Pohjois-Pohjanmaalla yritysten yleiset näkymät edelleen positiiviset, ilmastonmuutoksen hillintä koetaan sekä uhkana että mahdollisuutena

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät julkistivat PK-Yritysbarometrin yrittäjien vaikuttajaverkoston kokouksessa. Pohjois-Pohjanmaalla toimivien yritysten yleiset suhdannenäkymät ovat edelleen positiiviset, vaikka selvästi laskeneet sitten viime syksyn kyselystä. Nyt näkymiä kuvaava saldoluku on (+10), kun se viime syksynä oli (+28). Edelleen henkilökunnan määrää ollaan lisäämässä, ja saldoluku on noussut (+17).  Pohjois-Pohjanmaalla arviot liikevaihdon kasvusta ja kannattavuudesta ovat edelleen positiivista. Liikevaihdon kasvua kuvaava saldoluku on (+23), viime syksynä (+32), kannattavuuden saldoluku on matalampi (+4). Tuotannon ja tuotteiden kehitykseen ja innovaatioihin yrityksissä uskotaan vieläkin vahvemmin kuin syksyllä (+19), viime syksynä sen ollessa (+15), mutta arvio investointien arvosta vuoden päähän on edelleen yhtä paljon miinuksella (-3) kuin syksyllä.

• Yleiset näkymät ovat kuitenkin edelleen positiiviset ja työvoiman saatavuuteen liittyvät kysymykset ovat erittäin akuutteja alueemme yrityksissä. Alueemme yritysten kasvunmoottori eri tuotannontekijöiden saldolukuja tarkisteltaessa on yritysten innovaatiot ja tuotteiden ja palveluiden jatkuva kehittäminen. Sen sijaan yritysten investointi-innokkuutta mittaava saldoluku on edelleen miinusmerkkinen, toteaa Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen.

• Merkittävä haaste on myös alueemme yritysten kansainvälistymishalukkuus ja mahdollisuudet.  Pohjois-Pohjanmaa näyttää jäävän jälkeen toivotusta kehityksestä. Vain 10 % aikoo panostaa lisää kansainvälistymiseen ja 18 % uskoo panostuksen vähenevän. Samoin viennin arvon saldoluku on miinuksella (-3). Viennin arvon nousuun uskoo 8 % yrittäjistä ja 75 % uskoo viennin arvon pysyvän samana, Kolehmainen jatkaa.
  
  
• Suhdanteista riippumaton yritysten omistajanvaihdosten suunnittelu vaikuttaa selkeästi alueemme tulevaisuuden elinvoimaan. Peräti 31 % yrityksestä suunnittelee yrityksestä luopumista seuraavan viiden vuoden aikana. Jatkuuko liiketoiminta jonkun muun toimesta vai päättyykö se, voi olla paikkakunnan palvelutasolle kohtalon kysymys, siksi tuki- ja palveluverkoston pitää olla kunnossa,

pohtii Kolehmainen

Ilmastonmuutoksen hillintä on yrityksille yhtä aikaa uhka ja mahdollisuus Pohjois-Pohjanmaalla.

Kyselyn mukaan 21 % yrityksistä arvio ilmastonmuutoksen hillinnän tuovan merkittävästi tai jonkin verran lisää liiketoimintaa yritykseen. Haasteita joko jonkin verran tai merkittäväsi ilmastonmuutoksen hillintä aiheuttaa 30 %:lle alueen yrityksistä.
Ilmastonmuutoksen hillintään panostetaan yrityksissä. Jo nyt eniten käytettyjä toimenpiteitä yrityksissä ovat olleet mm. kierrätyksen lisääminen, ympäristöystävällisempien materiaalien käyttöönotto, energiankulutuksen tehostaminen ja etätyön lisääminen. Jatkossa yrityksissä panostetaan edelleen eniten kierrätyksen tehostamiseen, kiinnitetään huomiota materiaaleihin, pyritään vähentämään energiankulutusta ja lisäämään vähäpäästöisiä vaihtoehtoja liikenteessä ja logistiikassa.

• Motivaatio edellä mainittuihin toimiin lähtee yrityksen sisältä eli yrityksen arvoista ja strategiasta sekä kustannustehokkuuden lisäämisestä ja yrityskuvan rakentamisesta, purkaa kyselyn tuloksia Kolehmainen.  Ulkoinen paine esim. lainsäätäjän, toimitusketjun tai rahoittajan vaatimukset eivät näyttäydy niin vahvana kuin yrityksen oma vastuullisuusajattelu, Kolehmainen jatkaa         

Seutukunnittain tarkasteltuna yritysten näkymissä ja toimissa on eroja

Pk-yritysbarometrissä saatiin tuloksia myös seutukunnittain. Yleiset suhdannenäkymät olivat Nivala-Haapajärvi seutukuntaa lukuun ottamatta positiiviset. Kaikissa seutukunnissa alueen yritysten liikevaihtoa ja henkilökunnan määrää kuvaava saldoluku on positiivinen. Investointiodotuksia kuvaava saldoluku oli kyselyssä negatiivinen Koillismaan, Nivala-Haapajärvi -, Oulun – ja Oulunkaaren seutukunnissa. Postiviinen saldoluku puolestaan oli Raahessa, Haapavesi-Siikalatva ja Ylivieskassa, joista Haapavesi-Siikalatvassa jopa (+17).

