Polttoaine halpenee, mutta hallitus kaavailee jo kiristyksiä – Kuljetusalalta tiukka vaatimus

SKAL vaatii jatkoa heinäkuussa voimaan astuneelle polttoaineen jakeluvelvoitteen alentamiselle. Kuljetus- ja logistiikka-alan edunvalvoja ei halua, että jakeluvelvoitetta korotetaan lähivuosina.

Polttoainepumpuilla on huomattu, että jakeluvelvoitteen alentamisella on ollut selvä vaikutus dieselin pumppuhintaan. Dieseliä on tankattu Polttoaine.netin tietojen mukaan alle kahden euron hinnalla esimerkiksi Janakkalassa.

SKALin toimitusjohtajan Anssi Kujalan mukaan raskaan liikenteen käyttämän dieselin litrahinta on nyt noin 40 senttiä alemmalla tasolla kuin kesäkuussa.

Jakeluvelvoitteen mukaan liikennepolttoaineesta tietyn osuuden tulee olla uusiutuvia polttoaineita. Jakeluvelvoitteella edistetään uusiutuvien polttoaineiden käyttöä moottoribensiinin, dieselöljyn ja maakaasun korvaamiseksi liikenteessä.

Työ- ja elinkeinoministeriön biopolttoaineiden jakeluvelvoitelain muutosesitys jatkovuosien velvoitetasoista on ollut kesän aikana lausuntokierrokselle. Lakiesityksessä ministeriö ehdottaa, että myös ensi vuoden jakeluvelvoitetta lasketaan 7,5 prosenttiyksiköllä. Tällöin jakeluvelvoite olisi 13,5 prosenttia. Tänä vuonna se oli aluksi 19,5 prosenttia, mutta heinäkuusta lähtien 12,5 prosenttia.

”Hallituksen pakitettava”

SKAL kritisoi esityksen kohtaa, jossa vuoden 2024 jakeluvelvoite pomppaisi 28 prosenttiin. Vuoteen 2030 mennessä jakeluvelvoitetta ehdotetaan nostettavan 34 prosenttiin. Alkuperäinen tavoite ennen Ukrainan sotaa oli 30 prosenttia.

– On ylimitoitettua tehdä nyt ratkaisuja vuoteen 2024 asti nykyisessä tilanteessa, Kujala kritisoi. Hän vaatii, että hallitus pakittaa suunnitelmissaan.

– Tämä on kaikkien suomalaisten yritysten asia. Hallituksen on lisäksi pidettävä kaikki verokeinot käytössä myös polttoaineen hinnan nousun varalta. Niitä ovat arvonlisävero ja polttoainevero.

Kujalan mukaan hallitus antaa jakeluvelvoitteen korotusesityksellä väärän signaalin yrityksille. Jos vuoden 2024 jakeluvelvoite toteutuu, se tarkoittaisi SKALin mukaan kymmenien senttien korotusta polttoaineiden litrahintoihin.

– Sitä ennen hallitus ehtii vaihtua. Jos tämä hallitus ei peru suunnitelmia, seuraava hallitus voi keskustella asiasta.

Suunnitelmissa edelleen dieselveron nosto

SKAL arvostelee lisäksi Suomen hallituksen päätöstä olla laskematta dieselin polttoaineveroa. Moni muu EU-maa on niin tehnyt.

– Valtiovarainministeriön suunnitelmissa on edelleen kahden sentin korotus parafiiniseen dieseliin vuosittain. Päätös tehtiin vuonna 2019. Pitäisi ymmärtää, että olosuhteet ovat nyt aivan erilaiset kuin silloin. Suomi ajaa päin seinää, ellei kuljetuskustannusten nousua pidetä kurissa.

Noin 99 prosenttia raskaasta tavaraliikenteestä hyödyntää käyttövoimanaan dieseliä. Suomessa on noin 400 kaasukäyttöistä ja noin 10 sähkökäyttöistä kuorma-autoa. Dieselkäyttöisiä kuorma-autoja on ammattiliikenteessä noin 34 000 kappaletta.