Pörssisähkön hintapomppu ei yllättänyt energia-asiantuntijaa – Älä hämäänny ”halvoista” sähköfutuureista: ”Ei ole ennuste”

Pörssisähkön hinta on pompannut tällä viikolla pitkän edullisen kauden jälkeen lukemiin, jotka ovat tuttuja lähinnä viime talvelta. Esimerkiksi tänään perjantaina pörssisähkön tuntihinta on noussut yli 40 senttiin kilowattitunnilta. Torstai-iltana hinta kolkutteli 50 senttiä.

Energiaviraston johtaja Antti Paananen ei yllättynyt hintapompusta.

– Hinnat ovat looginen seuraus sille, että Olkiluoto 2 -ydinvoimalassa on ollut vikaa alkuviikosta.

Näillä näkymin vika kestää syyskuun loppupuolelle., jolloin noin 900 megawattia ydinvoimaa on pois käytöstä.

Tämän lisäksi Loviisa 1 -ydinvoimala on huollossa, mikä vie sähköntuotannon kapasiteetista 500 megawattia. Huoltotoimenpiteiden pitäisi olla ohi syyskuun loppuun mennessä.

Hintapainetta on edelleen lisännyt se, että vielä alkuviikosta puhaltaneet tuulet ovat tyyntyneet. Tämä on verottanut merkittävästi käytössä olevan tuulivoiman määrää.

– Tällä hetkellä tuulivoimaa tuotetaan Suomessa vain 270 megawattia, kun vielä torstaina aamuyöllä sitä tuotettiin yli 4 000 megawattia.

Suomessa on kaikkiaan yli 7 000 megawatin tuulivoiman tuotantokapasiteetti.

Tilannetta ei ole helpottanut se, että Suomen ja Ruotsin välisissä sähkönsiirtoyhteyksissä on ollut huoltotöitä. Paanasen mukaan hintaero Suomen ja Ruotsin välillä on juuri nyt merkittävä: Siinä missä megawattitunti Suomessa maksaa 250 euroa, Pohjois-Ruotsissa hinta on kymmenen euroa ja Tukholman alueellakin vain 50 euroa.

Sähköfutuureilla käydään markkinoilla kauppaa kunkin kuukauden keskihinnasta. Näin ollen sähkön hinnan tuntikohtaiset vaihtelut eivät niihin vaikuta.

Mitä futuurit todellisuudessa kertovat?

Sähköfutuurit ennakoivat tulevalle talvelle varsin kohtuullista, noin 10 sentin spot-hintaa kilowattitunnille. Spot-hinta on sähköpörssissä muodostuva sähkön hinta jokaiselle vuorokauden tunnille.

Mutta mitä futuurihinnoista pitäisi päätellä?

– Futuuri ei ole ennuste hinnasta vaan hinta, joilla markkinaosapuolet suojaavat oman hankintansa tai myyntinsä. Kyse on hinnasta, jolla sähkön tuottaja suojaa oman tuotantonsa ensi talvena, Paananen selvittää.

Hinnan suojaaminen on tärkeää esimerkiksi sähköyhtiöille, koska siten ne vähentävät omaa riskitasoaan sähkön hintapiikeissä. Tämän takia futuureilla on merkitystä kiinteiden sähkösopimusten hintoihin.

Paananen huomauttaa, että kukaan ei voi ennustaa voimalaitosten vikaantumisia tai sään vaihteluja. Hänen mukaansa mahdolliset merkittävät muutokset energiamarkkinoilla vaikuttavat kuitenkin jatkossa myös futuurihintoihin.

Sähköfutuureilla käydään markkinoilla kauppaa kunkin vuoden, vuosineljänneksen tai kuukauden  keskihinnasta. Näin ollen sähkön hinnan tuntikohtaiset vaihtelut eivät niihin vaikuta.

Tällä hetkellä määräaikaisten sähkösopimusten hinnat eivät ole muuttuneet merkittävästi kesän jälkeen. Halvinsähkösopimus.fi -vertailusivuston katsauksen mukaan kaksivuotisen kiinteän sopimuksen saa nyt edullisimmillaan noin 8,5 sentin kilowattituntihintaan. Yhden vuoden sopimuksen hinta on noin yhdeksän senttiä ja puolen vuoden sopimus irtoaa reilulla kymmenellä sentillä.

Pahin mahdollinen yhdistelmä voi olla tilanne, jossa on tyyntä ja kylmää.

Tuulivoiman merkitys kasvaa

Moni yritys suojaa sähkösopimuksensa kiinteällä hinnalla ja saattaa jättää osan sopimuksesta pörssisähkön varaan. Mikroyritykset ja yksinyrittäjät sen sijaan saattavat käyttää samoja sopimustyyppejä kuin tavalliset kuluttajat.

– Kiinteässä sopimustyypissä sähköyhtiö suojaa aina oman hintansa. Pörssisähkön hinta on aina kiinni siitä, millainen säätila on. Jos on tyyntä, hinnat nousevat, Paananen kertoo.

Pahin mahdollinen yhdistelmä voi olla tilanne, jossa on tyyntä ja kylmää. Jos samaan aikaan vikaantumiset tai huoltotyöt vähentävät sähköntuotantoa, pörssihinta voi pompata korkealle.

– Toisaalta vielä kuluvan viikon alussa hinta oli nollan tietämissä, vaikka pari voimalaa oli pois käytöstä. Tuulta kuitenkin riitti.

Tuulisuudella on merkittävä vaikutus Suomessa, koska tuulivoimakapasiteettia on paljon. Jos kaikki asennettu kapasiteetti tuottaisi täydellä tehollaan, sillä katettaisiin lähes kokonaan tämän hetken sähkönkulutus. Talvipakkasilla kulutus voi nousta 12 000–15 000 megawattiin, jolloin ydinvoiman merkitys kasvaa. Suomen ydinvoiman sähköntuotantokapasiteetti on runsaat 4 000 megawattia.

Sen sijaan vesivoimalla ei ole yhtä suurta merkitystä pörssisähkön hintaan.

– Tällä hetkellä Suomessa tuotetaan vesivoimalla noin 2 000 megawattia. Vesivoimaa kannattaa käyttää harkiten, koska jos nyt ajaisimme vesivarastot tyhjiin, emme tiedä, onko vesivoimaa enää tarjolla talvikaudella, Paananen kertoo.