YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Politiikka myrkkyä kasvulle
Kurkkasin vastikään julkiseksi tullutta valtion talousarvioesitystä tulevalle vuodelle. Punakynää on silmämääräisesti käytetty, mutta aika säästeliäästi.
Vuoden 2025 talousarviossa valtion menot ovat 88,8 miljardia euroa ja tulot 76,6 miljardia euroa. Budjetti on siten yli 12 miljardia euroa alijäämäinen. Talousarvion loppusumma on 800 miljoonaa euroa suurempi kuin vuodelle 2024 on budjetoitu. Tämän vuoden osalta mukana summassa on mukana myös lisätalousarviot.
Vaikka julkisuudessa on puhuttu säästöistä ja leikkauksista, kulut kuitenkin kasvavat. Selvää on, että vanhusväestön määrän kasvu ja hoidon parantuminen merkitsevät alati kasvavaa tarvetta sosiaali- ja terveyspalveluihin. Epäselvää sen sijaan on, että ovatko niihin vaaditut eurot riittäviä, liiallisia vai juuri oikeita? Nyt kasvua on noin 2,1 miljardia euroa tästä vuodesta. Samoin voi kyseenalaistaa palveluiden tuottamisen. Ennen kuin tiedetään hyvinvointialueen oman työn hinta ei sitä voida verrata yksityisen tuottamaan palveluun. Nyt käynnissä olevissa säästöissä on leikkauksia haettu irtisanomalla pienten palveluntarjoajien sopimuksia sekä heikentämällä näille tarjottavia ehtoja. Jotenkin tuntuu hölmöläisten peiton jatkamiselta.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue haki valtiolta lisärahoitusta peruspalveluiden turvaamiseen 74 miljoonaa euroa niin tälle kuin ensi vuodelle. Sitä ei myönnetty. Sen sijaan budjetissa on kohdennettu vuodelle 2025 noin 13 prosentin kasvu tämän vuotisesta rahoituksesta. Euroina se on 138 miljoonaa euroa.
Viime vaalikaudella osa päättäjistä julisti, ettei velalla ole väliä. Jopa sen takaisinmaksu kyseenalaistettiin. Ja velkaa myös otettiin surutta. Saamme nauttia osin heidän ajatusmaailmansa hedelmistä, sillä ensi vuodelle budjettiin on yksinomaan valtion velan korkomenoiksi arvioitu 3 170 773 000 euroa. Tälle vuodelle arvio oli 3 176 510 000 euroa.
Suurin tekijä Suomen ahdinkoon ei kuitenkaan löydy poliitikkojen innosta ottaa velkaa. Eniten maan heikkoa asemaa verrattuna esimerkiksi Ruotsiin selittää se, että politiikka on ollut myrkyllistä kasvulle. Työn tuottavuus ei ole kasvanut yli 15 vuoteen. Tästäkin asiasta on puhuttu jo vuosia, mutta korjausliikkeet ovat olleet varsin vaatimattomia. Toivottavasti hallitus terävöittää linjaansa.
Esa Mänttäri
toimitusjohtaja
Vantaan Yrittäjät
esa.manttari@yrittajat.fi
Kuva Sami Kuusivirta