Pula rekkakuskeista pahenee – Ala toivoo höllennyksiä säännöksiin: ”Teoriakoetta suorittaa yksi ihminen ja kaksi ihmistä valvoo”

Suomessa saattaa lähivuosina olla huutava pula rekkakuskeista. Logistiikka-alan edunvalvontajärjestö on seurannut työntekijäpulan kehittymistä omissa kyselyissään, eivätkä tulokset ole rohkaisevia. Myös Traficomin tutkimus kertoo ongelmista työvoiman saannissa. SKALin viimeisimmän, viime syksynä julkaistun kyselytutkimuksen mukaan pula kuljettajista on pahenemaan päin.

– Keskimäärin kaksi kolmasosaa yrityksistä tarvitsee kuljettajaa ja niistä puolet kokee ongelmia kuljettajien saamisessa. Nyt voi sanoa, että lähes kolmasosalla alan yrityksistä on vaikeuksia kuljettajan saamisessa, SKALin edunvalvontajohtaja Ari Herrala sanoo.

Työntekijäpula vaikeuttaa laajasti kuljetusalan tilannetta. Herralan mukaan taustalla on muun muassa ikäluokkien pieneneminen. Alueellisesti eniten pulaa kuskeista on pääkaupunkiseudulla ja eteläisessä Suomessa. Aloista erottuvat jonkin verran puutavara- ja jätteenkuljetukset sekä säiliökuljetukset.

Alan kiinnostavuus laskussa

Kuljetusalalla ollaan huolissaan siitä, että kuljettajan työt eivät enää kiinnosta nuoria. Pahin tilanne on pääkaupunkiseudulla.

– Muualla maassa houkuttelevuutta vielä riittää. Opiskelijoita on vielä saatu töihin, mutta haasteita on löytää aidosti alasta kiinnostuneet, joilla ominaisuudet ja motivaatio riittää siihen, että he jäisivät pysyvästi kuljetusalalle, Herrala sanoo.

Nyt tilanne voi olla se, että kymmenestä ammattioppilaitoksessa opiskelevasta vain puolet jää alan töihin.

Halukkuus saada tutkinto kaikille peruskoulun päättäneille on Herralan mukaan aiheuttanut sen, että kuljetusalan koulutukseen tullaan ilman riittävää motivaatiota.

– Kun joku opiskelupaikka pitää saada, valitaan sitten se, jos muualle ei pääse. Tässä mielessä oppivelvollisuuden ikärajan nostaminen ei ollut kuljetusalan näkökulmasta hyvä asia, Herrala jatkaa.

Vuonna 2021 oppivelvollisuuden ikärajaa nostettiin 18 ikävuoteen.

Ammattioppilaitosten lisäksi alalle tullaan Puolustusvoimien kuljettajakoulutuksen kautta. SKALin tietojen mukaan tyypillisesti kolmasosa näistä nuorista jää pysyvämmin kuljetusalalle.

Monimutkainen EU-säädös

Kuskipulassa ei ole kyse ainoastaan opiskelijoiden motivaatiosta. EU-säädökset ovat vaikeuttaneet kuorma-autokortin hankkimista, mikä näkyy potentiaalisten työntekijöiden määrän vähenemisenä. Herralan mukaan kuljettajien pätevyysvaatimukset ovat nousseet selvästi, jolloin koulusta valmistuneen on lähes mahdotonta tulla kokeilemaan alaa ja harjoittelemaan työntekoa.

– Henkilön täytyy opiskella kuljettajan ammattipätevyys, jotta hän pääsee edes harjoittelumielessä tekemään töitä. Ennen vanhaan pelkällä kuorma-autokortilla pääsi kokeilemaan alaa esimerkiksi kesätöissä, ja siitä jäätiin alalle. Nyt sellaista mahdollisuutta ei ole, edunvalvontajohtaja harmittelee.

Samaan aikaan EU-säädökset ovat vaikeuttaneet kuorma-autokortin hankkimista, mikä näkyy potentiaalisten työntekijöiden määrän vähenemisenä.

Suomi on saanut EU-komissiolta oikeuden suorittaa ammattipätevyys myös ammattipätevyyskokeen kautta. Se on kuitenkin osoittautunut liian haastavaksi kouluttajien kannalta.

– Kokeiden järjestäjiä ei ole juurikaan löytynyt, koska kyseinen kotimainen säädös on niin monimutkainen. Sen takia kokeita on suoritettu vain noin parikymmentä kappaletta. Jos teoriakoetta suorittaa yksi ihminen ja valvomassa pitää olla kaksi ihmistä, se on aika kallista hommaa.

Riittääkö rahoitus vuonna 2025?

Kuljettajaksi koulutettava voi saada hyväksymisasiakirjan, joka antaa luvan työskennellä koulutuksen aikana itsenäisesti kuljettajan tehtävissä. Asiakirjaankin liittyy byrokraattisia hankaluuksia: Sen voi saada vain siinä tapauksessa, että koulutuksen rahoittaja on opetus- ja kulttuuriministeriö. Jos rahoittaja on sen sijaan esimerkiksi TE-keskus ja koulutuksen järjestää yksityinen yritys, kokeen suorittaneelle ei voida myöntää hyväksymisasiakirjaa.

Herrala haluaisi helpottaa hyväksymisasiakirjan myöntämistä ja kokeen järjestämisvaatimuksia.

– Hyväksymisasiakirjan myöntämismenettely pitäisi palauttaa 2010 aikaan, jolloin prosessi ei ollut näin kireä. Kokeen järjestäjään kohdistuvia vaatimuksia tulisi keventää mahdollisesti niin, että viranomainen tekisi mallikokeen ja kokeen järjestäjällä olisi sen jälkeen valmis koe. Kokeen rakentaminen on vaativaa, minkä takia olisi järkevämpää monistaa yhtä koetta.

Herralan mukaan alan ja opiskelijoiden kannalta olisi hyvä, jos kuljettajan työtä pääsisi kokeilemaan muutaman kuukauden ajan, kun takana on riittävä määrä peruskoulutusta ja ajo-oikeus on suoritettu.

Koulutusten järjestäjien kannalta edessä voi olla uusia vaikeuksia. Kaluston hankkiminen on kallista, minkä takia koulutukselle on SKALin mukaan taattava riittävä rahoitus. Herrala pelkää, että TE-palveluiden siirtyminen kuntien vastuulle vuoden 2025 alusta alkaen voi heikentää kuljetusalan opetusta.

– TE-keskukset ovat aikaisemmin myöntäneet rahoitusta kuljetusalan koulutukseen ja kilpailuttaneet kouluttajia. Uudistuksen jälkeen on epäselvää, miten työ lähtee käyntiin. Yksityiset kouluttajat ovat huolissaan siitä, menevätkö rahat jatkossa muuhun koulutukseen tai jopa aivan muuhun käyttöön.