Pohjois-Karjalan Yrittäjät esittää uutta säädöstä hankintalakiin

Hiljakkoin oli lausunnolla hankintalaki, johon myös Pohjois-Karjalan Yrittäjät jättivät oman lausuntonsa.

– Hankintalakiin tarvitaan muutoksia, että julkisista hankinnoista saadaan avoimempia ja reilumpia, kertoo Pohjois-Karjalan Yrittäjien toimitusjohtaja Merja Blomberg ja jatkaa – Annetut ehdotukset parantavat pk-yritysten mahdollisuuksia osallistua julkisiin hankintoihin ja säästävät julkisia varoja. Lähtökohta on, että tarvitsemme lisää kilpailua ja hankinnat tulisi jakaa osiin, jotta pk-yrityksillä on aidot mahdollisuudet osallistua tarjouksiin sekä tarjota osaamistaan julkiselle sektorille.

Lisäksi Pohjois-Karjalan Yrittäjät esittää ehdotuksen uudeksi säännökseksi hankintalakiin.

– Julkisiin hankintoihin tulisi säätää sovellettavaksi hyvän kiinteistönvälitystavan kaltaista joustavaa sääntelyä, eli hyvää hankintatapaa, joka ohjaisi sekä hankintayksiköitä että hankintojen parissa työskenteleviä yksityisiä yrityksiä eettisiin, läpinäkyviin ja laadukkaisiin toimintatapoihin, painottaa Pohjois-Karjalan Yrittäjien hallituksen asiantuntijajäsen Jyrki Piiparinen.

Hyvää hankintatapaa ei ole säännelty lain tasoisella normilla. Hankintasääntelyissä noudatettavat käytännöt vaihtelevat eri hankintayksiköissä, mikä heikentää ennustettavuutta, hankintojen johdonmukaisuutta ja tehokkuutta.

– Hyvä hankintatapa yhtenäistäessään edistää paitsi hankintayksiköiden tehokkuutta myös tarjoajien mahdollisuuksia osallistua kilpailuun tasavertaisesti ja ennakoitavasti sekä auttaa myös ratkaisemaan häiriötilanteita sopimusten täytäntöönpanon vaiheissa valottaa Piiparinen.

Hyvä hankintatapa tulisi kodifioida hankinta-alan ohjeistuksena ja suosituksina keskeisten markkinatoimijoiden, kuten Keskuskauppakamarin ja Hanselin sekä viranomaisten erityisesti ministeriöt ja KKV) yhteistyönä. Se tulisi nähdä täydentävänä julkisia hankintoja koskevaa sitovaa lainsäädäntöä ja parhaita käytäntöjä kirjaavana neutraalina ja tasapainoisena järjestelmänä.

– Tähän työhön myös Suomen Yrittäjät ry voisi osallistua erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) näkökulmasta, jolla edistetään markkinoiden kilpailuolosuhteita. Hyvää hankintatapaa koskevat ohjeet tulisivat olla säännöllisesti julkaistuja, päivitettyjä ja helposti kaikkien markkinatoimijoiden saatavilla. Tämä tehtävä luontevasti voisi kuulua Keskuskauppakamarille. Sama kokoonpano voisi myös hankinta-asioiden erimielisyystilanteissa pyytää asianosaisen pyynnöstä tulkinta- ja ratkaisusuositusta, joka olisi annettava viipymättä suppean ratkaisuaineiston perusteella, kertoo Piiparinen.

Hyvän hankintatavan määrittely eri tahojen yhteistyönä tukee hankintojen avoimuutta, ennakoitavuutta ja vastuullisuutta. Tämä edistäisi myös hankintojen kokonaisvaikuttavuutta, kun kilpailutukset ja hankintasopimukset suunnitellaan systemaattisesti ja johdonmukaisesti. Lisäksi hyvä hankintatapa edistää innovatiivisuutta, ympäristöystävällisiä ratkaisuja ja julkisten palveluiden laatua. Samalla hankintayksiköiden ja tarjoajien välinen luottamus vahvistuu.

Hankintojen valmistelussa ja sopimusten täytäntöönpanossa on tällä hetkellä merkittäviä eroja ainakin sen suhteen, miten hankintayksiköt käytännössä tehokkaasti valvovat hankintojen toteutumista ja varmistavat sopimusehtojen noudattamisen.

– Markkinoiden toimivuuden kannalta on tärkeää, että sopimushäiriötilanteissa toimitaan läpinäkyvästi, ja ennakoitavasti. Samoin julkisia hankintoja koskevissa erimielisyystilanteissa pitäisi osapuolten pystyä ennakoimaan, kuinka tosiasiassa tilanteet ratkaistaan tehokkaasti ja vahingot minimoiden, sanoo Piiparinen.

Hankintojen tosiasiallisen valmistelun ja toteutuksen tulisi olla kodifioitua ja yhdenmukaista, jotta hankintojen laatu, tehokkuus ja markkinoiden toimivuus voidaan varmistaa. Ilman yhtenäisiä käytäntöjä syntyy tilanteita, joissa hankintasopimuksia ei valvota lainkaan tai ainakaan tehokkaasti, hankinnalle asetetut laatuvaatimukset jäävät toteutumatta ja tarjoajien oikeudet eivät toteudu johdonmukaisesti ja tasapuolisesti. Lainvalmistelu tulisi suorittaa huolellisesti siten, että valmistelu- ja täytäntöönpanovaiheeseen siltä osin kuin sääntelyssä ei lainkaan ole otettu tähän saakka näihin seikkoihin kantaa tulisi ainakin suurimmat epäkohdat todettua. Sama koskee myös sopimusten täytäntöönpanovaihetta. Lainvalmistelussa tulisi huolellisesti varmistua myös siitä, että hankinta-alan keskeiset toimijat ovat hyvää hankintatapaa koskevassa kodifiointityössä pysyvästi edustettuina.

– Tämän vuoksi markkinoiden toiminnan tehokkuuden kannalta olisi tärkeää velvoittaa joustavasti hankinnan osapuolet toimimaan hyvän hankintatavan mukaisesti. Hankintatapaa koskeva hankinta-alalla toimijoiden oman aktiivisuuden seurauksena syntyvä täydentävä sääntely kehittyy dynaamisesti aidon kilpailun mahdollistamiseksi ja läpinäkyvyyden ja ennakoitavuuden parantamiseksi, toteaa Piiparinen.