Poliittisia lakkoja rajoitettava

Meillä ja monissa Euroopan maissa on työelämään liittyvää lainsäädäntöä, jossa kriteerinä on yrityksen koko ja henkilöstön määrä. Missään ei ole nähty lainsäädännön loukkaavan yhdenvertaisuutta tai olevan syrjivä. Meillä YT-laissa, hallintoedustuslaissa ja mm. työsopimuslaissa on säännöksiä, joita sovelletaan vain tietyn suuruisiin yrityksiin.

Meillä työntekijän henkilöperusteinen irtisanominen on kilpailijamaita vaikeampaa. Yrittäjät eivät kannata mielivaltaista irtisanomisoikeutta, vaan irtisanomiselle on aina oltava riittävät perusteet. Työnantajalla on oikeus irtisanoa työsuhde vain laissa säädetyillä perusteilla. Työntekijällä sen sijaan on oikeus ilman perusteita irtisanoa työsopimus.

Yrittäjäjärjestö pyrkii vaikuttamaan yrittäjyyteen liittyvään lainsäädäntöön. Yrittäjät eivät kuitenkaan ryhdy poliittisiin työtaistelutoimenpiteisiin, vaan perustaa edunvalvontatyönsä asiallisiin argumentteihin lakkoilun, mustamaalaamisen ja pelottelun sijaan.

Poliittiset lakot on naapurimaissamme valtaosin kielletty tai niitä on merkittävästi rajoitettu (Seppo Koskinen 19.1.2018). Ainoastaan meillä ne on täysin sallittu. Poliittiset lakot katsotaan kuuluvan työajan ulkopuolelle, eikä niillä pitäisi aiheuttaa vahinkoa yrityksille tai täysin sivullisille. Ay-liike osoittaa, että työrauhalla ei ole mitään väliä, kun tehdään valtapolitiikkaa. Tästä syystä poliittisia lakkoja on rajoitettava. Demokratiassa poliittiseen päätöksentekoon voi vaikuttaa vaaleissa, ei toreilla. Hallituksella on vastuu koko kansantaloudesta, eikä se voi huomioida pelkästään ay-liikkeen vaatimuksia.

Suomi on poikkeuksellisen lakkoherkkä maa ja meillä on ollut 2000-2015 yli 1 600 laitonta lakkoa. Ruotsissa oli samaan aikaan 31 laitonta lakkoa. Meillä työtaistelutoimia käytetään myös puoluepoliittiseen toimintaan, kuten SAK:n Petri Partanenkin myöntää. Työtaistelutoimilla pyritään vaikuttamaan tuleviin eduskuntavaaleihin. Ay-liike on luvannut tukea sadoillatuhansilla euroilla vasemmistopuolueita, lähinnä SDP:tä.

Meillä oli pitkään perinteenä se, että työmarkkinajärjestöt ja valtio sopivat kolmikantaisesti työelämää koskevasta lainsäädännöstä. Kolmikanta laajeni vuosien mittaan työelämän ulkopuolisillekin aloille. Kolmikantaisen päätöksenteon huono puoli oli siinä, että osapuolilla oli veto-oikeus tehtäviin päätöksiin, mikä jähmetti työmarkkinoita eikä mitään uudistuksia saatu aikaan. Tästä syystä meillä työmarkkinat ovat kilpailijamaitamme selvästi jäykemmät. Päätöksentekoa on pyritty nyt muuttamaan niin, että työmarkkinaosapuolet pääsevät osallistumaan asian valmisteluun ja niitä kuullaan, mutta päätökset tekee kansan vaaleilla valitsema eduskunta. Tätä eivät hyväksy ne, jotka haikailevat kolmikannan perään.

Kimmo Hanhisalo,
puheenjohtaja

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät