Poliisi varoittaa: Näillä uusilla petostavoilla huijattu jo kymmeniä yrittäjiä

Uutisoimme syksyllä poliisin tutkinnassa olleesta petosvyyhdistä, jossa yritysten nimissä toimivat tekijät huijasivat pieniä yrityksiä erilaisilla petostilauksilla.

Nyt tekotapa on saanut rinnalleen uusia versioita. Kaikissa tapauksissa epäillyt petokset on tehty yrityksen nimissä.

Kohteeksi on joutunut jo useita kymmeniä suomalaisyrityksiä. Vahingot ovat muutamasta tuhannesta eurosta jopa useisiin kymmeniin tuhansiin euroihin.

Helsingin poliisin rikoskomisario Hannu Kortelainen avaa yleisimpiä tekotapoja.

– Uudentyyppistä toimintaa ovat esimerkiksi rikokset, joissa yrityksen nimissä tehdään luotollinen asiakastili suomalaiseen kohdeyritykseen. Huijauksia organisoidaan pääosin Virosta, vaikka tilaajayritys on rekisteröity Suomeen, Kortelainen toteaa Yrittäjät.fi:lle.

– Yrityksen ”edustaja” tai valtakirjalla asioiva ”työntekijä” käy ostamassa yrityksen tilille esimerkiksi sähkötyökaluja tai mobiililaitteita niin kauan kuin luottoa riittää.

Kortelaisen mukaan vastaavissa tapauksissa rikollisten julkisivuna oleva yritys on yleensä perustettu aika vastikään.

– Pääsääntöisesti sillä ei ole tarkoituskaan tehdä mitään oikeaa yritystoimintaa, vaan hankkia ainoastaan petoksella erilaista omaisuutta.

Suomalaistekijöiden operoimissa huijauksissa tilaus tehdään pääosin sähköpostilla.

– Yrityksen ”edustaja” käy noutamassa tilauksen toimipisteestä tai toimitus pyydetään toimittamaan tiettyyn osoitteeseen, joka voi muuttua juuri toimitushetkellä, jolloin bulvaani kuittaa toimituksen, Kortelainen kertoo.

Tavarantoimitus työmaalle tai parkkipaikalle

Kortelaisen mukaan petollisia luottotilejä on luotu yrityksiin, jotka myyvät esimerkiksi työmailla tarvittavia sähkötyökaluja. Myös tietokoneet ja mobiililaitteet ovat huijareiden tähtäimessä.

– Viro-taustaa omaavissa jutuissa bulvaanit käyvät ostoksilla työmiehen asusteissa. Joko itse yrityksen edustajina tai valtakirjalla. Saattavat olla täällä kuukauden tai kaksi, jonka jälkeen poistuvat maasta.

– ”Upottavat” henkilön suomalaiseen yhteiskuntajärjestelmään. Hankkivat suomalaisen henkilötunnuksen ja osoitteen. Kaikki näyttää siltä, että hän asuu täällä. Yritys saattaa kuitenkin olla vasta perustettu tai sen omistaja- tai toimintatietoja on muutettu, Kortelainen kertoo.

Kun tilaus on tehty, tavara saatetaan pyytää toimitettavaksi epämääräiseen osoitteeseen.

– Samassa kiinteistössä voi olla monta yritystä eikä toimitukselle ole annettu yhtä suoraa osoitetta. Tällöin tavarantoimittaja soittaa saamaansa prepaid-numeroon, jolloin noutaja tulee paikalle ja kuittaa lähetyksen. Toimitusosoitteina on käytetty myös parkkipaikkoja ja työmaita.

Huijaukset paljastuvat usein vasta kuukausien päästä, kun kohdeyritykset karhuavat rahojaan myymistään tuotteista. Kyseisellä hetkellä ei useinkaan enää löydy mahdollisia valvontakameroiden tallenteita, jossa näkyisi tavarantilaus tai -nouto.

– Tämän myös rikolliset tietävät ja siksi yritysten nimissä tehdyt petokset ovat erityisessä suosiossa ammattirikollisten tekemissä petoksissa.

Poliisin 5 neuvoa yrittäjille:

1. Ennen luotollisen asiakastilin avaamista tai sähköpostitse tulleen tilauksen luovuttamista tai toimittamista ”epämääräiseen” osoitteeseen olisi hyvä tarkistaa tilaajayrityksen taustoja. Onko se juuri perustettu, onko sen johto- tai omistussuhteissa tapahtunut muutoksia ennen luottotilin avaamista tai tilauksen tekemistä?
2. Löytyykö yritykselle yhteystietoja internetistä ja vastaako yhteystieto (osoite, puhelinnumero) tilauksessa annettuja tietoja?
3. Olisi hyvä, jos tietyn riskitason ylittävissä tilauksissa/noudoissa toimipisteen asiointitapahtuman valvontatallenne otettaisiin talteen kaiken varalta. Viranomaiset tulevat sitä mahdollisesti kyselemään muutaman kuukauden, jopa vuoden kuluttua, kun epäilty rikos tulee ilmi maksamattomien laskujen muodossa. Normaalin tallennusajan puitteissa valvontatallenteita ei ole saatavissa enää siinä vaiheessa kun tilaus paljastuu rikokseksi.
4. Bulvaaneilla on myös ollut väärennettyjä henkilökortteja ja ajokortteja, joten henkilöpapereitakin on syytä ehkä tarkastella tavallista tarkemmin, ottaa niistä mahdollisuuksien mukaan valokopio.
5. Asiakirjassa oleva valokuva on usein bulvaanin oma kuva, mutta muut tiedot ovat jonkun muun henkilön. Jos henkilökortissa on esimerkiksi kantasuomalaisen henkilön nimi ja henkilö puhuu suomea ulkomaalaisittain murtaen tai ei puhu lainkaan suomea, niin tapausta/tilausta kannattaa tutkia hieman tarkemmin.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: iStockphoto