Rahoitustarpeet maltillisia, pk-yritysten vientikaupoista huolta

Kysyntä uudelle rahoitukselle on pysynyt maltillisena Pohjois-Pohjanmaalla. Vain 30 % yrityksistä on kertonut tarvinneensa uutta rahoitusta viimeisen vuoden aikana, lukeman ollessa tavallisesti 40 %:in tietämillä. Rahoitusta on haettu erityisesti investointeihin sekä kasvu- ja kehittämishankkeisiin. Vain viidennes rahoitustarpeista on vielä johtunut kireän taloustilanteen aiheuttamista käyttöpääomatarpeista, luku on suhteessa koko yritysmäärään tavanomaisella tasolla. Rahoituksen saatavuus on pysynyt hyvänä edelleen, mutta yritykset kokevat pankkien luottopolitiikan kiristyneen.

Tulevaisuuden rahoitustarpeet ovat varsin maltillisia, vain viidennes aikoo hakea uutta rahoitusta. Positiivista on, että tarpeet liittyvät ennen kaikkea investointeihin ja kasvu- ja kehittämishankkeisiin. Pohjoispohjalaisten pk-yritysten hyvin vähäiset tarpeet vientiin ja vientikauppoihin herättävät huolta kasvun kannalta, viimeisen kymmenen vuoden aikana suunta on ollut selvästi alaspäin.

• Meillä on huoli, että korona-aika on vähentänyt Pohjois-Pohjanmaalla pk-yritysten vientihaluja. Kasvun kannalta on tärkeää, että pk-yritykset näkevät kansainvälistymisen ja viennin edelleen houkuttelevana mahdollisuutena. Finnvera haluaa rahoituksen keinoin olla mahdollistamassa vientikauppoja ja suojamassa kauppoihin liittyviä riskejä, kertoo Finnveran aluejohtaja Pasi Vartiainen.

Työllisyystilanne

Pohjois-Pohjanmaa on selvinnyt koronasta suhteellisen hyvin myös työttömyyslukujen kehityksen osalta. Vuoden 2021 aikana työttömien määrä on laskenut huomattavasti Pohjois-Pohjanmaan alueella. Joulukuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli maakunnassa 20 300, mikä oli 5 100 henkeä vähemmän kuin vuoden 2020 lopussa. Joulukuun lopussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli Pohjois-Pohjanmaalla 10,9 %.

• Työvoiman saatavuus ja kohtaanto-ongelmat ovat kuitenkin olleet kasvava haaste laajasti eri toimialoilla. Myös yritysten ja työmarkkinoiden kansainvälistyessä ulkomaalaisen työvoiman hyödyntäminen on ollut haasteellista, kertoo Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Team Finland koordinaattori Juha Elf.  

Vaikuttajaverkoston kommentit PK-yritysbarometriin:

Vaikuttajaverkosto piti huolestuttavana, että alueen yritysten kansainvälistymisen osalta jäädään kehityksessä  jälkeen muusta Suomesta. Alueemme yritysten innovaatio- ja tuotekehitys potentiaali pitää saada näkymään myös vientituloina. Verkosto näki, että kansainvälistymiselle löytyy  myös rakenteellisia esteitä. Väyläviraston investointiohjelman kohdennukset alueellemme ovat mitättömät suhteessa tarpeeseen. Ohjelmaan pitää saada muutos. Väyläviraston Investointisuunnitelmaan on lisättävä mm. Liminka-Oulu kaksoisraide. Nyt vaarana, että investointi siirtyy jopa 2040-luvulle, tiivisti puheenjohtaja Jussi Riikonen.

Lisätietoja:
Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen p. 050 5277 288
Finnvera Oyj aluejohtaja Pohjois-Suomi Pasi Vartiainen p. 050 356 016
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Juha Elf p. 044 436 8034
Vaikuttajaverkoston kokouksen sisällöstä voi kertoa pj Jussi Riikonen, p. 040 3100 501.


Pk-yritysbarometrissä on selvitetty suomalaisten pk-yritysten mielikuvia yleisestä suhdannekehityksestä ja oman yrityksen taloudellisesta kehityksestä. Lisäksi on tiedusteltu muun muassa yrityksen kasvuun, kansainvälistymiseen ja rahoitukseen liittyvistä tekijöistä. Tutkimuksen on toteuttanut Taloustutkimus Oy Suomen Yrittäjien, Finnvera Oyj:n sekä työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta

Kevään 2022 Pk-yritysbarometri perustuu 5201 pk-yrityksen edustajan vastuksiin. Kysely on tehty joulukuu 2021 – tammikuu 2022 välisenä aikana. Kysely kuvaa kattavasti suomalaisten pk-yritysten käsityksiä taloudellisen toimintaympäristön muutoksista sekä yritysten liiketoimintaan ja kehitysnäkymiin vaikuttavista tekijöistä. Pohjois-Pohjanmaalla vastaajia oli 272.

Otantalähteenä on käytetty Tilastokeskuksen toimialaluokitusta TOL 2010, Bisnoden yritysrekisteriä sekä Suomen Yrittäjien jäsenrekisteriä, joista otanta on tehty kiintiöidyllä satunnaisotannalla. Otoksessa on kiintiöity yritysten toimiala, kokoluokka ja sijainti.