Puheenjohtajatentti: Puolueet SDP:tä lukuun ottamatta säilyttäisivät yrittäjävähennyksen

Viestintäyrittäjä Eeva Lehtimäki tenttasi paneelissa kokoomuksen Petteri Orpoa, keskustan Juha Sipilää, SDP:n Sanna Marinia ja vihreiden Pekka Haavistoa muun muassa verotuksesta, paikallisesta sopimisesta ja sotesta.

SDP:n Sanna Marinia lukuun ottamatta puheenjohtajat kannattavat yrittäjävähennyksen säilyttämistä. Suomen Yrittäjät kannattaa yrittäjävähennystä, koska se kannustaa yrittämään ja kohdentuu tavallisiin pienyrittäjiin.

– Vastustamme sitä, sillä ei ole merkittäviä työllisyysvaikutuksia ja euromääräisesti siitä ovat hyötyneet varakkaimmat yksinyrittäjät, Marin perusteli ja sai aikaan kovaa muminaa yleisössä.

Keskustan Juha Sipilä vastasi yrittäjävähennyksen piirissä olevan 340 000 yrittäjää.

– Sen avulla henkilömuotoiset yritykset ovat samassa asemassa kuin osakeyhtiöt. Ei tämä ole mikään apteekkarivähennys.

Keskusta julkistikin paneelikeskustelun aikana tiedotteen, jonka mukaan yrittäjävähennyksen tulisi nousta viidestä prosentista 8–10 prosenttiin ja sitä voisi saada jatkossa enintään 75 000 euron tuloihin saakka.

Orpon mukaan yrittäjävähennyksen merkitys on ennen kaikkea tasa-arvossa.

– Sillä osoitamme, että arvostamme pieniä yrityksiä. Suurin osa 120 000 työpaikasta on syntynyt juuri niihin.

Puheenjohtajat ottivat kantaa myös arvonlisäveroon ja yleensä verotukseen. Paneelissa alustanut Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen muistutti, että ilman riskiä ottavia yrittäjiä ei synny uusia työpaikkoja.

– Haluamme uudistaa voitonjaon verotusta niin, että malli yksinkertaistuu, kannustaa kasvuun ja nykyinen nettovarasidonnainen malli poistuu.

Alvin alaraja on nyt 10 000 euroa vuodessa, ja tuoreen Yrittäjägallupin mukaan pk-yrittäjien suosikkiraja olisi 20 000 euroa.

Pekka Haavisto totesi, että vihreät olisivat valmiita nostamaan alvin alarajaa ja säilyttämään yrittäjähuojennuksen.

– Kaikilta osin, kuten osinkoverotuksen osalta, emme ole Yrittäjien mallin kannalla. Palkkaverotusta tulisi huojentaa ja ympäristöverotusta kehittää.

Yrittäjien veromalli ei tyydyttänyt Marinia muutoin, mutta alvin alarajaa tulisi hänenkin mielestään nostaa.

– Alarajan nosto 30 000 euroon auttaisi pienyrittäjiä.

Keskustan Sipilä ja kokoomuksen Orpo pitivät Yrittäjien veromallia pääosin hyvänä.

– Verotuksessa ministerin ja kokoomuksen hattu sopivat aika hyvin yhteen. Verotuksen tulisi olla ennustettavaa ja kasvuun kannustavaa, Orpo vastasi Lehtimäen kysymykselle, kumpaa hattua Orpo kantaa vastatessaan.

Sipilä oli valmis antamaan vaalilupauksena, etteivät yrittäjien verotus tai osinkoverotus kiristy seuraavalla vaalikaudella.

Alla Facebook-livevideon tallenne paneelikeskustelusta. Juttu jatkuu sen jälkeen.

Paikallisesta sopimisesta eri mieltä

Panelistit keskustelivat myös työllisyydestä ja paikallisesta sopimisesta. Mäkynen neuvoi kuuntelemaan paikalla olevia yrittäjiä tarkalla korvalla.

– Tarvitsemme lakiin perustuvan oikeuden sopia toisin kuin työehtosopimuksessa, jos työntekijät ja yrittäjä yhdessä niin haluavat. On myös tärkeä saada lainsäädännöstä pois kaikki järjestäytymättömiä syrjivät noin 50 sopimisen kieltoa. Sillä kuuluuko liittoon vai ei, ei saa rajata sopimista tai edustajan valintaa, Mäkynen korosti.

Paikallisen sopimisen suhteen puheenjohtajat jakautuivat kahtia: Sipilä ja Orpo kannattivat, Marin ja Haavisto vastustivat.

– Olen täsmälleen samaa mieltä kuin Yrittäjät. Tämän hallituksen aikana monia asioita pystyttiin muuttamaan, mutta tässä päästiin liian vähän eteenpäin. Työelämän joustot ovat Suomessa Euroopan huonoimmat, Sipilä sanoi.

Orpo korosti, että on tärkeätä purkaa normeja.

– Ensiaskel olisi, että järjestäytymätön kenttä pääsisi soveltamaan työehtosopimuksia. Sopimuskumppanina voisi olla henkilöstön itsensä nimeämä edustaja, ei pelkästään liiton edustaja.

Haavisto sanoi olevansa järjestäytymisen kannattaja.

– Työllisyysasteen nosto on ainut keino pelastaa Suomi. Olen järjestäytymisen ystävä. Kun työpaikkakohtaisesti sovelletaan työehtosopimusta, pääluottamusmies liittoon kuuluessaan saa liiton tuen.

Haaviston mielestä yleissitovuus on tärkeä maahanmuutonkin vuoksi, sopimusjärjestelmä täytyy olla sen vuoksi kunnossa.

Marinin mukaan paikallista sopimista pitää kehittää, mutta korosti, että työntekijöiden ääntä on kuultava. Kommentoidessaan yleissitovuutta hän sai yleisön reagoimaan voimakkaasti; yrittäjät olivat selvästi eri mieltä työnantajan asemasta.

– Palkansaaja on lähtökohtaisesti heikommassa asemassa kuin työnantaja. Emme vastusta paikallista sopimista, mutta haluamme varmistaa palkansaajan aseman.

Yhtä mieltä panelistit tuntuivat olevan siitä, että vastakkainasettelua tulisi välttää, koski se sitten työnantajia ja työntekijöitä, julkisia toimijoita tai yrittäjiä.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuva: Jari Lammassaari