaisesti sovittu työntekijän työajasta siltä osin, milloin työtä tehdään. Jos työsopimuksessa on esimerkiksi määritelty, että työtä tehdään viitenä päivänä viikossa, työnantajan on lähtökohtaisesti käytävä neuvottelut työajan muuttamisesta jokaisen työntekijän kanssa erikseen. Tärkeää on käydä työntekijöiden kanssa läpi, mitkä ovat tavoitteet, joita muutoksella halutaan saada aikaan. Samalla kannattaa tuoda esiin myös hyödyt muutoksista työnantajalle, Rytkönen-Sandberg sanoo.